Daphnis (kuu)
| Daphnis | |
|---|---|
 |
|
| Löytäminen | |
| Löytäjät | Cassini Imagining Science Team |
| Löytöaika | 1. toukokuuta 2005[1] |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Planeetta | Saturnus |
| Keskietäisyys | 136,505.5 ± 0.1 km |
| Eksentrisyys | 0.0000331 ± 0.0000062 |
| Kiertoaika | 0.5940798 d |
| Inklinaatio | 0.0036° ± 0.0013° |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Päiväntasaajan halkaisija |
7.8 ± 1.6 (9×9×6) km |
| Massa | 1,5·1014 kg |
| Keskitiheys | 0.34 ± 0.21 g/cm3 |
| Painovoima pinnalla | 0,0003 m/s2 |
| Akselin kaltevuus | tuntematon |
| Albedo | ≈ 0.5 |
| Pinnan lämpötila |
alin: K keski: 78 K ylin: K |
Daphnis on yksi Saturnuksen sisemmistä kuista. Se tunnetaan myös nimellä Saturnus XXXV, ja sen aiempi virallinen nimi oli S/2005 S 1. Daphniksen halkaisija on noin kahdeksan kilometriä, ja se kiertää planeettaa Keelerin aukossa.
Nimeäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuu nimettiin vuonna 2006 Dafniin mukaan, joka on lammaspaimen, runoilija ja panhuilunsoittaja kreikkalaisessa mytologiassa. Dafnis oli myös titaanien, joiden mukaan Saturnuksen suurimmat kuut on nimetty, jälkeläinen. Myös toinen Saturnuksen sisempi kuu Pan on nimetty kreikkalaisen mytologian lammaspaimenen mukaan.
Löytäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen valokuvaustaan Daphniksen olemassaolo ja sijainti oli jo päätelty gravitaationaalisista värähtelyistä, jotka havaittiin Keelerin aukon ulkolaidalla. Kuun sisemmällä laidalla aiheuttama värähtely edeltävät itse kuuta kiertoradalla, kun ulkoreunalla esiintyvä värähtely jää kiertoradalla kuun taakse kiertonopeuden takia.
Daphniksen löysi Cassini Imaging Science Team 6. toukokuuta 2005. Kuvat otti Cassini-luotain 16 minuuttia toukokuun ensimmäisen puolella. Kuu oli aiemmin nähty 32 kuvassa C-renkaasta, jotka oli otettu jo aiemmin, 13. huhtikuuta 2005.
Kiertorata
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Daphniksen kiertoradan inklinaatio ja eksentrisyys ovat todella pienet, mutta erottuvat nollasta. Daphniksen eksentrisyys saa etäisyyden Saturnuksesta vaihtelemaan noin yhdeksällä kilometrillä, ja sen inklinaatio saa sen liikkumaan ylös ja alas noin seitsemällä kilometrin verran. Keelerin aukko, jossa Daphnis kiertää, on noin 42 kilometriä leveä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvat, joista Daphnis havaittiin (Arkistoitu – Internet Archive)
| Paimenkuut |
S/2009 S 1 | Pan | Daphnis | Atlas | Prometheus | Pandora |
|---|---|
| Samarataiset | |
| G-rengas | |
| Sisemmät suuret kuut |
Mimas | Enceladus | Tethys | Telesto | Calypso | Dione | Helene | Polydeuces |
| Alkyonidit | |
| Ulommat suuret kuut | |
| Inuiittiryhmä | |
| Viikinkiryhmä |
Phoebe | Skathi | S/2007 S 2 | Skoll | S/2004 S 13 | Greip | Hyrrokkin | Mundilfari | Jarnsaxa | S/2006 S 1 | S/2004 S 17 | Narvi | Bergelmir | Aegir | Suttungr | S/2004 S 12 | Bestla |
| Gallialaisryhmä | |
| Varmistamattomat |