Gazan sota 2023–

Gazan sota 2023
Osa Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia.
Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla alueet, joille palestiinalaisryhmät etenivät lokakuun 7. päivän iskussa. Sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määrämä alue Gazan kaistalla.
Päivämäärä: 7. lokakuuta 2023 – Paikka: Israel Gazan kaista Muut alueet Länsiranta Israelin ja Libanonin raja Syyria Irak Punainenmeri Lopputulos: meneillään
Osapuolet
Palestiinalaiset joukot: Hamas Islamilainen jihad Palestiinan vapautuksen kansanrintama Palestiinan vapautuksen demokraattinen rintama Muut: Hizbollah Huthit	Israel Mossad
Komentajat
Isma’il Haniyya Muhammad Deif Yahya Sinwar	Benjamin Netanjahu Yoav Gallant Herzi Halevi
Vahvuudet
noin 30 000–40 000 Hamasin ja sen liitolaisten taistelijoita Gazan alueella. 20 000–25 000 Hamasin Qassamin prikaatit Hamasin hyökkäys Israeliin: 1 000– 3 000	Israelin puolustusvoimat Koko Israel: (kaikki eivät ole Gazan tai sen ympäröimällä alueella) 170 000 aktiivipalveluksessa 360 000 mobilisoitua reserviläistä palvelukseen Gazan ympärillä: 31 jo olevaa pataljoonaa 4 mobilisoitavaa divisioonaa Yhden Israelilaisen divisioonan koko 10 000–20 000 sotilasta.
Tappiot
Yhteensä Gaza yli 40 000 kuollut yli 92 000 loukkaantunut kateissa yli 10 000 Länsiranta ainakin 632 kuollut yli 5 400 loukkaantunut Taistelijat Hamas (Israelin mukaan) 17 000 taistelijaa kuollut Muut joukot 4 kuollut (Hizbollah)	Yhteensä 1 139 kuollut ainakin 8 730 loukkaantunut1 Taistelijat ainakin 582 kuollutta sotilasta ja 58 Israelin poliisivoimien poliisia
1Uhrien joukossa on paljon muita kansallisuuksia kuin israelilaisia.

Gazan sota on Israelin ja terroristiseksi luokitellun islamistisen palestiinalaisjärjestö Hamasin välinen aseellinen konflikti, joka alkoi Hamasin ja muiden palestiinalaisryhmien hyökättyä Gazan kaistalta Israelin puolelle 7. lokakuuta 2023. Sota on osa laajempaa Israelin ja Palestiinan konfliktia sekä Israelin ja arabimaiden konfliktia.

Yhteenveto

Arvioiden mukaan Hamas surmasi lokakuun 7. päivän terrori-iskussa 1 139 ihmistä, joista 764 oli siviilejä ja 373 israelilaisiin turvallisuusjoukkoihin kuuluvia henkilöitä. Lisäksi Hamas otti noin 250 panttivankia. Vuorokauden sisällä iskusta Israel julisti sotatilan ja Israelin asevoimat aloitti ilmaiskut Gazaan. Myöhemmin se laajensi operaation maahyökkäykseksi.

Hamasin sotilasjohtajat perustelevat hyökkäystä vetoamalla Israelin pitkään jatkuneeseen Gazan saartoon ja palestiinalaisalueiden miehitykseen.

Terroristijärjestö Hamasin alaisen Gazan terveysministeriön mukaan Israelin sotatoimet ovat tappaneet yli 40 000 ihmistä, ja yli 90 000 ihmistä on loukkaantunut elokuuhun 2024 mennessä. Vaikka Gazan terveysviranomaisten julkaisemia lukuja on pidetty luotettavina, niiden on arvioitu sodan jatkuessa muuttuneen yhä epätarkemmiksi. Lääketieteellisen julkaisun The Lancetin mukaan uhriluku Gazan kaistalla nousi kesäkuussa 2024 jopa 186 000:een. Yli 600 ihmistä on surmattu myös Israelin miehittämällä Länsirannalla. Israelin asevoimat ilmoittaa surmanneensa noin 17 000 Hamasin taistelijaa elokuuhun 2024 mennessä, mikä on vajaa puolet terveysministeriön antamista luvuista.

Sota on ollut Gazan humanitaarisen tilanteen kannalta tuhoisa. Lähes koko Gazan infrastruktuuri romahti pian Israelin iskujen alkamisen jälkeen, eikä alueella ole ruokaa tai puhdasta vettä tai toimivaa jäte- ja terveydenhuoltoa. Sodan alussa arvioitiin, että lähes koko Gazan 2,3-miljoonaisesta väestöstä oli tullut alueen sisäisiä pakolaisia. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin joulukuussa vuonna 2024 julkaistun raportin mukaan Israel on syyllistynyt palestiinalaisten kansanmurhaan Gazan kaistalla. Hamasin terrori-iskua 7. lokakuuta 2023 Amnesty pitää sotarikoksena, mutta ei kansanmurhana.

Gazan sodalla on ollut merkittäviä kansainvälisiä vaikutuksia. Israelin ja Hamasin edustajien mahdollisia kansainvälisen oikeuden rikkomuksia tutkitaan. Esimerkiksi YK:n kansainvälinen tuomioistuin käsittelee Etelä-Afrikan nostamaa kannetta, joka syyttää Israelia palestiinalaisten kansanmurhasta Gazan kaistalla. Tammikuussa 2024 tuomioistuin määräsi välipäätöksessään, että Israelin on tehtävä kaikki voitava estääkseen kansanmurhaan johtavat toimet Gazassa. Israel on saanut sodan aikana poliittista ja sotilaallista tukea perinteisiltä läntisiltä liittolaisiltaan, erityisesti Yhdysvalloilta ja Saksalta.

Sota on lietsonut rinnakkaiskonflikteja, joiden on pelätty johtavan alueelliseen sotaan. Israel on tehnyt iskuja myös miehitettyjen palestiinalaisalueiden ulkopuolella. Keväällä 2024 Israelin teki iskun Iranin suurlähetystöön Syyriassa, minkä seurauksena Iran teki ilmaiskuja Israeliin. Jemenin huthit alkoivat marraskuussa 2023 kohdistaa Punaisellamerellä kauppa-aluksiin iskuja, joiden tarkoitus on ryhmän mukaan tukea Palestiinaa.

Israel teki kesällä ja syksyllä 2024 Libanoniin ja Iraniin useita iskuja, joissa se on salamurhannut Hizbollahin ja Hamasin johtohahmoja. Israel ja Libanonista käsin toimiva Hizbollah tulittivat toisiaan maiden raja-alueella lähes vuoden ajan Gazan sodan alkamisen jälkeen, kunnes Israel syksyllä 2024 kiihdytti iskujaan ja aloitti lokakuussa maahyökkäyksen Libanoniin.

Tausta

Israelin perustaminen ja palestiinalaisten pakkosiirrot

Pääartikkeli: Israelin itsenäisyyssota, Palestiinan pakolaisuus, Nakba

Vuonna 1917 Yhdistynyt kuningaskunta antoi tukensa juutalaisen valtion perustamiselle Palestiinaan.

Ensimmäisen maailmansodan päättyessä Osmanien valtakunta jaettiin osiin. Yksi niistä oli Brittien hallintaan annettu Palestiinan mandaattialue, josta vuonna 1928 irrotettiin omaksi valtiokseen nykyinen Jordania. Ennen mandaatin loppua YK:n yleiskokous hyväksyi marraskuussa 1947 suunnitelman Palestiinan jakamisesta arabien ja juutalaisten kesken.^lähde?

Vuoden 1948 sodan aikana palestiinalaisia pakkosiirrettiin väkivaltaisesti Palestiinan mandaatista. Näiden tapahtumien eli nakban (suom. katastrofi) aikana noin puolet Palestiinan pääasiassa arabeista koostuvasta väestöstä eli noin 750 000 ihmistä karkotettiin kodeistaan tai pakotettiin pakenemaan. Karkotus tapahtui ensin sionististen puolisotilaallisten joukkojen toimesta. Israelin valtio perustettiin 14. toukokuuta 1948, minkä jälkeen Israelin puolustusvoimat vastasi karkotuksesta. Palestiinalaisiin arabeihin kohdistui monia verilöylyjä ja vuoden 1948 loppuun mennessä yli 500 arabienemmistöistä kylää ja kaupunkia oli tyhjennetty asukkaistaan.

Gaza Egyptin sotilashallinnon alla

Gazan kaista oli Egyptin sotilashallinnon alla ensin vuodet 1949–1956. Vuonna 1956 Israel miehitti Gazan Suezin kriisiin aikana. Sen jälkeen Gaza palasi taas Egyptin hallintaan vuosiksi 1957–1967. Egyptin sotilashallinnon alla Gazan suuri määrä palestiinalaispakolaisia asui äärimmäisessä köyhyydessä leireillä. Egypti ei päästänyt heitä Egyptiin eikä muuallekaan arabimaihin, eikä Israel antanut sen alueelta sodassa paenneiden tai karkotettujen palata Israelin hallintaan jääneille alueille. Pakolaiset elivät pääasiassa UNRWA:n avulla. Monet pakolaiset ryhtyivät fedayeen-sisseiksi, jotka toimivat Israelia vastaan.

Israel miehittää Gazan

Vuonna 1967 Israelin ja naapurimaiden Egyptin, Syyrian ja Jordanian välillä puhkesi kuuden päivän sotana tunnettu aseellinen konflikti, jonka lopputuloksena Israel miehitti palestiinalaisalueet Länsirannalla ja Gazan kaistalla. Vuodesta 1967 alkaen Israel alkoi perustaa tai tukea siirtokuntia miehittämilleen alueille. YK:n kansainvälisen tuomioistuimen mukaan Israelin siirtokuntapolitiikka on kansainvälisen oikeuden vastaista.

Vuonna 1994 Israel vetäytyi Gazasta luovuttaen sen Palestiinalaishallinnolle Oslon sopimusten mukaisesti. Pääministeri Ariel Sharonin rauhanpyrkimysten osana Israel lakkautti siirtokuntansa Gazassa ja vetäytyi sieltä syyskuussa 2005.

Hamasin nousu valtaan

Hamas perustettiin vuonna 1987 ensimmäisen intifadan myötä. Hamasin juuret ovat muslimiveljeskunnan palestiinalaishaarassa. Hamas on hallinnut Gazan kaistaa vuoden 2006 vaalien jälkeen. Hamas aloitti hyökkäykset siviili- ja sotilaskohteisiin vuonna 1989, mikä sai Israelin pidättämään useita Hamasin johtajia, mukaan lukien sen perustajan Ahmad Yasinin. Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat nimenneet Hamasin terroristijärjestöksi sen aseellisen siiven tekemien iskujen vuoksi.

Syytökset apartheidista

Useat ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, israelilainen B'Tselem ja Human Rights Watch ovat verranneet Israelin miehitystä Gazassa ja Länsirannalla apartheidiin eli rotuerotteluun. Israelin tukijat kiistävät luonnehdinnan. YK:n kansainvälisen tuomioistuimen mukaan Israelin syrjivä lainsäädäntö ja siihen liittyvät toimenpiteet rikkovat kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 3 artiklaa, joka kieltää rotuerottelun ja apartheidin.

