Azandet
| Azandet Zandet |
|||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 750 000 − 2 000 000 | ||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||
| Kielet | azande | ||||||||||||
| Uskonnot | perinteinen usko, kristinusko[1] | ||||||||||||
Azandet eli zandet ovat etninen ryhmä Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Kongon tasavallassa ja Etelä-Sudanissa. Heitä on eri arvioiden mukaan 750 000 − 2 000 000. Azandet voidaan jakaa useisiin etnisiin alaryhmiin. Vanha nimitys azandeille on niam-niam.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Azandet polveutuvat useista eri kansoista. 1700-luvulla vuotta sitten ambomou-nimellä tunnettu kansa eli Mbomoujoen varsilla nykyisten Kongon demokraattisen tasavallan ja Keski-Afrikan tasavallan alueilla. Ambomouita johti avongara niminen klaani, jonka johdolla ambomout alistivat useita heitä ympäröineitä kansoja. Levittäytymisen myötä ambomout levisivät Sudanin alueelle. Useimmat alistetuista kansoista vaihtoivat kielensä azandeen ja he alkoivat pitää itseään azandeina huolimatta ryhmien huomattavista eroavaisuuksista. 1800-luvulla azandien maille alkoivat tulla siirtomaavallat. Belgialaisten Kongon vapaavaltio perustettiin 1885 ja ranskalaisten Oubangui-Charin siirtomaa perustettiin vuonna 1894. Britit kukistivat vuonna 1905 Sudania hallinneen azandekuninkaan Gbudwen. 1920-luvulla azandeja yritettiin sopeuttaa asuttamalla heitä tieverkostojen lähelle. 1940-luvulla useat sudanin azandeista alkoivat viljellä maahantuotua puuvillaa. Siirtomaiden itsenäistyttyä azandet ovat olleet osapuolina eri maissa syntyneissä levottomuuksissa.[2]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Azandet ovat perinteisesti olleet maanviljelijöitä, jotka kasvattivat maissia, bataatteja ja hirttä. Lisäksi kasvatettiin kanoja ja metsästettiin villieläimiä. 1920-luvulla azandejen elämäntapa muuttui vähemmän liikkuvaksi uudelleenasutusohjelmien takia. Azandet saattoivat alkaa kasvattaa karjaa uusilla alueillaan, mikä ei ollut mahdollista heidän perinteisillä alueillaan tsetsekärpästen takia. Puuvillan tulo teki azandeista vähemmän omavaraisia ravintonsa suhteen ja enemmän riippuvaisia puuvillasta saadusta myyntivoitosta.[3]
Yhteiskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Azandeilla on kuningas, joka kuuluu aina avongara-klaaniin. Muita klaaneja on yli 180. Klaanijärjestelmä periytyy aina mieheltä ja klaani kokoontuu esimerkiksi hautajaisten tai naimisiin menojen yhteydessä. Muuten klaanien jäsenet eivät ole kovin usein tekemisissä keskenään. Klaania pienempi yhteiskuntaluokka on perhetila, joka oli myös perinteisessä taloudessa ja politiikassa perusyksikkö.[4]
Uskonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Azandet uskovat Mboli nimiseen jumalaan, joka on kaikkivoipa. Heidän uskontonsa ei kuitenkaan ole monoteistinen, vaan siihen kuuluu useita muitakin aspekteja, kuten vainajien palvominen. Perinteiseen uskoon on kuulunut myös se, että noidat, jotka ovat useimmiten miespuolisia, voivat aiheuttaa sairauksia ja sadon menetyksiä. Noita voidaan tunnistaa myrkyttämällä kanan nokka ja kysymällä siltä syylisen nimeä. Jos kana kuolee, epäilty on syylinen. Syyllistä ei kuitenkaan välttämättä odota sen pahempi rangaistus kuin kehotus lopettaa noituminen. Tämä johtuu siitä, että azandet uskovat noidan voivan harjoittaa noituutta itse tiedostamatta tätä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Giles, Bridget: Peoples of Central Africa. Facts On File, 1997. ISBN 0-8160-3486-9 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Azandet Wikimedia Commonsissa
