Arpa on heitetty (televisio-ohjelma)
Arpa on heitetty | |
---|---|
Toiseksi viimeisessä ottelussa Suomen joukkueen muodostivat (vas.) Erkki Holvikivi, Erkki Tuomioja ja Ben Livson. Heistä Holvikivi ja Livson olivat mukana myös voittoisassa finaalijoukkueessa.[1] |
|
Tyyli | tietokilpailu |
Alkuperäiskieli | suomi, ruotsi, tanska, norja |
Verkko | Yle TV1 |
Esitetty | 17. lokakuuta 1964 – 5. joulukuuta 1964 |
Jaksoja | 8 |
Tuotanto | |
Tuottaja(t) |
Carl Mesterton Harald Tusberg |
Vastaava(t) tuottaja(t) | Lasse Boberg |
Tuotantoyhtiö(t) | Suomen Televisio, SR, NRK, DR |
Aiheesta muualla | |
IMDb |
Arpa on heitetty oli neljän Pohjoismaan televisioverkoissa vuonna 1964 esitetty tietokilpailuohjelma. Kahdeksasta jaksosta eli ”ottelusta” koostuvassa kilpailussa ottelivat kolmihenkiset joukkueet Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Ottelut esitettiin peräkkäisinä lauantai-iltoina loka-joulukuussa 1964. Ne televisioitiin Tukholman Sirkuksesta suorina lähetyksinä Suomeen ja nauhoitettiin lähetettäväksi muissa kilpailijamaissa myöhemmin, lukuun ottamatta finaalia 5. joulukuuta, joka nähtiin kaikissa maissa suorana. Suomi voitti kokonaiskilpailun ylivoimaisesti.[2][1][3]
Kilpailun säännöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjelmasarjan säännöt perustuivat paljolti arpanopan heittoon – siitä nimi Arpa on heitetty – ja osin myös ventti-korttipeliin. Kysymykset olivat Lundin yliopiston eri alojen asiantuntijoiden laatimia. Niiden 24 aihealueesta arvottiin edellisessä lähetyksessä kuusi seuraavaa lähetystä varten, ja kullakin maalla oli sitten viikko aikaa koota näitä aihealueita parhaiten taitava kolmimiehinen joukkue. Kilpailun tuomari valitsi sitten lähetyksessä kunkin kysymyksen aihepiirin kuudesta mahdollisesta heittämällä noppaa. Aihealueen kuultuaan kukin joukkue sai valita keskuudestaan kysymykseen vastaajan ja haluamansa vaikeusasteen, jonka mukaan oikeasta vastauksesta sai 1, 3, 5 tai 7 pistettä. Tavoitteena oli päästä ensimmäisenä joukkueena 21 pisteeseen. Jännitystä lisäsi jokerikysymys, jolla saattoi päästä saman tien 21 pisteeseen tai menettää kaikki siihen asti kertyneet pisteet.[2]
Aihealueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Tekijöitä ja kilpailijoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilpailijat valittiin kunkin maan televisioiden tietokilpailuohjelmissa menestyneiden joukosta, Suomessa Tuplan tai kuitin osallistujista. Kyselijöinä ja omien maidensa joukkueiden johtajina toimivat suomalainen Poppe Berg, ruotsalainen Lasse Holmqvist, norjalainen Gunnar Haarberg ja tanskalainen Svend Pedersen. Suoran lähetyksen puhetta simultaanitulkkasi suomeksi Olli Launis. Tuomarina oli islantilainen Kööpenhaminan yliopiston professori Jon Helgason.[2][4]
Suomen joukkueen juro yleistietäjä, varastonhoitaja Esko Kivikoski herätti ihastusta kaikissa Pohjoismaissa. Suomalaiskilpailijoista tulivat katsojille tutuiksi myös Käpylän yhteiskoulun historian opettaja Erkki Holvikivi, kirkkohistoriaa harrastava myyntimies Jouko Hytönen, musiikkiekspertti ja tietosanakirjatoimittaja Keijo Virtamo, politiikkaa harrastava abiturientti Erkki Tuomioja ja 12-vuotias avaruustietäjä Ben Livson.[5][4][6][7]