Sodan kulku

Sota alkoi 7. lokakuuta 2023 Hamasin hyökkäyksellä Israeliin. Hamas kutsui hyökkäystään ”operaatio al-Aqsan tulvaksi” (tai ”al-Aqsan myrskyksi”) (arab. عملية طوفان الأقصى‎). Israel varoitti sodan alussa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”.

Israel aloitti pommitukset pohjoisesta ja eteni alaspäin, jolloin palestiinalaiset joutuivat jättämään kotinsa, kun he pakenivat etelään etsimään suojaa.

Lokakuun 7. päivä

Alueet, joille Israeliin hyökänneet palestiinalaisryhmät etenivät 7.-8. lokakuuta.

Autoja Al-Ahli Arab -sairaalan iskun jälkeen, joka tappoi yli 500 ihmistä. Sairaala oli iskun aikaan täynnä haavoittuneita suojaa etsiviä palestiinalaisia. Israelin mukaan räjähdyksen aiheutti islamilaisen jihad-järjestön epäonnistunut raketti-isku.

Hamasin lokakuun 7. päivän hyökkäys alkoi noin kello 6.30 aamulla Hamasin taistelijat hyökkäsivät Gazan kaistan rajan yli. Ajankohta oli juutalainen lepopäivä ja Simhat Tora -juhla, ja sitä edeltävänä päivänä tuli täyteen 50 vuotta jom kippur -sodan alkamisesta. Järjestö ampui tuhansia ohjuksia Israeliin.

Noin puoli tuntia hyökkäyksen alkamisen jälkeen palestiinalaisryhmät iskivät elektronisen tanssimusiikin Supernova Sukkot Gathering -festivaaliin, johon osallistui 3 000 ihmistä. Festivaalialue sijaitsi maaseudulla lähellä kibbutsi Re’imiä Gazan kaistan tuntumassa. Palestiinalaisia hyökkääjiä tuli Gazan kaistan rajan yli moottoroiduilla varjoliitimillä. Festivaalialueella ja sen läheisyydessä kuoli israelilaistilastojen mukaan liki 400 ihmistä. Festivaaliin osallistuneiden lisäksi kuolleiden joukossa on israelilaisia sotilaita. Palestiinalaistaistelijat ottivat ihmisiä panttivangeiksi ja veivät heitä Gazaan. Tapettujen, panttivangiksi kaapattujen ja kadonneiden joukossa on israelilaisten lisäksi ainakin britti, saksalainen ja amerikkalais-israelilainen.

Israelin turvallisuusviranomaisten mukaan Hamasilla ei todennäköisesti ei ollut etukäteistietoa festivaalista, vaan festivaali joutui iskun kohteeksi spontaanisti. Myöhemmin on tullut ilmi, että Israelin joukot ampuivat Apache-helikoptereilla Gazaan pakenevia autoja ja otti käyttöön Hannibal-direktiivin, jolla pyritään estämään panttivankien ottaminen jopa omien siviilien tappamisen uhalla.

Lokakuun 7. päivänä käytiin myös katutaisteluita Sderotin kaupungissa. Israelin armeija kutsui myös reserviläisiä palvelukseen.

Israelin tiedustelupalvelut saivat kritiikkiä epäonnistumisestaan sodan ennustamisessa. Israelilla oli kuitenkin jo ennakkoon tieto Hamasin yrittävän jotain tämänkaltaista tunkeutuakseen ulos Gazan kaistalta, ja Netanyahua sotakabinetteineen on arvosteltu tämän vuoksi. Sodan ensimmäinen päivä oli verisin Israelissa sitten vuoden 1973 jom kippur -sodan.

Sodan alkupäivät

Toinen päivä alkoi uutisilla Hizbollahin tulituksesta Pohjois-Israeliin. Yle kertoi 8. lokakuuta, että Israel suunnittelee maahyökkäystä Gazaan. Samana päivänä raportoitiin taisteluita Hamasin ja Israelin välillä Ofakimissa, Sderotissa, Yad Mordechaissa, Kfar Azassa, Be’erissä, Yatedissa ja Kissufimissa. Israelin hallituksen turvallisuuskabinetti julisti virallisen sotatilan 8. lokakuuta.

Taisteluiden kolmantena päivänä Israel ilmoitti saartavansa Gazan täysin, ettei sinne saada sähköä, polttoainetta tai ruokaa. Israel katkaisi myös veden viennin. YK vaati Israelia avaamaan humanitaarisia käytäviä saarretulle alueelle.

Hamasin rakettihyökkäyksen tuhoja Rishon LeZionissa 7. lokakuuta.

Aamulla 13. lokakuuta Israel käski noin 1,1 miljoonaa ihmistä siirtymään pois pohjois-Gazasta suurten sotilasoperaatioiden takia. YK vaati Israelia perumaan käskynsä. Hamas kehotti palestiinalaisia kapinoimaan käskyä vastaan jäämällä alueelle. Shayetet 13 -erikoisjoukkojen yksikkö valtasi takaisin Hamasin miehittämän Suban tukikohdan ja vapautti 250 panttivankia. Tulitaistelussa kuoli yli 60 Hamasin taistelijaa ja 26 otettiin vangeiksi.

Räjähdys Ahli Arab -sairaalassa

17. lokakuuta Ahli Arab -sairaalassa tapahtui satoja ihmisiä tappanut räjähdys, josta israelilaiset ja palestiinalaiset syyttivät toisiaan. Yhdistyneet kansakunnat tuomitsi laajasti sairaalaiskun ja ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk vaati tekijöitä vastuuseen. Palestiinalaishallinnon puheenjohtaja Mahmud Abbas julisti kolmen päivän suruajan sairaalaiskun takia. Myöhemmin sanottiin, että iskun olisi aiheuttanut väärin laukaistu raketti. Raketti hajosi ilmassa, ja osa siitä putosi sairaalan päälle aiheuttaen räjähdyksen.

Israel teki iskuja Hamasille tärkeisiin kohteisiin Gazassa ja Syyriassa ennen sen maahyökkäyksen aloittamista. Iskujen kohteita olivat muun muassa asevarastot ja laukaisualustat.

25. lokakuuta sota oli vaatinut enemmän kuolonuhreja kuin Ukrainan sota sen ensi viikkoina. Kolme päivää myöhemmin Israelin armeija kertoi tappaneensa Hamasin ilma- ja lennokki-iskujen komentajan Asem Abu Rakabaan.

Israel saartoi Gazan kaupungin ja katkaisi Gazan kaistan marraskuussa. Laajan sulun vuoksi esimerkiksi journalistit eivät päässeet alueelle. Samoihin aikoihin viranomaiset kertoivat Israelin harkitsevan sopimusta Hamasin kanssa kaikkien siviilipanttivankien vapauttamisesta. 16. marraskuuta Human Rights Watch kertoi Gazan menettävän netti- ja puhelinyhteydet pian, mikäli alueelle ei saada lisää polttoainetta nopeasti.

Israelin maahyökkäys Gazaan

Yhteydet Gazaan katkesivat lähes kokonaan 27. lokakuuta. Seuraavana päivänä Israel kertoi siirtyneensä yöllä operaation toiseen vaiheeseen. Ilmaiskut ja tykistötuli Gazaan jatkuivat rajuina, ja Israel aloitti Pohjois-Gazaan suuntautuvan maahyökkäyksen panssariajoneuvoilla ja jalkaväellä. Israel ei kuitenkaan täsmentänyt, oliko kyseessä täysimittaisen maahyökkäyksen aloitus. Jo edellisinä öinä Israel oli siirtynyt maata pitkin Gazaan, mutta vetäytynyt lopulta. Selvä merkki maahyökkäyksestä oli se, että Israelin joukot eivät enää myöhemmin vetäytyneet Gazan alueelta ja heidän tavoitteenaan oli laajentaa hyökkäystä asteittain. Maahyökkäyksen piti alkaa alun perin jo lokakuun puolenvälin tienoilla, mutta New York Timesin mukaan se viivästyi ainakin osittain sääolosuhteiden vuoksi. Palestiinalaismedioiden mukaan yhteydet Gazaan olivat palautuneet asteittain parin päivän jälkeen hyökkäyksen alkamisesta.

Marraskuussa Haaretz-lehden mukaan Israel pommitti tai raivasi maan tasalle Gazassa jokaista rakennusta, mitä se epäili räjähdevarastoksi tai tunnelin sisäänkäynniksi.

Marraskuun 2023 puolivälissä Israelin armeija piiritti Gazan suurimman Al-Shifa-sairaalan väittäen sen olevan Hamasin komentokeskus. Viikon päästä tästä Israelin armeija piiritti Indonesia-sairaalan. Shifan valtauksen jälkeen sairaala oli viimeinen, joka hoiti potilaita pohjois-Gazassa. Potilaita evakuoitiin busseilla Nasser-sairaalaan Khan Younisiin Gazan kaistan eteläosassa.

Israel tuhosi systemaattisesti Gazan korkeammat oppilaitokset ja yliopistot. Ensimmäisenä tuhottiin Gazan islamilainen yliopisto ja Al-Azhar-yliopisto. Israa-yliopisto Gazan kaupungin etelälaidalla räjäytettiin 17. tammikuuta 2024. Seuraavana päivänä räjäytettiin Palestiinan yliopisto. Euro-Med Human Rights Monitorin mukana myös 94 yliopistojen professoria oli tapettu.

Tulitauko

Gazassa alkoi perjantaina 24. marraskuuta neljän päivän pituiseksi tarkoitettu tulitauko. Osana tulitaukosopimusta molempien osapuolten pitää palauttaa useita kymmeniä panttivankeja. Israelin hallitukselle oli hyvin vaikeaa myöntyä tulitaukoon, sillä hallituksessa istuvat äärioikeistolaiset puolueet olivat aiemmin vastustaneet kaikkia sopimuksia Israelin ja Hamasin välillä. Molemmat osapuolet palauttivat panttivangit muutamaa ongelmaa lukuun ottamatta. Aselevoksi edenneen tulitauon myötä Gazaan pääsivät avustusrekat vielä samana päivänä. Rekoissa kuljetettiin välttämättömiä elintarvikkeita, lääkkeitä sekä polttoainetta Gazaan. Israelin mukaan Hamasin ampuma raketti rikkoi aselevon joulukuun alussa. Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvaisen mukaan aselevon aikana ei saavutettu läheskään kaikkia tarvittavia toimenpiteitä.

Israel aloitti uudelleen intensiivisen Gazan pommituksen joulukuun alussa tulitauon umpeuduttua. Pari päivää aselevon loppumisen jälkeen Israel oli tehnyt Gazaan yli 400 iskua, joista yksi tehtiin Nuseiratin pakolaisleirille. Iskussa kuoli ainakin 13 ihmistä.

Sotatoimet Gazassa jatkuvat

Tammikuussa 2024 YK:n alainen Haagin kansainvälinen tuomioistuin määräsi Israelin estämään kansanmurhan, mutta ei määrännyt taistelujen lopetettaviksi. Tuomioistuin totesi, että osa Israelin toimista saattaa rikkoa holokaustin jälkeen voimaan tulleen kansanmurhasopimusta.

