Ewald Müller
Ewald Fredrik Müller (12. elokuuta 1885 Keuruu – 4. huhtikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen opettaja, virkamies ja oppikirjojen laatija.[1][2]
Müllerin vanhemmat olivat asemapäällikkö Johan Fredrik Müller ja Fredrika Lovisa Granfelt ja puoliso vuodesta 1911 Thyra Margaretha Nordberg. Müller tuli ylioppilaaksi 1904, valmistui filosofian kandidaatiksi 1909 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1929.[1]
Hän oli saksan- ja ranskan opettaja Kotkassa 1910–1918 ja Helsingissä 1918–1920, Maarianhaminan yhteislyseon lehtori 1920–1924, Helsingin ruotsalaisen tyttölyseon lehtori 1925–1930 ja Ruotsaisen normaalilyseon saksan- ja ranskan yliopettaja 1930–1942. Kouluhallituksen ruotsinkielen osaston kouluneuvos Müller oli 1942–1950.[1][2]
Müller oli myös Hufvudstadsbladetin ulkomaan osaston aputoimittaja 1918–1920, oppikoulujen uudistamiskomitean jäsen 1944 ja ylioppilastutkintolautakunnan jäsen 1946–1950. Hän julkaisi väitöskirjansa Vornamen als appellative Personenbezeichnungen (1929) lisäksi useita saksankielen oppi- ja lukukirjoja yksin ja yhdessä muiden kanssa.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kuka_kukin_oli:_M fi.wikisource.org/wiki. Viitattu 17.12.2024.
- ↑ a b c Dödsfall. Hufvudstadsbladet, 6.4.1950, nro 93_2p, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.12.2024. (ei-vapaa)