Elvas

Elvasin historiallinen keskusta.

Näkymä Elvasin kaupunginmuurilta alas Alentejon laaksoon.

Bastioneja.

Bastionijärjestelmään kuuluvat Santa Bárbaran ammusvarasto ja Nossa Senhora da Graçan linnoitus.

Elvas on Unescon maailmanperintökohde ja kunta Espanjan rajan tuntumassa Alto Alentejon maakunnassa, Portalegren piirissä Portugalissa.

Elvas on keskiaikainen kaupunki, jonka laaja bastionijärjestelmä on rakennettu 1600- ja 1700-luvulla. Se on maailman suurin kuivaojiin perustuva vallihautarakennelma. Kokonaisuuteen kuuluu myös viereisille kukkuloille rakennetut tykistöasemat ja seitsemän kilometrin pituinen Amoreiran akvedukti, joka tuo vettä Guadianajoesta. Bastionijärjestelmä koostuu seitsemästä osasta: Elvasin historiallisen keskustan muurit, Amoreiran akvedukti, Santa Luzian linnake ja sen katettu käytävä keskustaan, Nossa Senhora da Graçan linnake sekä puolustusasemat São Mamede, São Pedro ja São Domingos. Linnakkeen pääsuunnittelija oli alankomaalainen isä Cosmander.

Työt aloitettiin Portugalin itsenäistyttyä Espanjasta vuonna 1640 ja sen käydessä Portugalin restauraatiosotaa. Sodan aikana marraskuussa 1644 käytiin Elvasin taistelu, joka Portugalin ensimmäinen voitokas taistelu Espanjaa vastaan. Saman sodan aikana vuonna 1659 espanjalainen 17 500 miehen armeija yritti vallata Elvasin (Elvasin linjojen taistelu, port. Batalha das Linhas de Elvas), mutta yritys epäonnistui. Sen sijaan Napoleonin joukot onnistuivat valtaamaan linnoituksen Pyreneiden niemimaan sodassa vuonna 1808.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elvas Wikimedia Commonsissa