Tammikuun lopussa 2024 Israelin asevoimat piiritti Khan Yunisin, minkä jälkeen yli puolet Gazan väestöstä oli joutunut hakemaan suojaa Etelä-Gazan Rafahista. Helmikuuhun mennessä noin puolet Gazan 2,3 miljoonasta asukkaasta oli työnnetty Rafahiin.

Helmikuun lopussa "jauhoverilöylyksi" kutsutussa tapauksessa Israelin joukot avasivat tulen kohti avustustarvikkeita jonottavia palestiinalaisia ja tappoivat yli sata ihmistä. Israelin mukaan ihmiset saivat surmansa väkijoukon ryntäyksessä, ja sen joukot ampuivat vain ”ryöstäjiä”.

Israel ilmoitti suunnittelevansa maaoperaatiota Rafahiin väittäen, että Hamasin neljä prikaatia olivat siellä. Ilmoitus tuomittiin maailmanlaajuisesti. Helmikuussa Maailman terveysjärjestö WHO:n edustaja Gazassa ja miehitetyllä Länsirannalla sanoi, että ”kaikki katseet” ovat Rafahissa, johon Israel oli aikeissa hyökätä. Israel keskeytti suunnitelmat Rafahin maahyökkäyksestä, kun Iran teki kostoiskun Israeliin. Maahyökkäyksen keskeyttämisestä huolimatta Israel lisäsi pommituksia alueella.

Qatarin ja Egyptin välittämät tulitaukoneuvottelut

Toukokuun 7. päivänä 2024 Hamas hyväksyi Qatarin ja Egyptin ehdotuksen tulitaukosopimuksesta. Sen mukaan kaikki israelilaiset vangit, sekä siviilit että sotilaat, vapautetaan vastineeksi määrittelemättömästä määrästä palestiinalaisvankeja. Siinä kehotetaan Israelia päästämään lisää apua Gazaan, vetäytymään asteittain Gazasta ja sallimaan jälleenrakentaminen sekä lopettamaan saarron, jonka se on asettanut erillisalueelle vuodesta 2007 lähtien.

Tulitaukoneuvottelut kuitenkin päättyivät ilman sopimusta, koska Israel ei suostu pysyvään tulitaukoon ja sanoo yhä tähtäävänsä Hamasin täydelliseen hajottamiseen.

Maahyökkäys Rafahiin

Kaksi päivää toukokuun 2024 tulitaukoneuvotteluiden kariuduttua Israel määräsi Rafahin evakuoinnin ja käynnisti maahyökkäyksen, jonka seurauksena sadattuhannet siviilit joutuivat siirtymään kotiseudultaan. Israel pommitti Rafahissa turvalliseksi alueeksi nimettyä Tal al-Sultanin leiriä, jolloin ainakin 50 palestiinalaista sai surmansa ja yli 200 loukkaantui. Israelin mukaan alueella ”operoivat merkittävät Hamas-terroristit”.

Israelin hyökkäys Rafahiin aiheutti kansainvälistä paheksuntaa, ja muun muassa YK:n pääsihteeri António Guterres tuomitsi sen. Israel pommitti seuraavaksi toista turvalliseksi nimettyä aluetta, al-Mawasin leiriä, jossa kuoli ainakin 21 ihmistä. Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) määräsi 24. toukokuuta Rafahin "katastrofaaliseen" tilanteeseen vedoten Israelin lopettamaan hyökkäyksensä. Tuomioistuin ei uskonut, että evakuointi riittää suojelemaan siviilejä hyökkäyksen seurauksilta.

Toukokuun lopussa Israelin armeija sai haltuunsa loputkin Gazan maarajoista, kun se otti haltuunsa strategisesti tärkeän Gazan ja Egyptin rajalla sijaitsevan, Philadelphin käytäväksi kutsutun puskurivyöhykkeen.

Hamasin ja Hizbollahin johtohahmojen salamurhat

Kesällä ja syksyllä 2024 salamurhattiin useita Hizbollahin ja Hamasin johtohahmoja.

Heinäkuun 30. päivänä Israel sanoi tappaneensa Hizbollahin korkea-arvoisen komentajan Fuad Shukrin ilmaiskussa Libanonin pääkaupunkiin Beirutiin.

Heinäkuun 31. päivänä Hamasin poliittinen johtaja Ismail Haniyya salamurhattiin Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Iranin vallankumouskaartin mukaan Haniyya oli kaupungissa osallistuakseen Iranin presidentti Masud Pezeškianin virkaanastujaisiin. The New York Timesin selvityksen mukaan Haniyyan tappoi vierasrakennukseen ennalta sijoitettu räjähde. Israel ei ole kieltänyt tai myöntänyt olevansa Haniyyan salamurhan takana. Kaksi päivää Haniyyan kuoleman jälkeen Israelin asevoimat väitti, että se oli tappanut Hamasin johtohahmo Muhammad Deifin ilmaiskussa jo 13. heinäkuuta. Hamas on kuitenkin kiistänyt Deifin kuoleman.

Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah ja Abbas Nilforoushan saivat surmansa 27. syyskuuta 2024, kun Israel pommitti rakennusta, jossa he olivat Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Iran syytti Israelia hyökkäyksestä, vaikka Israel ei ole vahvistanut eikä kiistänyt osallisuutta.

Israelin joukot surmasivat 17. lokakuuta Hamasin johtajan Yahya Sinwarin Rafahissa.

Rinnakkaistapahtumat

Länsiranta

Marraskuun alussa sodan pelättiin leviävän myös Länsirannalle. Länsirannalla oli pidätetty noin 7 800 ihmistä 8. joulukuuta mennessä Israelin viranomaisten pidättämänä. Tyypillisesti syynä on ollut kivien heittäminen israelilaisia joukkoja päin mielenosoituksissa. Joidenkin palestiinalaisten mukaan Länsirannalla on vallinnut oma sotansa.

Länsirannalla oli lisääntynyt poliittinen väkivalta merkittävästi jo lähes vuotta ennen sodan alkua.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International mukaan Israelin armeija on teloittanut ihmisiä laittomasti Länsirannalla.

Israelin ja Libanonin raja

Israelin tankit alkoivat liikkua Libanonin rajalla varsinaisen sodan seuraavana päivänä. Tällöin spekuloitiin sodan laajenemisesta myös sieltä kautta Hizbollahin ja Israelin ottaessa yhteen. Sodan alussa Libanonin rajalta ammuttiin miehitetylle Kfar Shubanin alueelle joitain kymmeniä raketteja. Israel vastasi raketteihin tykistötulella. Libanonin valtion tiedotusvälineiden mukaan Israelin tykistötulen seurauksena kolme ihmistä loukkaantui. Täten yhteenotot alkoivat, mutta 23. lokakuuta tutkija Susanne Dahlgrenin mukaan sekä Israel että Hizbollah haluavat välttää täysimittaista sotaa, jolla voisi olla massiiviset seuraukset Lähi-idälle. Israelin puolustusministeri on vakuuttanut tuhoavansa myös Libanonin, jos heidän välilleen syttyy sota.

Israelin ja Libanonin välinen tulitus oli jatkunut kesäkuuhun mennessä lähes päivittäin. Israel ilmoitti hyväksyneensä operatiiviset suunnitelmat hyökkäyksestä Libanoniin. Israelin ulkoministeri Israel Katz uhkasi Hizbollahia ”totaalisella sodalla”.

Syyria

Israel ja Syyria ampuivat toisiaan sodan alkuaikoina sen jälkeen, kun Israel oli ilmoittanut Syyrian tulittaneen Israelin pohjoisosia kranaatinheittimillä. Syrian Observatory for Human Rights -järjestön perustaja Rami Adbel Rahman kertoi Israelin hyökänneen ilmasta Aleppon lentokentälle 15. lokakuuta. Hyökkäyksessä haavoittui viisi ihmistä, mutta Rahman ei kommentoinut olivatko he kaikki siviilejä. Syyrian puolustusministerin mukaan lentokenttä jouduttiin poistamaan käytöstä iskun jälkeen sen kokemien vaurioiden vuoksi. Israel oli iskenyt lentokentälle myös muutamaa päivää aiemmin, jolloin se poistettiin käytöstä. Uusi isku tapahtui hetki kentän uudelleen avaamisen jälkeen. Viikko lentokenttäiskun jälkeen Israel kertoi kiihdyttävänsä Gazan iskujen ohessa myös Syyriaan kohdistuvia iskujaan. Israelin omia yhteisöjä Libanonin lähellä evakuoitiin nopeasti Israelin iskujen seurauksena. Hetki tämän jälkeen Israel iski Aleppon lentokentälle kaksi kertaa. Iskuissa kuoli yhteensä kahdeksan ihmistä. Israelin iskut aiheuttivat toistuvasti lentojen keskeytymisiä sekä Damaskoksen että Aleppon lentokentillä.

Marraskuun alkupuolella Yhdysvallat iski pelottelumielessä ilmaiskun Syyriassa sijainneeseen asevarastoon. 9. marraskuuta Israel ja Yhdysvallat ilmoittivat tappaneensa erillisiskuissa 12 Iranin tukemaa taistelijaa Syyriassa.

Iran

Hamasin terroristien tuhoama rakennus Be’erin kibbutsissa.

Iranin mahdollista osallistumista sotaan on spekuloitu sen alusta lähtien. Israelin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Tzachi Hanegbi väitti myös Yhdysvaltojen liittyvän konfliktiin, jos Iran ja Hizbollah hyökkäävät Israeliin.

Isku Iranin konsulaattiin

Israel teki 1. huhtikuuta 2024 ilmaiskun Iranin konsulaattiin Syyrian pääkaupunkiin Damaskoksessa. Iskussa kuoli 13 ihmistä, mukaan lukein seitsemän Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen jäsentä. Kaksi kuolleista oli Qudsin joukkojen komentaja ja hänen sijaisensa. Iran sanoi, että hyökkäys loukkasi sen suvereniteettia.

Iranin ilmaiskut Israeliin

Pääartikkeli: Iranin ilmaiskut Israeliin 2024

Iran iski Israeliin 13.–14. huhtikuuta noin 300:lla ohjuksella ja lennokilla. Valtaosa ohjuksista ja lennokeista torjuttiin, eikä kukaan kuollut iskussa. Suurin osa ammuttiin Iranista, ja osa Irakista ja Jemenistä. Kyse oli ensimmäisestä Iranin tekemästä suorasta hyökkäyksestä Israelia vastaan. Israel väitti ampuneensa suuren osan ohjuksista alas ennen niiden saapumista maan rajojen sisäpuolelle.

Kuusi päivää myöhemmin Iranin keskiosissa sijaitsevaan Isfahanin kaupunkiin tehtiin lennokki-isku, jonka laajalti oletettiin olleen Israelin kostoisku.

Iran iski toista kertaa Israelia vastaan 1. lokakuuta sen mukaan kostona Hizbollahin Hassan Nasrallahin ja Abbas Nilforoushanin sekä Hamasin poliittisen johtajan Ismail Haniyyan salamurhista.

Jemen

Jemenin huthikapinalliset valtasivat Punaisellamerellä Israelia kohti kulkevia aluksia marraskuussa 2023, jotta ne voisivat tukea Hamasia sodassa. Israel kertoi ryhtyvänsä toimenpiteisiin laivahyökkäysten loppumiseksi joulukuussa, jos kansainvälinen yhteisö ei siihen puuttuisi.

