Einar Moring
Einar Anders Moring (21. heinäkuuta 1878 Parkano – 18. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen insinööri ja virkamies.[1][2]
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moringin vanhemmat olivat metsänhoitaja Anders Evald Moring ja Aksa Charlotta Hertzberg ja puoliso vuodesta 1919 Anna-Greta de la Chapelle, vapaaherra Richard Casimir de la Chapellen tytär. Moring tuli ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1996 ja valmistuui insinööriksi Polyteknillisestä opistosta 1900.[1][2]
Moring oli Helsingin kaupungin vesijohtolaitolaitoksen apulaisjohtaja 1904–1906, tie- ja vesirakennusten ylihallituksen nuorempi insinööri 1906–1912 ja vanhempi insinööri 1912–1922, rautatiehallituksen rakennusosaston apulaisjohtaja 1923–1930 ja Helsingin kaupungin teknillinen johtaja 1931–1946. Hänellä oli myös useita liike-elämän ja ammatillisia luottamus- ja asiantuntijatehtäviä.[1][2][3][4]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Teknillis-taloudellinen selonteko Seinäjoen-Kristiinankaupungin, Kaskisten rautatierakennuksesta, 1915, Helsinki: Tie- ja vesirakennusten ylihallitus, 144 s. (ainekset koonnut J. A. Strömberg, toimittanut Einar Moring)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kuka_kukin_oli:_M fi.wikisource.org/wiki. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ a b c Moring Anders Einar. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu. Viitattu 4.12.2024.
- ↑ 60-vuotias. Ins. Einar Moring. Helsingin Sanomat, 2.1.1948, s. 6.
- ↑ Vainajia. Uusi Aura, 21.9.1946, nro 251, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2024. (ei-vapaa)