Anna Hogenskild

Anna Klemetintytär Hogenskild (tammikuu 1513 Nyynäisten kartano, Nousiainen – 1590), joka tunnetaan myös nimellä fru Anna till Åkerö (Åkerön rouva Anna) ja fru Anna till Hedensö (Hedensön rouva Anna), oli ruotsalainen hovinainen ja maanomistaja. Hän toimi hoviemäntänä Ruotsin kuningatar Katariina Stenbockille ja sitten Ruotsin Eerik XIV:n tyttärille ja sisarille.

Elämä

Anna Hogenskild oli aatelismies Åkerön Klemet Bengtinpoika Hogenskildin (s. 1512) ja rouva Anna Hansintytär Tott till Bjurumin (s. 1549) tytär. Hän kuului merkittävään aatelissukuun: hänen äitinsä oli prinsessa Kristiinan (n. 1432 – ennen 1500) tyttärentytär äidin puolelta, Ruotsin Kaarle VIII:n vanhin tytär ja Sten Sture vanhemman sukulainen.

Anna Klemetintytär syntyi kuukautta isänsä kuoleman jälkeen Nyynäisten kartanossa. Hänen äitinsä omisti kartanon saatuaan sen ensimmäiseltä aviomieheltään, laamanni Henrik Bitziltä (noin 1458–1506) huomenlahjaksi. Vaikka isä ei maininnut syntymätöntä lastaan testamentissaan, Annasta tuli myöhemmin rikas perijä, sillä hän sai sekä isänsä ruotsalaisen maaomaisuuden että kaiken äitinsä omaisuuden velipuolensa kuoltua nuorena. Äitinsä kuoltua kuoltua Nyynäisten kartanon jäämistössä oli runsaasti juhlissa käytettäviä seinävaatteita ja arvokkaita flaamilaisia maalauksia laamanni Henrik Klaunpoika Hornin (1512–1595) ja Mikael Agricolan tekemän laajan perunkirjan mukaan.

Anna Klemetintytär sai hyvän kasvatuksen. Hänen äitinsä oli ollut nuorena Sten Sture vanhemman ja tämän puolison, tätinsä Ingeborg Åkentytär Tottin luona, ja hän osasi kirjoittaa hyvin. 11-vuotiaana hänet lähetettiin Naantalin luostariin sivistettäväksi.

Hän avioitui vuonna 1530 Bohusin läänin käskynhaltijan Jacob Krummen kanssa, joka kuoli vain alle kaksi vuotta myöhemmin. Pariskunta ehti saada kaksi tytärtä. Hän avioitui uudelleen aatelismies Nils Pederinpoika Bielken kanssa vuonna 1537. Toisessa avioliitossa hän sai kolme poikaa ja yhden tyttären ennen kuin mies hukkui vuonna 1550. Hänen lapsiaan olivat valtaneuvos paroni Hogenskild Bielke (1538–1605), Carin Nilsdotter Bielke (1539–1596), valtaneuvos paroni Claes Nilsson Bielke af Vik (1544–1623) ja valtaneuvos Ture Nilsson Bielke (1548–1600).

Hoviura

Hänellä oli hyvät yhteydet hovissa, jossa hänen perheensä oli palveluksessa. Hänen toinen puolisonsa oli Kustaa Vaasan hovin virkamies ja kuninkaan uskottu. Hänen vanhin poikansa Hogenskild Bielke toimi paašina Itä-Götanmaan herttualle prinssi Magnus Vaasalle vuonna 1556, Kustaa Vaasalle 1557 ja Eerik-herttualle vuonna 1558 ja keittiömestarina Eerikille vuonna 1559. Hänen toinen poikansa Claes meni naimisiin Elsa Flemingin, kuningatar Gunilla Bielken sisaren kanssa. Anna Hogenskild itse lopulta nimitettiin hoviemännäksi Kustaa Vaasan viimeiselle kuningattarelle Katariina Stenbockille. Siinä roolissa hän oli vastuussa kaikista hovineidoista kuningattaren kotitaloudessa.

Kuningas Eerik XIV oli arvostanut Anna Hogenskildiä jo kruununprinssinä, ja kuninkuutensa aikana hän näytti suosionsa häntä ja hänen lapsiaan kohtaan avoimesti. Kun Eerik nousi valtaistuimelle vuonna 1560, hänellä ei ollut kuningatarta, mutta hän antoi Annalle hoviemännän viran prinsessojen, hänen sisariensa Cecilian, Annan, Sofian ja Elisabetin taloudessa. Hänelle annettiin myös vastuu hänen aviottomien tyttärensä Virginia ja Constantia Eriksdotterin taloudesta. Anna oli tunnettu siitä, että hän käytti asemaansa prinsessojen taloudenhoitajana perheensä hyväksi. Vuonna 1563 kahdeksan kolmestatoista prinsessojen morsiusneidosta oli ollut hänen sukulaisiaan. Hän oli ilmeisesti kuitenkin pidetty ja arvostettu hovissa, eikä hänen tiedetä olleen turhan ankara. Itse asiassa kuningas Eerik nimitti hänen lankonsa Ture Pederssonin kamarimieheksi prinsessojen talouteen, koska hän ei uskonut Anna Hogenskildin pystyvän pitämään sisariansa riittävästi hallinnassa.

Anna jätti hovipalveluksen Eerik XIV:n viraltapanon jälkeen vuonna 1568. Ruotsin kuningas Juhana III ehdotti, että vallasta syösty kuningas Eerik joutuisi vangiksi Wikin linnaan, joka on yksi Annan tiluksista, mutta neuvottelut eivät onnistuneet, eikä suunnitelmaa toteutettu.

Yksityiselämä

Yksityiselämässään hän oli keskeinen matriarkka voimakkaassa Bielke-suvussa, ja hänen suhdettaan sukulaisiinsa pidettiin lämpimänä ja luotettavana eikä voimakkaana ja määräävänä. Tiliensä perusteella hän antoi anteliaita lahjoituksia tarvitsevalle, mutta myös Vadstenan ja Naantalin luostareille. Sen perusteella voi arvella hänen suosineen katolista kirkkoa, mikä ei ollut tavatonta senaikaisen ruotsalaisen aristokratian keskuudessa huolimatta uskonpuhdistuksesta. Tiedetään, että useilla hänen perheenjäsenillään oli katolisia sympatioita: kahdella hänen pojallaan, Ture Nilsson Bielkellä ja Hogenskild Bielkellä, jotka teloitettiin Kaarle XI:n lojalisteina katolisen Sigismund III Vaasan kanssa sekä hänen tyttärentytärellään Ebba Bielkellä, joka tuomittiin osallisuudesta, vaikkei häntä mestattu.

Anna Hogenskild oli yksi aikansa suurimmista maanomistajista Ruotsissa. Hänen toinen puolisonsa oli merkittävä maaomistaja, joka omisti tiluksia sekä Ruotsissa että Tanskassa. Anna itse peri vuonna 1540 Åkerön linnan, jossa hän asui mieluimmin. Puolisonsa palvelussuhteen takia hän oli tosiasiallisesti se, joka hallitsi maatiloja, ja puolison kuolemansa jälkeen vuonna 1550 Annasta tuli maanomistaja myös muodollisesti. Huolimatta omasta samanaikaisesta hovipalveluksestaan, hän hallitsi maansa "suurella huolella, voimalla ja menestyksellä".

Hänen kirjeenvaihtonsa on säilynyt ja tutkimuksen kohteena.