Yhdysvallat ja Britannia aloittivat 11. tammikuuta 2024 ilmaiskut huthien kohteisiin Jemenissä. Iskuja on tehty muun muassa ilmapuolustus- ja tutkajärjestelmiin.

Ruotsi lähetti helmi-maaliskuun vaihteessa 2024 Punaisellemerelle sotilaita avuksi turvaamaan laivaliikennettä. Maaliskuussa myös Suomen kerrottiin suunnittelevan samankaltaisia toimenpiteitä.

Ensimmäiset kuolonuhrit huthien hyökkäyksissä tuli 7. maaliskuuta, kun eräässä hyökkäyksessä kuoli kolme ihmistä.

Osapuolten vahvuudet ja tavoitteet

Israel

Puolustusvoimat

Pääartikkeli: Israelin puolustusvoimat

Israelin puolustusvoimat perustettiin vuonna 1948 kaksi viikkoa Israelin valtion perustamisen jälkeen. Israel on joutunut historiansa aikana panostamaan suuria summia puolustusvoimiinsa sen sotaisan historian myötä. Israelin puolustusvoimat saa vuosittain noin 3,8 miljardia dollaria sotilaallista tukea Yhdysvalloilta. Israelin vuosittainen puolustusbudjetti onkin yli 20 miljardia euroa. Yhdysvalloilta saamillaan tuilla Israel on hankkinut muun muuassa hävittäjiä, joista jokainen maksaa noin 100 miljoonaa dollaria. Lokakuussa Israel otti käyttöön uuden tarkkuusasejärjestelmän "Iron Sting" Gazan sodassa. Järjestelmän valmistajan mukaan uusi ase vähentää siviiliuhreja.

Yhdysvallat siirsi suuren määrän aseistusta Israelille. Wall Street Journalin mukaan Yhdysvallat oli joulukuun alkuun 2023 mennessä rahdannut Israeliin 15 000 lentopommia, mihin kuului 900 kg:n bunkkeripommeja ja 57 000 tykistön 155 mm:n kranaattia. Lisäksi ulkoministeri Antony Blinken lähetti Israelille hätävaltuuksiin 14 000 panssarivaunun tykin kranaattia.

Joulukuun alussa Israel oli pudottanut Gazaan yli 22 000 yhdysvaltalaista lentopommia.

Tavoitteet

Päätavoitteenaan Israel yrittää kaataa Hamasin vallasta. Lisäksi Israel yrittää tuhota Hamasin sotilaalliset valmiudet toteuttaa tulevaisuudessa muita sotilaallisia toimia. Israel haluaa saada myös kaikki panttivangit tuotua Gazan alueelta turvaan kotimaahansa. Israelin sotilastiedustelun entisen johtajan Amos Yadlin mukaan Israelin päämäärä sodassa ei ole tappaa jokaista Hamasin taistelijaa, ja se olisi käytännössä mahdotonta.

Pääministeri Netanyahu on ilmoittanut että Israel pitää Gazan hallussaan senkin jälkeen kun Hamas on tuhottu. Israelin valtiovarainministeri Bezalel Smotrichin mukaan Gaza miehitetään uudelleen ja sotilasmiehityksen lisäksi sinne pitäisi asuttaa israelilaisia kolonialisteja. Smotrichin mukaan Gazan kaistan yli kahta miljoonaa asukasta tulisi rohkaista muuttamaan toisiin maihin ja tavoitteena on pienentää alueen väestö alle kymmenesosaan nykyisestä, eli 100 000–200 000 ihmiseen. Likud ja opposition Yesh Atid -puolueiden kansanedustajat ovat ehdottaneet, että Gazan 1,2 miljoonaa pakolaista siirrettäisiin Euroopan maihin.

Jerusalemin asioiden ministeri Amichai Eliyahun mukaan ydinpommin pudottaminen Gazaan on yksi vaihtoehto ja asukkaat siirtää ”Irlantiin tai ajaa aavikolle”. Pääministeri Benjamin Netanyahu erotti Eliyahun.

Hamas

Hamas on vahvistanut aseistettuja joukkojaan vuosien varrella. Se on hankkinut aseita erityisesti Lähi-idästä, mutta myös esimerkiksi Kiinasta. Pääosa sen raketeista on paikallisesti valmistettuja ja alkeellisia. Iranin johto on yli neljän vuosikymmenen ajan sitoutunut Israelin tuhoamiseen, ja siksi Iran ei peittele vahvaa tukeaan Hamasia kohtaan ja tarjoaa sille aseita, rahoitusta ja koulutusta. Hamasin joukoissa on noin 20 000 taistelijaa, omaa asetuotantoa, ulkomaista rahoitusta sekä kattava tunneliverkosto.

Hamas on vannonut tuhoavansa Israelin ja korvaavan sen islamilaisella valtiolla. Hamasin Gazan-johtaja Yahya Sinwar halusi Israelin yhä pysyvän Gazassa kesäkuussa 2024, koska siviilikuolemat ovat "tarpeellinen uhraus", joka muuttaa yleistä mielipidettä. Sinwar rinnasti sodan Algerian itsenäisyyssotaan, jossa sadat tuhannet kuolivat.

Sodan aiheuttamat tuhot ja uhrit

Uhrit ja panttivangit

Hyökkäyksen tuhoja ja surmattuja ihmisiä Be’erin kibbutsissa.

Gazan sota on ollut poikkeuksellisen tappava. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan tammikuuhun 2024 mennessä Israelin armeija oli tappanut konfliktin aikana keskimäärin 250 palestiinalaista päivässä, mikä on enemmän päiväkohtaisia kuolemia kuin missään muussa 2000-luvun merkittävässä konfliktissa. On arvioitu, että sodan uhriluku on todennäköisesti luultua suurempi. Lääketieteellisen julkaisun The Lancetin mukaan sodan uhriluku voi nousta jopa 186 000:een.

Israelin sotatoimet Gazan kaistalla ovat tappaneet alueen terveysministeriön mukaan jo yli 40 000 ihmistä ja yli 90 000 ihmistä on loukkaantunut. Gazan terveysviranomaisten julkaisemia lukujen on arvioitu sodan jatkuessa olevan yhä epätarkempia tilastoinnin vaikeutuessa. Sodan alettua yli 600 ihmistä on tapettu myös Israelin miehittämällä Länsirannalla. Ihmisiä on kuollut myös muualla Israelissa sekä Etelä-Libanonissa ja Syyriassa. Israelin asevoimat sanoo tappaneensa noin 17 000 Hamasin taistelijaa sodan alkamisen jälkeen.

Huhtikuun alussa seitsemän World Central Kitchenin avustustyöntekijää kuoli Israelin ilmaiskussa, mikä herätti kansainvälistä suuttumusta ja lisäsi Israelille kohdistettuja vaatimuksia päästää lisää kansainvälistä avustusta Gazaan. Yhdysvaltojen painostuksesta Israel avasi Erezin rajanylityspaikan ensimmäistä kertaa sitten lokakuun 7. päivän. Israelin armeija vetäytyi myös Gazan kaistan eteläosasta.

Panttivangit

Lokakuussa Hamasin arvioitiin ottaneen yli 200 panttivankia. Muun muassa Yhdysvallat, Ranska, Britannia, Ukraina, Nepal ja Thaimaa ovat vahvistaneet maiden kansalaisten saaneen surmansa lokakuun 7. päivän iskussa.

Syyskuuhun 2024 mennessä yhteensä 97 lokakuussa panttivangiksi otettua henkilöä oli yhä kateissa. Israelin virallisten lukujen mukaan Gazan kaistalla yhä pidettäviä panttivankeja on yhteensä 101, mutta maa laskee mukaan neljä vuosina 2014 ja 2015 otettua panttivankia, joiden uskotaan kuolleen.

Seksuaalinen väkivalta

Hamasin taistelijat syyllistyivät lokakuun 7. päivän iskussa todennäköisesti seksuaaliseen väkivaltaan, mutta seksuaalisen väkivallan mittakaavasta ollaan erimielisiä. Israelilaisten silminnäkijöiden mukaan Hamasin taistelijat raiskasivat ja silpoivat naisia. Hamas on kieltänyt väitteet. Niiden vahvistamista on vaikeuttanut israelilaisviranomaisten mukaan henkiin jääneiden uhrien vähäinen määrä ja se, että tavanomaista rikospaikkatutkintaa ei saatu tehtyä aktiivisten taisteluiden takia. Al-Jazeeran selvityksessä väitteet naisten systemaattisesta raiskaamisesta on kuitenkin todettiin vääriksi. Israelilaiset pelastustyöntekijät ovat vetäneet joitakin antamiaan lausuntoja seksuaalisesta väkivallasta takaisin. Useita kansainvälisessä mediassa levinneitä silminnäkijälausuntoja antoivat ortodoksijuutalaisen Zaka-järjestön työntekijät. Zakan antamien tietojen luotettavuus on kyseenalaistettu.

Lapset

Gazan kaistalla kuolleista liki 16 500 on alueen terveysministeriön mukaan lapsia. Tuhansia lapsia kuoli jo ensimmäisten kahden viikon aikana. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres kuvaili Gazaa jo marraskuussa 2023 ”lasten hautausmaaksi”. Tuolloin arvioitiin, että alueella kuolee yksi lapsi kymmenen minuutin välein. Joulukuussa Unicefin johtajan mukaan Gaza on maailman vaarallisin paikka olla lapsi.

Maaliskuussa 2024 Unicef arvioi yli miljoonan lapsen tarvitsevan mielenterveys- ja psykososiaalista tukea Gazan alueella. YK:n mukaan ainakin kymmenen lasta oli kuollut aliravitsemukseen ja nestehukkaan maaliskuun ensimmäisen viikkoon mennessä. Unicefin mukaan joka kuudes alle kaksivuotias lapsi kärsii vakavasta aliravitsemuksesta Gazan alueella.

Hamasin tappiot

Lokakuussa 2024 Israelin armeija julkaisi Telegram-kanavallaan videon, joka näyttää heidän mukaansa Hamasin johtajan Yahya Sinwarin viimeiset hetket. Naamioitunut mies istuu loukkaantuneena lähes täysin tuhoutuneessa asuinrakennuksessa nojatuolissa, ja heittää kepin kohti lähestyvää droonia.

Gazan humanitaarinen tilanne

Gazan väestötiedot vuonna 2013.

Tilanne ennen sotaa

Gazan kaistan elintaso on ollut jo vuosikymmeniä hyvin heikko. Suurinta osaa alueen hieman yli kahden miljoonan asukkaan väestöstä on vaivannut köyhyys. Alue on myös äärimmäisen tiheään asuttua. Gazan kaista on noin kymmenen kilometriä leveä ja siitä kaksi kolmasosaa on rakennettua. Väestö on ahtautunut noin 360 neliökilometrin suuruiselle eli noin Nurmijärven kokoiselle alueelle.

Jo vuonna 2021 lähes koko väestöllä ei ollut mahdollisuutta saada puhdasta juomavettä, minkä lisäksi sähköstä oli suuri pula. Monet lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja alueen kaikista lapsista noin 60 prosenttia kärsi anemiasta. Suurin osa väestöstä on muslimeita.

Sodan alettua

Rakennuksien kärsimiä vaurioita Gazassa.

