Härmämalikka
| Härmämalikka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Helttasienet Agaricales |
| Heimo: | Tricholomataceae |
| Suku: | Malikat Clitocybe |
| Laji: | nebularis |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Härmämalikka (Clitocybe nebularis) on lehti- ja havumetsissä esiintyvä sieni. Sen lakki on 5–15 cm leveä ja kupera. Väriltään se on nuorena harmaanruskea, myöhemmin vaaleampi. Sieni on syötävä, mutta se tulee ennen käyttöä kiehauttaa, koska se voi aiheuttaa pahoinvointia.[2]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Härmämalikka ruskeanharmaa härmäpintainen sieni. Tavallisesti iso ja tukeva. Lakki on 6-18 cm leveä, laakea ja ohutreunainen. Lakin väri on aluksi tumman harmaa tai ruskehtava, mutta vaalenee vanhemmiten vaaleanharmaaseen. Keskusta on tummempi ja valkohärmäinen. Heltat aluksi valkoiset, myöhemmin kellanvalkoiset, johteiset ja tiheässä.[2] Itiöpöly on valkoista. Se on läheinen myrkyllisen isorusokkaan kanssa mutta eroaa siitä sen kolotyvisten helttojen ja punaisen itiöpölyn takia. Jalka on 7–10 cm pitkä ja 2–4 cm paksu, vaaleamman sävyinen, vaaleanharmaahärmeinen ja tyvi on nuijamainen. Malto on paksua ja valkoista, miedon makuista ja siinä on imelä naurista muistuttava mausteinen aromi, joka voimistuu kypsennettäessä.[3][4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Härmämalikka on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta on harvinaisempi pohjoisempana, vaikka sitä on tavattu Lapissa asti.[2]
Kasvupaikka ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Härmämalikka kuuluu lahottajasieniin ja se kasvaa usein laajoissa kaarissa tai riveissä komposteissa, metsien risukasoissa, puutarhoissa ja lehdoissa. Se viihtyy kalkkisella alustalla. Se on myöhäinen sieni, jota löytää syys-marraskuussa.[2][3][4]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Härmämalikka on syötäväksi kelpaava sieni, joka kuitenkin on ryöpättävä ennen käyttöä, koska se aiheuttaa joillekuille vatsavaivoja.[2][3][4] Sen maku on erikoinen, ja toisinaan sanotaan, ettei sitä kannata nauttia toisen samoilla paikoilla syysmyöhällä kasvavan voimakasmakuisen sienen sinivalmuskan kanssa yhdessä gastronomisista syistä[2]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleiskuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähikuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tyypillisiä kaaria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korhonen, Mauri: Uusi sienikirja, s. 160. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-09106-9
- Bo Nylen: Herkulliset ruokasienet, s. 114. Jyväskylä : Helsinki: Gummerus, 1995. ISBN 951-20-4237-1
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 1.9.2008
- ↑ a b c d e f Korhonen, Mauri: Uusi sienikirja, s. 160. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-09106-9
- ↑ a b c UPM Metsämaailma: Härmämalikka (Clitocybe nebularis) metsamaailma.fi. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ a b c Bo Nylen: Herkulliset ruokasienet, s. 114. Jyväskylä : Helsinki: Gummerus, 1995. ISBN 951-20-4237-1