Giuseppe Iachini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Giuseppe Iachini
Giuseppe Iachini
Henkilötiedot
Syntymäaika 7. huhtikuuta 1964 (ikä 60)
Syntymäpaikka Ascoli Piceno , Abruzzo, Italia
Lempinimi Beppe
Seura
Seura Italia Fiorentina
Tehtävä Päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1981–1987
1987–1989
1989–1994
1994–1996
1996–1997
1997–2000
2000–2001
Italia Ascoli Calcio
Italia Hellas Verona FC
Italia ACF Fiorentina
Italia US Città di Palermo
Italia Ravenna Calcio
Italia SSC Venezia
Italia US Alessandria Calcio
81 (9)
47 (1)
126 (2)
62 (1)
31 (1)
65 (0)
14 (0)
Valmennusura
2001–2002
2002–2003
2003–2004
2004–2007
2007–2008
2009–2010
2011
2011–2012
2012–2013
2013–2015
2016
2016
2017–2018
2018–2019
2019–2020
2021–
Italia SSC Venezia
Italia AC Cesena
Italia Vicenza Calcio
Italia Piacenza Calcio
Italia AC ChievoVerona
Italia Brescia Calcio
Italia Brescia Calcio
Italia UC Sampdoria
Italia AC Siena
Italia US Città di Palermo
Italia US Città di Palermo
Italia Udinese
Italia Sassuolo
Italia Empoli
Italia Fiorentina
Italia Fiorentina

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Giuseppe Iachini (s. 7. toukokuuta 1964) on italialainen jalkapallovalmentaja ja entinen keskikenttäpelaaja. Maaliskuusta 2021 lähtien hän on toiminut Fiorentinan päävalmentajana.

Ura pelaajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iachini aloitti peliuransa kotikaupunkinsa seurassa Ascoli Calciossa tehden Serie A -debyyttinsä kaudella 1981/82 vasta 17-vuotiaana. Keskikentällä viihtynyt Iachini edusti Ascolia kuusi kautta, kunnes siirtyi 1987 Hellas Veronaan, josta ura jatkui 1989 ACF Fiorentinaan. Hän edusti firenzeläisseuraa viisi kautta ja pelasi yli 120 Serie A -ottelua seuran paidassa.

1994 Iachini siirtyi Fiorentinasta US Città di Palermoon, josta jatkoi 1996 Ravenna Calcioon. Hän pelasi pienissä italialaisseuroissa uransa loppuun, vuoteen 2001 saakka, jolloin Iachini ripusti nappulakengät naulaan Serie C1 -seura US Alessandria Calcion paidassa.

Ura valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peliuransa jälkeen Iachini on luonut uraa valmentajana. Lokakuussa 2001 hän aloitti Serie A -seura SSC Venezian päävalmentajana. Iachini ei ollut vielä suorittanut valmentajatutkintoaan, joten hän joutui jättämään tehtävänsä kuuden kuukauden jälkeen. Iachinin valmennuspanoksesta huolimatta Venezia putosi kauden päätteeksi Serie B:hen.

Kaudeksi 2002/03 Iachini siirtyi AC Cesenan peräsimeen. Hänen johdollaan seura eteni Serie C1:ssä nousukarsintoihin saakka, muttei onnistunut nousemaan karsintojen kautta Serie B:hen. Kaudeksi 2003/04 Iachini siirtyi Vicenza Calcion peräsimeen, josta yhden kauden jälkeen Piacenza Calcioon. Piacenzassa Iachini teki hyvää työtä ja viimeiseksi jääneellä kaudellaan 2006/07 seura sijoittui Serie B:ssä neljänneksi.

Kesäkuussa 2007 Iachini siirtyi Serie B:hen pudonneen AC ChievoVeronan päävalmentajaksi. Kauden päätteeksi seura veronalaisseura juhli sarjan voittoa ja nousua Serie A:han.