Sodan alkuvaiheilla Israel keskeytti ruoan, veden sekä sähkön viennin Gazaan. Israelin piirityksen vuoksi välttämättömien elintarvikkeiden vienti alueelle on käytännössä mahdotonta. Gazan viranomaisten mukaan yli puolet alueen asunnoista on tuhoutunut asumiskelvottomiksi tai vahingoittunut vakavasti konfliktin alkamisen jälkeen. Sähkön loppumisen myötä gazalaiset eivät voi ladata puhelimiaan eivätkä täten tiedä miten maailmalla uutisoidaan sodasta.

Vain viikkoja sodan alkamisen jälkeen ainakin 16 sairaalaa ja 32 terveyskeskusta oli poissa käytöstä. Yhteensä 113 terveyskeskukseen oli hyökätty sekä kolme kirkkoa ja 56 moskeijaa oli vaurioitunut. Samoihin aikoihin kodeistaan oli paennut noin 1,5 miljoonaa ihmistä, joka on 62 prosenttia Gazan väestöstä.

Marraskuun puolenvälin jälkeen Israel iski kahteen Gazan pohjoisosassa sijaitsevaan kouluun. Hyökkäyksissä kuoli noin 50 ihmistä. Marraskuun lopulle mentäessä Israelin kouluiskuissa oli kuollut 183 opettajaa. Tammikuun loppupuolella Israel oli iskenyt yli 390 oppilaitokseen Gazassa.

Pakolaisuus

Haavoittunutta palestiinalaista lasta viedään sairaalaan Gazan kaupungissa 11. lokakuuta.

Ihmiset pakenevat sotaa jalkaisin, sekä erilaisilla kulkuvälineillä, kuten autoilla ja rekoilla. Jo kolmen ensimmäisen päivän aikana kodeistaan paenneita ihmisiä oli yli 187 000.

Lokakuun lopulla 629 000 gazalaista pakolaista oli turvassa 150 UNRWA:n tiloissa. 15. marraskuuta yli kaksi kolmasosaa Gazan yli kahdesta miljoonasta asukkaasta oli paennut sodan alkamisen jälkeen. He etsivät suojaa muun muassa sairaaloiden pihoista, autoista, kaduilta ja sukulaisten kodeista.

Palestiinalaiset eivät ole paenneet Gazan kaistalta ulkomaille yhä suurissa määrin kuin esimerkiksi ukrainalaiset tekivät Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 muun muassa koska rajanylityspaikat ovat suljettuja. Egypti ja Jordania valtiot ovat kieltäytyneet jyrkästi ottamaan Gazan sodan pakolaisia maahansa. UNRWA tarjoaa pakolaisille sosiaalipalveluja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja suojaa muutamissa valtioissa ja myös sota-alueilla.

Sairaalat

Lokakuun 2023 loppupuolella Gazan kaistalla oli jäljellä enää pari toimivaa, joista nekin toimivat puutteellisesti. Marraskuussa kerrottiin Gazassa sijaitsevan sairaalan Al-Shifan joutuneen hyökkäyksen kohteeksi viisi kertaa alle vuorokaudessa. Marraskuussa Maailman terveysjärjestö kertoi Gazan ja Länsirannan sairaaloiden tai muiden terveydenhuollosta vastaavien palveluiden saaneen yli 250 iskua. Israelin armeijan mukaan Hamas on käyttänyt sairaaloita operatiivisena tukikohtana ja olisi piilottanut aseita niiden alla kulkeviin tunneleihin. Hamas on kiistänyt kaikki syytteet. Marraskuussa iskujen seurauksena sairaalassa olleet haavoittuneet gazalaiset pakotettiin etsimään turvapaikkaa muualta.

On arvioitu, että noin 180 naista synnyttää joka päivä Gazan kaistalla. Syntyvät vauvat ovat usein hyvin pienikokoisia tai sairaita, he syntyvät kuolleina tai kuolevat nopeasti synnytyksen jälkeen. Synnyttävien äitien ja lasten on kerrottu kärsivän aliravitsemuksesta, nestehukasta, ja keisarileikkaukset toteutetaan hyvin rajatulla puudutuksella.Alueen sairaaloihin on tuotu useita lapsia, jotka ovat menettäneet perheensä sodassa. Sodassa kuoleekin kokonaisia perheitä yksittäisissä ilmaiskuissa.

Marraskuussa 2023 Israelin ilmaiskun raportoitiin tuhonneen Al-Shifan sairaalan sydänosaston. Kolme päivää myöhemmin tehohoidossa olevien vauvojen evakuointia suunniteltiin Israelin armeijan toimesta. Palestiinalaisviranomaisten mukaan sairaalassa oli kuollut ennen suunnitelmaa kaksi vastasyntynyttä ja kymmenien olleen vaarassa sairaalaan kohdistuvien iskujen keskellä.

Haavoittunut lapsi Gazan kaistalla.

Marraskuun puolivälissä Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas olisi ollut piilossa sairaalan alla. Videossa Israel väitti Hamasin rakentaneen erilaisia tiloja sairaalan alle. Helsingin sanomien faktantarkastaja John Helinin mielestä video oli erittäin vaikeasti todistettavissa. Samoihin aikoihin Israelin asevoimat teki rynnäkön al-Shifan sairaalaan. Israelin ja Yhdysvaltaiset lähteet kertoivat löytäneensä sieltä Hamasin tukikohdan ja aseita. Hamas kiisti kaikki väitteet tukikohdista ja aseista. Sairaala oli ollut viime päivinä ennen iskua laajojen sotilaallisten toimien kohteena. YK:n mukaan sairaalassa oli iskujen aikaan yli 2 300 ihmistä.

Israel ilmoitti lopettaneensa sotilaalliset toimet 17. joulukuuta Gazan kaistalla sijaitsevassa sairaalassa. Palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilashuoneita ja pidätti henkilökuntaa. Israelin joukot hyökkäsivät Nasserin sairaalaan helmikuussa 2024. WHO kertoi olleensa järkyttynyt sairaalan kokemista tuhoista.

Reaktiot ja kilpailu narratiiveista

Länsimaiden tuki Israelille on ollut vankkaa, ja Israel on saanut tukea erityisesti keskeiseltä tukijaltaan Yhdysvalloilta. Välittömästi lokakuun 7. iskujen jälkeen yli 40 valtiota tuomitsi Hamasin ja sen taktiikat.

Israelin sisällä

Israelin vanhin päivälehti Haaretz kirjoitti pääkirjoituksessaan sodan toisena päivänä 8. lokakuuta, että maan pääministeri Benjamin Netanjahu on vastuussa iskusta. Samalla se syytti Netanjahua palestiinalaisten olemassaolon ja oikeuksien täydellisestä sivuuttamisesta. Kun Hamas hyökkäsi Israeliin, protestiryhmä Kaplan Force keskeytti mielenosoituksensa ja siirtyi tukemaan Israelin puolustusvoimia. Jotkin rakennustyömaat Israelissa karkottivat arabityöntekijät ja suostuivat ottamaan töihin vain juutalaisia ja ulkomaalaisia. Israelin puolustusministeri sanoi, että sota tulee kestämään kauemmin kuin useita kuukausia.

Suomessa

Ulkoministeriö suositteli välttämään tarpeetonta matkustamista Israeliin ja kaikkea matkustamista joillekin alueille sekä ilmoitti päivittävänsä virallisen matkustustiedotteen pian. Ulkoministeri Elina Valtonen, presidentti Sauli Niinistö ja monet muut tuomitsivat Hamasin hyökkäyksen. Suomen ulkopoliittisen johdon mukaan Israelilla on oikeus puolustaa itseään sotalakien sallimissa rajoissa.

8. lokakuuta Elina Valtonen kommentoi, että Venäjä voisi hyötyä Hamasin hyökkäyksestä Israeliin. ”Maailmassa on osapuolia, jotka hyötyvät tällaisesta sekasorrosta ja tästä tilanteesta, ehkä myös siitä, että katse kohdistuu nyt taas myös Lähi-itään. Seuraamme tilannetta ja arvioimme asioita vasta, kun on konkreettista näyttöä”, Valtonen kommentoi spekulaatioita Venäjän roolista.

Kymmenet taidealan naiset kirjoittivat kirjeen Sauli Niinistölle, Petteri Orpolle, Elina Valtoselle ja Antti Häkkäselle, jossa he ottavat kantaa varsinkin Israelissa kuolleiden lasten määrään. Kirjeessä vaaditaan välittömästi tulitaukoa ja humanitaarista apua Gazan alueelle. 17. marraskuuta yli 1 800 Suomessa asuvaa taiteilijaa oli allekirjoittanut lausunnon, jossa Suomen valtiota vaadittiin tuomitsemaan Israelin valtio sen toteuttamista sotatoimista Gazassa. Myös joukko suomalaisdiplomaatteja ilmaisi marraskuussa ulkoministeri Elina Valtoselle tyytymättömyyttään Suomen Lähi-idän politiikkaan. Tuolloin 79 ulkoministeriön työntekijää esitti Valtoselle kirjeitse, että Suomen tulisi vaatia Gazaan humanitaarista tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella. Virkakunnasta ministerille joukolla toimitettu kirje oli suomalaisittain äärimmäisen poikkeuksellinen.

Presidenttiehdokas Sari Essayah aloitti Helsingissä presidentinvaalikampanjansa lokakuussa, jossa se ilmoitti laajasti tukensa Israelin sotatoimille Hamasia vastaan. Hänen mukaansa molempien osapuolten siviileille tulee saada humanitaarista apua. Myöhemmin joulukuussa hän kertoi, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansalaistensa turvallisuutta. Hänen mielestään Hamas on gazalaisten suurin uhka.

Suomen ulkoministeriön tiedossa oli alun perin 12 suomalaista, jotka olivat jumissa Gazan alueella. Marraskuun alussa kuusi heistä pääsi Egyptin puolelle turvaan. Ulkoministeriön mukaan kaikkien suomalaisten saamisella pois Gazan alueelta on hyvin korkeat velvoitteet pienten lapsien takia. Gazassa voi olla enemmän suomalaisia, jotka eivät ole ulkoministeriön tiedossa.

Sotaa kommentoineet tutkijat kertovat joutuneensa verkossa systemaattisen häirinnän kohteeksi ja Helsingin yliopiston johdolle ja sen tutkijoille saapui vaatimuksia julkisiin kannanottoihin jommankumman sodan osapuolen toimien tuomitsemiseksi.

Presidenttiehdokas Li Andersson vetosi länsimaihin presidentinvaalikampanjassa Helsingissä. Hänen mukaansa länsimaat eivät ole tehneet tarpeeksi toimenpiteitä Gazan suhteen.