Voittojuhla Hakaniementorilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi voitti tietovisan loppukilpailussa lauantaina 5. joulukuuta 1964,[1] johon se meni johtoasemassa yhdeksän ”maaottelupöllöä” kerryttäneenä Ruotsin kuutta sekä Tanskan ja Norjan kolmea vastaan[7]. Seuraavan viikon torstaina 10. joulukuuta voittoa juhlittiin Helsingin Hakaniementorille pystytetyn ”viisaitten joulukuusen” ympärillä. Mukana oli suomalaisten lisäksi ohjelmasarjan tekijöitä ja kilpailijoita Ruotsista ja Norjasta, mutta ei Tanskasta. Heitä isännöi Helsingin kaupunginjohtaja Lauri Aho.[8]
Muita maidenvälisiä tv-visailuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiemmin samana vuonna, siis keväällä 1964, oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken kilpailtu tv-visassa Trekampen, jonka joukkueet koottiin maiden kunnista ja kaupungeista, loppukilpailussa pääkaupungeista[9]. Ohjelmatyypin saama suosio poiki vuonna 1965 neljän maan perheistä muodostuneiden joukkueiden musiikkiaiheisen visailusarjan Nelisointu, jonka voitti Norja[10][11]. Sen perinnettä jatkoivat 1980-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen musiikkivisa Kruunu vai klaavi (Notknäckarna)[12] ja 1990-luvulla kaikkien Pohjoismaiden välinen Kontrapunkti[13].
Suomen ja Neuvosto-Viron kesken käytiin 1966–1970 Mainostelevision ideoimaa Naapurivisaa, jossa Suomen joukkueen muodostivat Arpa on heitetty -sarjasta tutut Esko Kivikoski, Keijo Virtamo ja Erkki Holvikivi.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Suomi voitti ylivoimaisesti pohjoismaisen tietokilpailun. Helsingin Sanomat, 6.12.1964, s. 21. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 29.3.2021.
- ↑ a b c d ”Arpa on heitetty”. Pohjoismainen tietokilpailu alkaa. Helsingin Sanomat, 10.10.1964, s. 9. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 29.3.2021.
- ↑ Lauantainen arvan heitto siirtyi kahdella tunnilla. Helsingin Sanomat, 4.12.2964, s. 13. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 29.3.2021.
- ↑ a b Suomen joukkue lähti jännittynein mielin kilpailemaan paremmuudesta. Helsingin Sanomat, 14.11.1964, s. 9. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 29.3.2021.
- ↑ Wiio, Juhani: ”Television sivistysroolin muutos läpi vuosikymmenien”, Television viisi vuosikymmentä, s. 412. (Toim. Juhani Wiio) SKS, 2007. ISBN 978-951-746-939-5
- ↑ HS 50 vuotta sitten: Nuori tietäjien joukkue lähtee pöllökilpailuun (Digilehti (maksullinen)) Helsingin Sanomat. 26.11.2014. Viitattu 29.3.2021.
- ↑ a b Ruotsilla vielä mahdollisuus tasapeliin meidän kanssamme. Viimeinen arpa heitetään tänään. Helsingin Sanomat, 5.12.1964, s. 11. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 29.3.2021.
- ↑ ”Viisaitten joulukuusi” sytytettiin Hakaniemessä. Helsingin Sanomat, 11.12.1964, s. 13. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 29.3.2021.
- ↑ Gunnar Haarberg 8.4.2020. Store norske leksikon. Viitattu 29.3.2021. (norjaksi)
- ↑ Musiikillinen tietokilpa Arpa on heitetty -sarjan seuraajaksi. Helsingin Sanomat, 23.8.1965, s. 25. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 30.3.2021.
- ↑ Nelisointu päättyi komeaan norjalaisvoittoon. Helsingin Sanomat, 8.11.1965, s. 27. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 30.3.2021.
- ↑ Kruunu vai klaavi loppuu. Helsingin Sanomat, 13.5.1985, s. 51. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 30.3.2021.
- ↑ Sirén, Vesa: Kontrapunkti kääntää kansaa klassisen ystäviksi. Helsingin Sanomat, 29.3.1994, s. 42. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 30.3.2021.
- ↑ Naapurivisan ilta. Helsingin Sanomat, 18.9.1966, s. 55. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 30.3.2021.