Ashikaga Takauji
Ashikaga Takauji (jap. 足利尊氏, 1305–1358) oli Japanin Ashikaga-shōgunaatin perustaja sekä sen ensimmäinen shōgun. Hänen hallituskautensa alkoi vuonna 1338 (aloittaen niin sanotun Ashikaga-ajanjakson ks. Muromachi-kausi), ja päättyi hänen kuolemaansa 1358. Hän oli Seiwa Genji -sukulinjan samuraitten jälkeläinen.
Takauji oli Kamakura-shōgunaatin kenraali. Hänet lähetettiin Kiotoon vuonna 1333 vaientamaan 1331 alkanutta kapinaa. Petyttyään ajan mittaan hallitsevaan shōgunaattiin, hän liittoutui karkotetun keisari Go-Daigon ja Kusunoki Masashigen kanssa ja valloitti Kioton. Pian tämän jälkeen Nitta Yoshisada hyökkäsi Kamakuran kimppuun palauttaen Go-Daigon de facto -hallitsijaksi. Go-Daigo aloitti niin sanotun Kemmu-restauraation.
Pian vallankaappauksen jälkeen samuraiklaanit alkoivat pettyä hallituksen toimiin, jotka tähtäsivät Heian-kauden pöliittiseen järjestelmään. Takauji ymmärsi, että jos keisari jatkaisi samalla linjalla, samurait kapinoisivat. Hän yritti varoittaa keisaria, mutta hänen varoituksiinsa ei reagoitu.
Hōjō Tokiyuki tarttui mahdollisuuteen ja aloitti Nakasendai-kapinan palauttaakseen shōgunaatin Kamakuraan. Takauji kuitenkin sammutti kapinan, mutta valloitti Kamakuran itselleen. Takauji vaati itselleen shogunin arvonimeä, ja jakoi paikalliset maat seuraajilleen ilman keisarin lupaa. Kaikesta huolimatta Takauji vakuutti uskollisuuttaan keisarille, mutta Go-Daigo lähetti tästä huolimatta Nitta Yoshisadan vangitsemaan Takaujin.
Takauji kohtasi Yoshisadan Hakone Take no Shitan taistelussa ja marssi Kiotoon. Hän valloitti sen vain tullakseen ajetuksi sieltä pois Kyūshūhun Yoshisadan ja Masashigen uudelleenjärjestäytyneiden joukkojen voimin. Kyūshūssa Takuji liittoutui paikallisten heimojen kanssa ja marssi uudestaan Kiotoon. Tällä kertaa hän voitti Yoshisadan ja Masashigen, sai Kioton vallattua, ja nosti uudeksi vasta alkunsa saaneen pohjoisen hovin keisariksi Kōmyōn aloittaen noin kuusikymmentä vuotta kestäneen Nanboku-chō-kauden.
Takaujin pojanpoika Ashikaga Yoshimitsu yhdisti pohjoisen ja eteläisen hovin 1392.