Muiden valtioiden reaktiot

Aasia

Iranin hengellisen johtajan Ali Khamenein neuvonantaja Yahya Rahim onnitteli palestiinalaistaistelijoita. Iranin valtiontelevisiossa näytettiin, kun parlamentin jäsenet nousivat seisomaan ja huusivat: ”Kuolema Israelille!” Presidentti Ebrahim Raisi puolestaan sanoi Iranin kannattavan palestiinalaisten ”oikeutta itsepuolustukseen”, kutsui Israelia vaaraksi koko alueelle ja totesi, että ”Israelin sionistihallinto ja sen tukijat ovat vastuussa alueen valtioiden turvallisuuden vaarantamisesta”. Iran tuomitsi Israelin toteuttamat Gazan vastapommitukset. Iran varoitti Israelia "pitkäkantavilla seurauksilla", mikäli tämä ei lopeta taisteluita. Monien tutkijoiden mukaan eskaloitumisriski on todellinen ja Israel otti suuren riskin maahyökkäyksellään Gazaan. Marraskuussa Iran vaati tulitaukoa Gazaan Saudi-Arabian kanssa. Lisäksi he tuomitsivat Israelin pommitukset, mutta kieltäytyivät antamasta Israelille taloudellisia tai poliittisia ongelmia rangaistukseksi.

Irak varoitti Yhdysvaltoja puuttumasta Gazan sotaan tai Yhdysvalloista tulisi sodan seuraava kohde.

Nepalin pääministeri Pushpa Kamal Dahal tuomitsi Hamasin hyökkäyksen. Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain ja Kiina tuomitsivat Hamasin kohdistamat iskut ja sieppaukset israelilaisiin siviileihin. Kiinan johtaja Xi Jinping vaati lokakuussa välittömästi tulitaukoa Gazan sotaan. Kiinan ulkoministeri Wang Yi taas on vaatinut nopeasti kansainvälisesti järjestettävää rauhankonferenssia sodan ratkaisemiseksi ja Kiina lähetti Lähi-itään diplomaatti Zhai Junin sovittelemaan sotaa.

Qatarin pääministeri Abdul Aziz Al Thani oli järkyttynyt siviileihin kohdistuvista surmaamisista, jonka lisäksi hän kritisoi muiden valtioiden reaktioita ”häpeällisiksi”. Saudi-Arabian prinssi Turki bin Faisal Al Saud tuomitsi julkisesti sekä Hamasin että Israelin hyökkäykset siviileihin.

Yhdysvallat

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden lupasi Israelille kaiken mahdollisen avun ja korosti, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansaansa. Yhdysvallat on kertonut estävänsä Gazan sodan laajenemisen alueelliseksi konfliktiksi kaikin mahdollisin keinoin. Yhdysvallat lähetti Israelin tueksi itäiselle Välimerelle lentotukialus USS Gerald R. Fordin johtaman laivaston, johon kuuluu lentotukialuksen lisäksi risteilijöitä ja hävittäjiä. Yhdysvallat tuomitsi hyökkäyksen ja Biden vertasi iskua syyskuun 11. päivän terroritekoihin. Biden vieraili myöhemmin Lähi-idässä Gazan sairaalan pommitusten jälkeen. Hän oli suunnitellut tapaavansa Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun Tel Avivissa ja myöhemmin arabijohtajia Jordaniassa. Biden muuttui nopeasti ensimmäistä puhettaan kriittisemmäksi Israelia kohtaan loka-marraskuun vaihteessa. Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kritisoi julkisesti siviileihin kohdistuvia iskuja. Blinken matkusti marraskuun alussa Jordanian pääkaupunkiin Ammaniin, jossa hän tapasi Qatarin pääministerin. Yhdysvallat ilmoitti vastustavansa ajatusta Gazan pitkäaikaisesta miehittämisestä marraskuussa.

Israel suostui Yhdysvaltain pyytämiin päivittäisiin tulitaukoihin 9. marraskuuta, eli se pitää päivittäin neljän tunnin pituisen tulitauon mahdollistaakseen siviilien pakenemisen alueelta. Marraskuussa muun muassa Biden kyseenalaisti palestiinalaisten kertomat uhriluvut. Biden on kehottanut Israelia olemaan varovaisempi siviilejä kohtaan. Biden kommentoi joulukuussa Israelin umpimähkäisiä pommituksia Gazassa. Israelin pommituksista lähes puolet onkin ohjaamattomia, joka aiheuttaa suuremman uhan siviileille.

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2024 ehdokkaana oleva Donald Trump ilmaisi tukensa Israelin sotatoimille Gazassa maaliskuussa.

Eurooppa

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati marraskuussa 2023 Israelilta suojelua Gazan siviilejä kohtaan. Juutalaisvastaiset teot yleistyivät Ranskassa muutama viikko sodan jälkeen. Kansallinen liittouma -puolueen jäsen Marine Le Pen sai paljon arvostelua kertoessaan aikeistaan osallistua juutalaisia puolustavaan mielenosoitukseen.

Prinssi William julkaisi helmikuussa kuninkaallisille poikkeuksellisen kannanoton, jossa hän toivoi sodan loppuvan mahdollisimman pian. Hän korosti humanitaarisen tuen ja panttivankien vapauttamisen tärkeyttä.

Paavi Franciscus puhui joulukuussa 2023 voimakkaasti sotaa ja aseita vastaan. Hän otti esille myös Gazan tilanteen, ja hän vetosi erityisesti siviiliuhreihin.

Kansainväliset järjestöt

Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk totesi, että hyökkäyksellä on hirvittävä vaikutus israelilaisiin siviileihin eivätkä siviilit saisi koskaan olla hyökkäyksen kohteena. YK:n Lähi-idän rauhanprosessin erityiskoordinaattori Tor Wennesland piti tilannetta vaarallisena ja vetosi kaikkiin osapuoliin. Ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa New Yorkissa johtanut Craig Mokhiber jätti tehtävänsä ja syytti YK:ta kyvyttömyydestä estää kansanmurha Gazassa. UNRWA:n johtaja Philippe Lazzarini kuvaili Gazan tilannetta ”ennennäkemättömäksi katastrofiksi”. Yhdistyneet kansakunnat kertoi marraskuussa yli sadan palestiinalaispakolaisten järjestön työntekijän kuolleen sodan alusta lähtien.

Suomi pidättäytyi äänestämästä, kun YK äänesti lokakuun lopulla tulitaukoa vaativasta päätöslauselmasta. Ulkoministeri Elina Valtonen ja pääministeri Petteri Orpo puolustivat Suomen näkemystä sillä, että päätöslauselmassa ei tuomittu Hamasia ja sen tekemiä tekoja. Suomen lisäksi esimerkiksi Yhdysvallat ei äänestänyt tulitauon puolesta, jonka mukaan tulitauko vain hyödyttäisi Hamasia valmistautumaan uuteen, tehokkaampaan hyökkäykseen Israelia vastaan. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan monien valtioiden päätökseen vaikuttivat riittämättömät sanamuodot ymmärryksestä Israelia kohtaan päätöslauselmassa. Lopulta tulitauon puolesta äänesti 120 maata.

Etelä-Afrikan kansanmurhakanne Israelia vastaan

Joulukuussa 2023 Etelä-Afrikka nosti Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) kanteen Israelin toiminnasta Gazassa. Etelä-Afrikan mukaan Israelin toimet palestiinalaisia vastaan ovat luonteeltaan kansanmurhanomaisia ja YK:n kansanmurhan kieltävän yleissopimuksen vastaisia. 26. tammikuuta 2024 ICJ määräsi Israelin ryhtymään toimenpiteisiin estääkseen kansanmurhaan rinnastuvat teot sotatoimissaan Gazan kaistalla.

ICJ määräsi Israelin pidättäytymään kaikista toimista, jotka voisivat kuulua kansanmurhakonvention piiriin, varmistamaan, etteivät sen joukot syyllisty kansanmurhaan rinnastettaviin tekoihin Gazassa ja estämään ja rankaisemaan julkisia kehotuksia kansanmurhaan palestiinalaisia vastaan. Lisäksi Israelin tulee parantaa humanitaarista tilannetta Gazan siviiliväestön keskuudessa. Tuomioistuin ei kuitenkaan vaatinut välitöntä tulitaukoa Gazassa. Varsinaisen päätöksen, jossa oikeus ottaa kantaa siihen syyllistyykö Israel Gazassa kansanmurhaan, tekeminen voi kestää vuosia.

Etelä-Afrikan kanteeseen Israelia vastaan on liittynyt useita kolmansia maita, muun muassa Espanja ja Irlanti.

Euroopan unioni

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsi Hamasin toimet ja kutsui niitä terrorismiksi sen halveksittavimmassa muodossaan. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva Josep Borrell ilmoitti siviilien käyttämisen panttivankeina olevan kaikkien lakien räikeä rikkomus ja tekevänsä kaikkensa edistääkseen heidän vapauttamistaan. Marraskuussa 2023 Euroopan unioni kieltäytyi asettamasta uusia pakotteita Hamasia vastaan, vaikka Yhdysvallat ja Israel ovat näin painostaneet. Samoihin aikoihin monet Euroopan maat ilmaisivat kritiikkinsä Israelia kohtaan.

Muut

Afrikan unionin komission johtaja Moussa Faki kommentoi, että Israelin ja Palestiinan välisen jatkuvan jännitteen pääsyy on palestiinalaisten perusoikeuksien kieltäminen. Hän vetosi molempia osapuolia lopettamaan sotilastoimet ja palaamaan ehdoitta neuvottelupöytään.

Kansainväliset yritykset

Lentoyhtiö Lufthansa keskeytti lennot Israelin suurimmalle lentokentälle Ben Gurioniin useiden muiden lentoyhtiöiden tapaan. Se aloitti lennot uudelleen 8. tammikuuta 2024.

Japanilainen Itochu-yhtiö ilmoitti lopettavansa yhteistyön israelilaisen Elbit Systemsin kanssa helmikuussa 2024.

Yliopistot

Korkeakouluilta on vaadittu useissa maissa Israelin akateemista boikottia, joka tarkoittaa Israelin painostamista kansainvälisen lain noudattamiseen. Käytännössä boikotti tarkoittaa muun muassa korkeakoulutasoisen tutkimus- ja vaihto-opiskeluyhteistyön keskeyttämistä. Helmikuussa 2024 neljä norjalaista yliopistoa ilmoitti lopettavansa yhteistyön israelilaisten yliopistojen kanssa.

Keväällä ja syksyllä 2024 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Taideyliopiston ylioppilaskunta hyväksyivät jäsenaloitteet, jotka vaativat yliopistoilta osallistumista Israelin akateemiseen boikottiin. Turun yliopiston ylioppilaskunta ilmoitti vastustavansa yliopistotason yhteistyötä israelilaisten korkeakoulujen kanssa. Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto vaati marraskuussa Israelin akateemista boikottia.

Yksittäisten ihmisten arvioita ja näkemyksiä sodasta

Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola varoitti, että ”Maaoperaatio tarkoittaa väistämättä paljonkin israelilaisia uhreja. Taistelu Gazassa on kaupunkisotaa, jossa Israelin aseellisen ylivoiman merkitys heikkenee”. Samalla levottomuudet laajenevat Länsirannalla, jossa asuu palestiinalaisia. Tämän Hizbollahin hyökkäyksen myötä uhkaa nyt monen rintaman sota. Jos Gazan hyökkäys koituu Israelille veriseksi, se voi luoda lisäpainetta Hizbollahille luoda uusi rintama. Suomen rauhanliiton Laura Lodenius kertoi haastattelussa Svenska Ylelle, että Hamasin hyökkäys voi koitua kalliiksi palestiinalaisille. Tutkija Timo R. Stewart kertoi Helsingin Sanomille, että Hizbollahin mukaantulo sotaan Israelia vastaan olisi riskialtis päätös, mutta että Hizbollahin kynnys osallistua konfliktiin on kuitenkin vielä korkea. Täten Hizbollahin tulitus rajan yli voisi olla enemmän varoitus kuin isompi sotaan liittyminen. Stewart kertoi myös, että Hamasin vuoden 2023 kaltaisen hyökkäyksen ei pitäisi olla mahdollista.

Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori ja majuri Juha Kukkola pitää mielenkiintoisena erilaisia skenaarioita Gazan kohtalosta sodan jälkeen. Hän näkee, että Israel ei halua jäädä pysyvästi ottamaan valtaa alueesta. Länsirantaa Israel ottaa haltuunsa huomattavasti tehokkaammin.

Marraskuussa professori Hannu Juusolan mukaan Israelin mahdollisuudet Hamasin tuhoamiseen ovat rajalliset sen käyttämien rajoitettujen maaoperaatioden taktiikan myötä.

Eräs kokenut suomalainen rauhanneuvottelujen ammattilainen kertoi Iltalehdelle, että aselepoon tullaan tuskin pääsemään Gazan alueella. Hänen mukaansa Hamasin hyökkäyksessä on ollut kyse terroriteosta ja jokaisen tahon tulisi tuomita se.

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen everstiluutnantti Juha Mäkelä kertoi sekä Israelin että Hamasin toimintatavoissa olevan vakavia ongelmia. He käyttävät muu muuassa etelässä sijaitsevia siviilikohteita tukikohtina, joten aselepo ei vaikuttanut osapuolten toimintatapoihin.

Aseapu

Alankomaat on vienyt Israeliin F-35-hävittäjien osia. Useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat haastaneet Alankomaiden valtion oikeuteen osien viennistä. Muun muuassa Yhdysvallat on myöntänyt useiden miljardien arvoista sotilasapupakettia Israelille. Yhdysvaltain tukipaketit ovat herättäneet kiivasta keskustelua maassa, sillä presidentti Joe Biden tarvitsee aseapupaketteja allekirjoittaakseen hyväksynnän Yhdysvaltain kongressissa ja edustajainhuoneessa sekä senaatissa.

Mielenosoitukset

Suomessa

Suomessa järjestettiin lokakuussa 2023 useita palestiinalaisia tukevia mielenosoituksia. Marraskuussa poliisi kertoi ottaneensa kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa Helsingin yliopistolla. Samassa kuussa Palestiinan puolesta osoitti mieltään noin 500 ihmistä Tampereella.

Palestiina-mielenosoitus Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen edessä 2024.

Toukokuussa 2024 yliopisto-opiskelijat alkoivat osoittaa mieltä Palestiinan puolesta perustamalla solidaarisuusleirejä kampusalueille. Opiskelijat ovat yöpyneet ulkona kampusalueille tuoduissa teltoissa ensin Helsingin yliopistolla ja myöhemmin myös Tampereen yliopistolla sekä Jyväskylän yliopistolla. Oulun yliopistolla järjestettiin solidaarisuusleirejä tukeva mielenosoitus. Mielenosoittajat vaativat korkeakouluja ryhtymään akateemiseen boikottiin israelilaisia korkeakouluja vastaan muun muassa lopettamalla tutkimusyhteistyön israelilaisten korkeakoulujen kanssa ja tukemalla sotaa pakenevia palestiinalaisia opiskelijoita.

Helsingin leirillä Porthanian edessä yöpyjiä oli ensimmäisen viikon aikana noin parikymmentä. Noin viikon jatkuneen mielenosoituksen jälkeen mielenosoittajien mukaan Helsingin yliopisto katkaisi telttaleiriltä sähköt. Seuraavalla viikolla Helsingin yliopisto ilmoitti jäädyttävänsä opiskelijavaihdot israelilaisiin korkeakouluihin, mutta totesi, ettei tutkimusyhteistyötä aiota rajoittaa. Leiri kesti yli kuukauden. Kesäkuun 12. päivänä Helsingin yliopisto pyysi poliisilta virka-apua ja poliisit hajottivat leirin. Paikalta poistettiin noin 30 ihmistä.

Katso myös: Israelin akateeminen boikotti

Muualla maailmassa

2023

Sadat tuhannet ihmiset ympäri maailmaa vaativat lokakuun lopulla sotatoimien välitöntä lopettamista.

Yle uutisoi marraskuun alussa, kuinka kansainväliset suuryritykset McDonald’s ja Starbucks joutuivat palestiinalaismyönteisten mielenosoittajien kohteiksi. Mielenosoittajien mukaan McDonald’s jakoi ilmaisia aterioita israelilaissotilaille. Pikaruokayhtiö yritti selittää sekaannusta ravintoloiden toiminnalla franchise-periaatteella, joten yksittäisten yrittäjien tekemät myyntikampanjat eivät ole osallisena koko ketjuun. Lisäksi marraskuun alussa kymmenistä tuhansista ihmisistä koostuva joukko vaati sekä Yhdysvalloissa että Euroopan eri maissa Israelin Gazaan kohdistuvien pommitusten lopettamista.

Yhdysvaltain yliopistoissa on tapahtunut Gazan sodan alkamisen jälkeen monia yhteenottoja ja mielenosoituksia eri opiskelijoiden välillä. Lisäksi yhteenottoihin on osallistunut satoja tiedekuntien jäseniä.

Yhdysvalloissa New Yorkissa pidettiin marraskuussa suuria mielenosoituksia sodan laajenemisen pelossa.

Lontoossa järjestettiin marraskuussa satojen tuhansien ihmisten palestiinalaismyönteisiä mielenosoituksia. Paikallisen poliisin mukaan mielenosoittajia oli noin 300 000, mutta järjestäjien mukaan lukumäärä olisi ollut jopa 800 000. Lontoon poliisi kertoi pidättäneensä alueelta 126 protestoijaa, kun poliiseja oli loukkaantunut yhdeksän.

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg on osoittanut tukensa palestiinalaiselle vastarinnalle useissa mielenosoituksissa. Thunbergin lausunnot suivaannuttivat saksalaisia ilmastoaktivisteja Amsterdamissa niin, että eräs heistä ryntäsi lavalle ja kaappasi Thunbergin mikrofonin.

2024

Sadat tuhannet ihmiset osoittivat tammikuussa 2024 mieltään sodasta eri puolilla maailmaa, kun sen alkamisesta oli kulunut 100 päivää. Helmikuussa tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa osoittivat mieltään sodasta, kun Israel kertoi jatkavansa hyökkäystä Rafahin kaupunkiin. Mielenosoituksia järjestettiin muun muassa Pariisi, Istanbul ja Madrid.

Antisemitismi ja islamofobia

Sekä antisemitismin että islamofobian on raportoitu lisääntyneen maailmalla. Euroopassa juutalaiset koululaiset ovat kohdanneet kiusaamista koulussa, Berliinissä tehtiin palopommi-isku synagogaan ja Venäjän lentokentällä mielenosoittajat yrittivät etsiä Israelista matkustavia käsiin.

Monet juutalaiset pitävät Palestiinaa tukevissa mielenosoituksissa käytettyä lausetta ”Joelta merelle, Palestiina tulee olemaan vapaa” juutalaisvastaisena ja Israelin tuhoamista vaativana. Tutkija Antti Tarvaisen mukaan antisemitismi-syytöksiä käytetään myös tietoisesti palestiinalaisten hiljentämiseen ja huomion viemiseen pois miehityksen ja apartheid-politiikan todellisuudesta.

Yhdysvaltalaisen Council on American-Islamic Relationsin raportin mukaan islamofobinen ja palestiinalaisvastainen retoriikka on kasvanut suuresti Yhdysvalloissa sodan alkamisen jälkeen. Sen mukaan myös muslimi- ja palestiinalaisyhteisöihin on kohdistettu iskuja ja uhkauksia.

Media

Sensuuri

Instagramin väitettiin sulkeneen erään palestiinalaismyönteisen Instagram-tilin lokakuussa. Lisäksi käyttäjät ovat raportoineet, että heidän Gazaan liittyneet päivityksensä ovat saaneet huomattavasti vähemmän näyttökertoja. Instagramin omistava Meta kiisti kaikki väitteet sensuurista.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin joulukuussa 2023 julkaistun raportin mukaan muun muassa Facebookin ja Instagramin omistava Meta on sensuroinut järjestelmällisesti Palestiinaan liittyvää sisältöä sosiaalisen median alustoillaan.

Propaganda

Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä nopeasti harhaanjohtavaa tietoa Gazan sodasta. Marraskuun alussa median tiedustelupalvelu Cyabra oli nähnyt verkossa vähintään 40 000 bottia tai selvästi valheellista ja vahingoittavaa tietoa jakavaa käyttäjää sodan alkamisesta lähtien. Hamas oli käyttänyt nopeasti sodan jälkeen Twitterin premium-tilejä propagandavideoiden levittämiseen. Joidenkin sosiaalisessa mediassa levitettyjen kuvien väitetään olevan peräisin vanhemmista konflikteista tai videopeleistä. Erityisesti Al-Ahli Arab -sairaalan isku sai osakseen suuren määrän valheellista tietoa, sillä iskun jälkeen sen tapahtumat, syy ja seuraukset olivat täysin epäselvät.

Muuta

Joulukuussa uutisoitiin suomalaisten Tiktok-käyttäjien kuluttavan monikymmenkertaisesti enemmän Palestiinalle kuin Israelille myönteistä sisältöä.

Mielipidetutkimukset

Gazan asukkaiden keskuudessa tehtyjen useissa kyselytutkimuksissa hieman yli tai alle 70 % vastaajista on ollut sitä mieltä, että Hamasin tekemä hyökkäys Israeliin 7.lokakuuta 2023 oli oikea ratkaisu. Viimeisin tutkimus tehtiin kesäkuussa 2024.

Kahden valtion mallin kannatus palestiinalaisten ja israelilaisten keskuudessa on laskenut. Palestiinalaisista kahden valtion mallia kannatti vuonna 2012 vielä 59 %, mutta vuonna 2023 enää 23 %. Vastaajista 81 % katsoi, että pysyvää rauhaa ei voida koskaan saavuttaa Israelin ja Palestiinan välille. Israelissa kahden valtion mallia kannatti vuoden 2012 kyselyyn vastanneista 61 %, mutta vuonna 2023 Hamasin hyökkäyksen jälkeen enää 25 %. Vuonna 2012 itsenäistä Palestiinaa vastusti 30 % israelilaisista, mutta vuonna 2023 jo 65 %. Lisäksi 74 % israelilaisvastaajista uskoi, ettei pysyvää rauhaa voida koskaan saavuttaa.

Muut vaikutukset

Katso myös: Israel Eurovision laulukilpailussa ja Eden Golan

Israelin osallistuminen vuoden 2024 Eurovision laulukilpailuun on saanut suurta kritiikkiä sen Gazan sotatoimien vuoksi. Monet maat ja tahot ovat vaatineet Euroopan yleisradiounionia epäämään Israelin osallistuminen. Myös Suomen euroviisuedustaja Teemu Keisteri kertoi helmikuun puolivälissä olleensa epävarma osallistumisestaan viisuihin, jos Israel osallistuu niihin.

