ECM (levy-yhtiö)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
ECM
Emoyhtiö Universal Music Group
Perustettu 1969
Perustajat Manfred Eicher
Tyylilajit jazz, maailmanmusiikki, klassinen
Kotimaa Saksa
Kotisivu

ECM (Edition of Contemporary Music) on saksalainen jazzmusiikkiin painottunut levy-yhtiö, jonka Manfred Eicher perusti vuonna 1969. Yhtiö on julkaissut yli tuhat albumia.[1]

”Pohjoismaista kuulautta”

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisen jazzin sijasta ECM on erikoistunut eurooppalaistyyliseen avantgarde-jazziin ja musiikkikategorioita vieroksuviin artisteihin, joiden tuotannossa on usein meditatiivisia ja maailmanmusiikille tyypillisiä piirteitä. ECM on levyttänyt myös monia nykyajan taidemusiikkisäveltäjien, kuten Arvo Pärtin teoksia. Levymerkki on tunnettu myös levytystensä tyypillisestä kuulaasta ”ECM-soundista”, jota luonnehditaan usein pohjoismaisen viileäksi.[2] Levy-yhtiön motto onkin ”The Most Beautiful Sound Next to Silence”.

Alkuaikojen artisteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ECM:n ensimmäinen levyjulkaisu oli yhdysvaltalaisen pianistin Max Waldronin albumi Free at Last vuonna 1969. Alkuvuosinaan ECM erikoistui yksinomaan jazziin. Yhtiön tärkeimpiä artisteja olivat tuolloin pianistit Keith Jarrett, Chick Corea, Paul Bley, Egberto Gismonti ja Art Lande; saksofonisti Jan Garbarek, vibrafonisti Gary Burton; rumpalit Jon Christensen ja Paul Motian; kitaristit Pat Metheny, John Abercrombie, Ralph Towner, Bill Connors ja Terje Rypdal; kontrabasistit Eberhard Weber, Arild Andersen, Charlie Haden ja Dave Holland; sekä yhdysvaltalainen avantgarde-jazzyhtye The Art Ensemble of Chicago.

ECM New Series

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön alamerkki ECM New Series perustettiin dokumentoimaan länsimaista taidemusiikkia. Sen alla on julkaistu levytyksiä muun muassa Thomas Tallisin, John Cagen, Elliot Carterin ja Steve Reichin sävellyksistä. Jazzpianistina paremmin tunnettu Keith Jarrett on levyttänyt ECM New Series -merkille useita Bachin, Mozartin ja Šostakovitšin teoksia. Myös Jean-Luc Godardin elokuvien musiikkia on taltioitu ECM New Series -albumeiksi.

Myös ECM-levyjen kansitaide on tunnettu pelkistetystä ja ”viileästä” tyylistään, jota Eicherin valvonnassa kehittivät graafikot Barbara Wojirsch ja Dieter Rehm. Lars Müller on koonnut ECM:n levykansia kuvateoksiksi Sleeves of Desire ja Windfall Light – The Visual Language of ECM.

  1. http://www.discogs.com/label/ECM+Records
  2. Franck Ernould: The ECM Story franck.ernould.perso.sfr.fr. 1999. Arkistoitu 24.9.2016. Viitattu 3.5.2012., arkistoitu 24.9.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]