Pääsarjakausi 2008/09 ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin ruusuisesti. Peräpäässä taivaltanut Chievo erottikin Iachinin marraskuun alussa seuran ollessa sijalla 18. [1]

Lokakuussa 2009 Iachini palasi valmennustehtäviin Serie B:ssä pelaavan Brescia Calcion päävalmentajana. [2] Debyyttikautensa päätteeksi Iachini nosti Brescian Serie A:han. Seura sijoittui runkosarjassa kolmanneksi ja voitti ratkaisevissa nousukarsinnoissa Torinon. Seura aloitti pääsarjakauden kohtuullisesti, mutta talven tullen meno alkoi hyytyä ja Brescia vajosi putoamiskamppailuun. Lopulta seurajohto sai tarpeekseen ja erotti Iachinin joulukuun alussa 2010. [3] Iachinin seuraajaksi palkattu Mario Beretta ei saanut Brescian otteita paranemaan ja seura palkkasi Iachinin takaisin jo tammikuun lopussa 2011. [4] Brescian pudottua kauden päätteeksi Serie A:sta Iachini jätti joukkueen. [5]

Marraskuussa 2011 Iachinista tuli UC Sampdorian päävalmentaja. [6] Iachini nosti seuran kauden päätteeksi takaisin Serie A:han, muttei saanut hyvästä tuloksesta huolimatta pitää työpaikkaansa. Heinäkuun alussa hänet korvasi Ciro Ferrara. [7][8]

Joulukuun puolivälissä 2012 Iachini palasi valmentajaksi, kun AC Siena palkkasi hänet erotetun Serse Cosmin tilalle. [9] Iachini ei onnistunut nostamaan Sienaa pois putoamisviivan alapuolelta ja seuran pudottua Serie B:hen, hän jätti tehtävänsä päävalmentajana. Syyskuussa 2013 Iachini palasi valmennustehtäviin Serie B:ssä pelaavan US Città di Palermon peräsimessä. [10] Iachinin johdolla Palermo pelasi vahvan kauden Serie B:ssä ja voitti sarjan mestaruuden 14 pisteen erolla Empoliin palaten näin takaisin pääsarjatasolle. Kaudella 2014/15 Iachini luotsasi seuran tukevasti keskikastiin 11. sijalle ja Palermo säilytti sarjapaikkansa. Kaudella 2015/16 Iachini oli seuran pitkäaikaisin päävalmentaja Maurizio Zamparinin aikakaudella. Hän sai seurasta kuitenkin potkut marraskuussa 2015, vaikka joukkue oli sarjan keskikastissa. Iachini oli seuran 29. päävalmentaja Zamparinin vuonna 2002 alkaneen puheenjohtajuuden aikana. [11] Helmikuun puolivälissä 2016 Zamparini palkkasi Iachinin jälleen Palermon peräsimeen.[12] Hän sai toistamiseen potkut saman kauden aikana jo maaliskuussa.[13]

Kesällä 2016 Iachinista tuli Udinesen päävalmentaja.[14] Pesti päättyi kuitenkin potkuihin jo lokakuussa 2016, kun Iachini sai potkut heikosti alkaneen liigakauden vuoksi.[15]

Marraskuussa 2017 Iachini palkattiin Serie A:ssa pelaavan Sassuolon päävalmentajaksi.[16] Hän luotsasi Sassuolon kaudella 2017/18 Serie A:ssa sijalle 11. Kauden jälkeen Iachini jätti joukkueen.[17]

Marraskuussa 2019 Iachinista tuli Empolin päävalmentaja.[18] Iachini ei onnistunut nostamaan Empolia pois Serie A:n putoamistaistelusta ja hän sai potkut tehtävästään maaliskuussa 2019.[19]

Jouluaatonaattona 2019 Iachinista tuli Serie A:ssa syyskauden heikosti pelanneen Fiorentinan päävalmentaja.[20] Iachini nosti seuran kaudella 2019/20 Serie A:ssa sijalta 15 sijalle 10. Kausi 2020/21 alkoi kuitenkin heikosti ja Iachini sai potkut marraskuussa 2020, kun Fiorentina oli voittanut vain kaksi kauden seitsemästä ensimmäisestä ottelustaan.[21] Iachini palasi Fiorentinan valmentajaksi jo maaliskuussa 2021, kun Prandelli oli eronnut tehtävästään.[22]

Meriitit valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]