Israelin viisukappaleen alkuperäiset sanat hylättiin maaliskuussa, koska niiden sanottiin viittaavan Israelin ja Hamasin sotaan. Myöhemmin kappaleen sanoitukset julkaistiin uudelleen ja sanat saivat Euroopan yleisradiounionin hyväksynnän.

Humanitaarinen apu

Ensimmäiset humanitaarisen avun rekat saatiin kuljetettua Gazaan Rafahin rajanylityspaikalta, minkä jälkeen raja suljettiin. Israel salli rekkojen toimittavan Gazaan muun muassa ruokaa ja vettä, mutta ei esimerkiksi polttoaineita. Gazassa asuvat palestiinalaiset ovat täysin riippuvaisia kansainvälisesti toimitettavasta humanitaarisesta avusta.

Israelin armeijan kerrottiin ampuneen YK:n humanitaarista apua kuljettanutta saattuetta vahtineita gazalaisia poliiseja helmikuussa.

Helmikuun lopulla yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan Israelin armeijan avaamaan tuleen. Israelin armeijan mukaan he kuolivat jäätyään toisten apua hakevien jalkoihin ja avustusrekkojen alle. Armeija kuitenkin sanoi, että se oli ampunut useita uhkaavasti käyttäytyneitä palestiinalaisia kohti. Lukuisat maat ja kansainväliset järjestöt vaativat nopeasti tapahtuman jälkeen riippumatonta tutkimusta tapahtumien kulusta.

Seuraavaksi Israelia syytettiin yli 20:n apua hakeneiden gazalaisten ampumisesta maaliskuun puolivälissä. Paikan päällä olleen Al Jazeeran toimittajan mukaan Israelin helikopteri ampui jonoa kohti. Israelin asevoimat kiisti kaikki syytteet.

Israel kertoi huhtikuussa lisäävänsä avustusrekkojen määrää 500 rekkaan päivässä Yhdysvaltain vaatimusten jälkeen.

Suomi

Viikko Hamasin toteuttaman hyökkäyksen jälkeen Suomen Punaisen Ristin avustustoiminnan johtaja kertoi humanitaarisen avun tilan palestiinalaisalueilla olevan katastrofaalinen. Suomen Lähetysseura lahjoitti siviilien auttamiseen 150 000 euroa, joista puolet meni paikallisen Itä-Jerusalemissa sijaitsevan Augusta Victoria -sairaalan tukemiseen ja loput suoraan hädässä olevien siviilien auttamiseen. Lokakuun lopulla Suomen Punaisen ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähti Egyptiin varmistamaan hätäavun saapumisen Gazan alueelle. Marraskuussa Suomen valtio ilmoitti tukevansa miljoonalla eurolla Punaisen ristin työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla.

Yhdysvallat

Joe Biden ilmoitti Yhdysvaltojen lahjoittavan 100 miljoonaa dollaria humanitaarista apua Gazalle ja Länsirannalle. Lokakuun lopussa Biden painosti Netanjahua viemään enemmän humanitaarista apua Gazaan sekä palauttamaan Internet-yhteydet tietyille alueille.

Yhdysvallat kertoi suunnittelevansa avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla. Sen sanotaan olevan yksi monimutkaisimmista sotilasoperaatioista. Ilmapudotukset aloitettiin maaliskuussa, ja niihin osallistui Yhdysvaltojen lisäksi ainakin Jordan, Yhdistyneet arabiemiraatit ja Ranska. Ilmapudotukset todettiin nopeasti tehottomiksi ja vaarallisiksi.

Järjestöt

Monet kansainväliset avustusjärjestöt ovat olleet erityisesti sodan alkuaikoina vaikeuksissa humanitaarisen avun kuljettamisessa sotilaallisen uhan vuoksi. Eri avustusjärjestöt ovat myös menettäneet yhteyden Gazassa oleviin työntekijöihinsä. Näihin avustusjärjestöihin lukeutuvat Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Lääkärit ilman rajoja. WHO kertoi menettäneensä marraskuussa yhteyden Gazan Al-Shifan sairaalan työntekijöihinsä ja kertoi olevansa erittäin huolissaan sairaassa olevien potilaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta.

Euroopan unioni

Euroopan komissio lahjoitti humanitaarista apua Gazalle lokakuussa 75 miljoonaa euroa. Myöhemmin Euroopan komissio lahjoitti Gazalle vielä 25 miljoonaa euroa. Joseph Borrell ehdotti suunnitelmaa, jossa Israel lopettaisi sotatoimet siihen asti, kunnes Punainen Risti pääsisi panttivankien luokse. Komissio ilmoitti työskentelevänsä YK:n järjestön kanssa, jotta apu varmasti tavoittaisi sitä tarvitsevat.

Yhdistyneet kansakunnat

Lokakuussa Yhdistyneiden kansakuntien humanitaarisen avun johtajan mukaan, jos siviilien turvallista kulkumahdollisuutta ei järjestetä, sillä voi olla Gazan alueella ”katastrofaaliset humanitaariset seuraukset”.

YK:n sisarjärjestön UNRWA:n työntekijät työskentelevät Gazassa hyvin vaarallisissa olosuhteissa. Tammikuuhun 2024 mennessä Gazassa oli kuollut 152 UNRWA:n työntekijää.

UNRWA:n työntekijöiden osallisuus sotaan

Israelin armeijan mukaan 12 UNRWA:n työntekijää osallistui aktiivisesti Hamasin hyökkäykseen 7. lokakuuta. Israel julkaisi myöhemmin muun muassa heidän nimensä ja valokuvansa.

Sotarikokset

Kaikkia Gazan sodan osapuolia säätelee sama laki, joka perustuu sopimuksiin ja sotarikostuomioistuinten päätöksiin. Säännöt ovat peräisin 1800-luvulta, mutta nykyään sotalait painottuvat Geneven sopimusten varalle. Sääntöjen mukaan gazalaisilla siviileillä pitäisi olla saavutettavissa elämän perustarpeet, kuten vesi, ravinto ja sairaanhoitopalvelut.

Jo ensimmäisten viikkojen aikana sekä Israel että Hamas tekivät monien asiantuntijoiden mukaan sotarikoksia. Hamasin mukaan Israel kohdistaa iskuja siviileihin, kun taas Israel kertoo Hamasin piilottavan taistelijoitaan erinäisiin siviilikohteisiin. Hamas on saanut laajasti kritiikkiä siviilien surmaamisesta sodan aikana, mutta myös Israel osittain. Hamasin sotilaiden kerrotaan kuvanneen myös videoita, kun he surmaavat siviilejä. Israel näytti videoita kymmenille ulkomaisille toimittajille lähes 45 minuutin ajan sotilastukikohdassa Tel Avivissa. The Guardianin mukaan se yritti näin kiistää tai vähätellä tekojensa vakavuutta. Yhdysvaltalaisen Volker Türkin mukaan palestiinalaisryhmät ovat syyllistyneet vakaviin sotarikoksiin pidettyään ihmisiä panttivankeina ja hyökättyään raa’asti eri alueille.

Israel hyökkäsi lokakuun lopussa pakolaisleiri Jabaliaan toistamiseen, ja YK:n mukaan hyökkäykset voivat olla sotarikoksia. Pakolaisleirillä on rekisteröity asuvan noin 116 000 pakolaista. Pääsihteeri António Guterres kertoi olevansa järkyttynyt siviilien puolesta. Israelin mukaan teossa tapettiin myös Hamasin komentaja Ibrahim Biari. Israelin naapurimaat reagoivat iskuun voimakkaasti ja Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettiläänsä välittömästi pois Isrealista vastauksena Israelille.

Maaliskuussa UNRWA:n raportin mukaan palestiinalaisia vankeja pidetään Israelin pidätyskeskuksissa, joissa esiintyy vankien pahoinpitelyä ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Israelin puolustusvoimat kiisti syytteet, ja kertoi pahoinpitelyn olevan kiellettyä.

Journalismi sodassa

Samoihin aikoihin Israelin pakolaisleirin iskun kanssa toimittajajärjestö Toimittajat ilman rajoja kertoi tehneensä valituksen toimittajien kuolemista Gazan sodassa Kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Kuolleet toimittajat olivat kahdeksan Israelin surmaamaa toimittajaa, jotka kuolivat Gazan siviilialueilla. Lisäksi Hamas oli surmannut yhden israelilaistoimittajan hyökkäyksessään. Israel on jakanut netissä videoita Hamasin kuvaamista videoista, joissa he surmaavat journalisteja. 9. marraskuuta sodassa oli kuollut 39 toimittajaa ja mediatyöntekijää sen alusta lähtien. Täten lähes neljä prosenttia Gazan mediatyöntekijöistä on kuollut. Suurin osa kuolleista on palestiinalaisia, mutta joukossa on myös muita Lähi-idän journalisteja. Kyseessä oli pahin journalistien sodan kokema ensimmäinen kuukausi ainakin 30 vuoteen. Gazan alueen ollessa erittäin suojattu, kansainvälisten toimittajien pääsy alueelle on käytännössä mahdotonta. Journalistiliiton mukaan Gazan sodassa ei kunnioiteta journalistien työtä ja asemaa. Israel on ilmaissut kansainvälisille uutisjärjestöille, että se ei voi taata Gazassa oleskelevien toimittajiensa turvallisuutta. Gaza on ollut toimittajille huomattavasti tappavampi kuin muut vuoden 2023 sota-alueet.

The Washington Postin mukaan yli 750 toimittajaa allekirjoitti marraskuussa kirjeen, jossa tuomitaan toimittajiin kohdistuva tappaminen Gazassa. Lisäksi kirjeessä arvosteltiin länsimaiden uutisointia sodasta.

Vuonna 2021 Lähi-itään perehtynyt tutkija Tapio Kujala ilmoitti, että suomalaismedioilla ei ole vakituisia kirjeenvaihtajia Lähi-idän alueilla, mikä tarkoittaa suomalaisen uutistiedon olevan ulkomaisten uutislähteiden varassa. Kujalan mukaan Israelin ja Hamasin armeijoiden julkaisemaan materiaaliin tulee suhtautua erittäin kriittisesti.

Israel kertoi estävänsä Al Jazeera -uutiskanavan lähetyksen maassa huhtikuun alussa. Israelin mukaan uutiskanava on sille turvallisuusuhka.

Tekoälyn käyttö

Huhtikuussa 2024 hepreankielinen uutissivusto Sicha Mekomit ja arabienkielinen +972 väittävät selvityksissään tekoälyä käytetyn ihmisten tunnistamiseen surmaamistarkoituksessa Gazassa. Sotilaat ovat käyttäneet Lavender-nimistä järjestelmää, joka on kertonut keitä vastaan kannattaa tehdä iskuja. Tekoälyn käyttö on herättänyt huolta autonomisten aseiden käytöstä nykyajan sodankäynnissä.

Kirjallisuutta

• Nousiainen, Anu: Lokakuun seitsemäs. Helsingin Sanomat: Kuukausiliite, 2024, nro 2, s. 22–33.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gazan sota 2023– Wikimedia Commonsissa

• Martine Laroche Joubert & Shrouq Aila, Gaza, elämä helvetissä (Yle Areena, TV-dokumentti)

Arabien–Israelin konflikti