Courtney Hodges

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Courtney Hicks Hodges
Henkilötiedot
Syntynyt5. tammikuuta 1887
Perry, Georgia
Kuollut16. tammikuuta 1966 (79 vuotta)
San Antonio, Teksas
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Yhdysvallat
Palvelusvuodet 1906–1949
Taistelut ja sodat ensimmäinen maailmansota,
toinen maailmansota
Sotilasarvo kenraali

Courtney Hicks Hodges (5. tammikuuta 188716. tammikuuta 1966) oli yhdysvaltalainen kenraali, joka johti Yhdysvaltain 1. armeijaa koillis-Euroopassa toisessa maailmansodassa. Hän oli amerikkalaisten johtajana mm. Hurtgenin metsän taistelussa.

Hodges syntyi Perryssä, Georgiassa, jossa hänen isänsä julkaisi paikallislehteä.[1] Hän aloitti opiskelun West Pointissa, mutta hänet erotettiin huonon koemenestyksen vuoksi vain yhden vuoden jälkeen.[2] Samaan aikaan hänen kanssaan erotettiin myös George S. Patton. Hän värväytyi 17. jalkaväkidivisioonaan pelkkänä alokkaana marraskuussa 1906, mutta yleni jo upseeriksi tarkalleen kolmen vuoden kuluttua.[3] Hän palveli George Marshallin kanssa Filippiinien ja Yhdysvaltain sodassa ja Pattonin kanssa Meksikoon suuntautuneessa rangaistusretkikunnassa 1916–1917.[2][3]

Ensimmäinen maailmansota ja sotien välinen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä maailmansodassa Hodges palveli 6. jalkaväkidivisioonassa ja osallistui St. Mihielin taisteluun ja Meusen-Argonnen taisteluun (Maas-Argonne)[4] sekä Saksan miehitykseen. Johdettuaan hyökkäyksen Marnejoen yli ensimmäisen maailmansodan lopulla hänet palkittiin Distinguished Service Cross -mitalilla, joka on Yhdysvaltain toiseksi korkein kunniamerkki. Vaikka Hodgesin komentama hyökkäys ei onnistunut, hän osoitti pelottomuutta, neuvokkuutta ja rohkeutta 20 tuntia kestäneen yhteenoton ajan ja sitoi toiminnallaan tarpeeksi vihollisjoukkoja, jotta Marnen ylitys onnistui muualla.[3]

Sodan jälkeen hänestä tuli West Pointin henkilöstöä, vaikka hän ei ollut koskaan valmistunut sieltä. Hän valmistui Yhdysvaltain komentaja- ja yleisesikuntakoulusta Fort Leavenworthista 1925. Vuonna 1938 hänestä tuli Yhdysvaltain armeijan jalkaväkikoulun apulaisjohtaja. Hän yleni koulun johtajaksi 1941. Seuraavaksi hän toimi kouluttajana Fort Benningin jalkaväkikoulussa ja ilmavoimien taktisessa koulussa Langley Fieldissä Virginiassa. Hän valmistui armeijan sotakorkeakoulusta 1934. Hän toimi eri tehtävissä Vancouverissa, Washingtonissa ja Filippiineillä, kunnes 1940 hänestä tuli Fort Benningin jalkaväkikoulun johtaja.[3]

Toinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi toukokuussa 1941. Ennen rintamakomentajuutta hän sai erilaisia komentajuuksia, kuten sotaministeriön jalkaväen päällikkö. Vuonna 1942 hänestä tehtiin Yhdysvaltain 10. armeijakunnan komentaja.[5] Seuraavana vuonna hän komensi 10. armeijakuntaa ja myöhemmin 3. armeijaa, kunnes hänet lähetettiin Isoon-Britanniaan kenraali Omar Bradleyn alaisuuteen. 3. armeija siirtyi tuolloin Pattonille.[3] Operaatio Overlordin aikana hän toimi 1. armeijan apulaiskomentajana kunnes siirtyi sen komentajaksi Bradleyn siirtyessä 12. armeijaryhmän johtajaksi.[1]

Hodgesin joukot tavoittivat ensimmäisenä Pariisin ja osallistuivat Hurtgenin metsän ja Ardennien taisteluun.[1] 1. armeija ylitti myös ensimmäisenä Reinin ja tapasi Puna-armeijan joukot Torgaussa Elben varrella.[2][3] Sodan lähestyessä loppuaan Hodges ylennettiin täydeksi kenraaliksi 15. huhtikuuta 1945, jolloin hänestä tuli toinen mies, joka oli noussut alokkaasta kenraaliksi Yhdysvaltain armeijassa. Hodgesin armeija oli tarkoitus siirtää Euroopasta Aasiaan suunniteltua Japanin maihinnousua varten, mutta ydinpommitusten jälkeen Japani antautui.[3]

Sodan jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hodges palveli 1. armeijan komentajana ensin Fort Braggissa ja myöhemmin Governors Islandilla, New Yorkissa, kunnes hän vetäytyi eläkkeelle 1949. Eläkkeelle jäätyään hän eli San Antoniossa Teksasissa 1966, jossa hän myös kuoli sairaalassa vuonna 1966.[2] Yhdysvaltain armeijan tukikohdassa Fort McPhersonissa Georgiassa on Hodges Hall -niminen sotilasrakennus, joka on nimetty Hodgesin muistoksi.[3]

  1. a b c World War 2 Figures: Courtney Hodges Luettu 7.1.2008
  2. a b c d Spartacus Educational Biography Luettu 7.1.2008
  3. a b c d e f g h Third Army: General Courtney H. Hodges Luettu 7.1.2008
  4. Westwell, Ian: Ensimmäinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä, s. 131, 174, 175, 181. (Alkuteos World War I, Day by Day) Suomentanut Ahola, Veikko ym. Gummerus kustannus, 2004. ISBN 978-951-20-6624-7
  5. Courtney Hicks Hodges, Generals.dk Luettu 7.1.2008