Äyriäishuuhkaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Äyriäishuuhkaja
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pöllölinnut Strigiformes
Heimo: Pöllöt Strigidae
Suku: Huuhkajat Bubo
Laji: blakistoni
Kaksiosainen nimi

Bubo blakistoni
Seebohm, 1884[2]

Synonyymit
  • Ketupa blakistoni (Seebohm, 1884)[2]
Katso myös

  Äyriäishuuhkaja Wikispeciesissä
  Äyriäishuuhkaja Commonsissa

Äyriäishuuhkaja (Bubo blakistoni) on pöllöihin kuuluva lintu. Se kuuluu huuhkajien alaryhmään, joka on erikoistunut metsästämään jokien ranta-alueilla. Lintu on aiemmin kuulunut sukuun kalahuuhkajat (Ketupa).

Äyriäishuuhkajan elinaluetta ovat rantametsiköt, joissa on suuria vanhoja puita pesimäpaikaksi, lähellä järviä, jokia, lähteitä ja matalikkoja, jotka eivät jäädy talvella. Se syö kaloja ja sammakkoeläimiä mutta myös pieniä nisäkkäitä ja lintuja aina pyyhyn asti. Se syö myös raatoja.

Äyriäispöllö voi olla suurin pöllölaji, se on kooltaan 60–72 cm.[3] Uros painaa 3–3,75 kg, naaras 3–3,75 kg asti.[4] Siipien kärkiväli voi olla 185–240 cm. Ulkoisesti se näyttää euraasialaiselta huuhkajalta, mutta on vaaleampi ja sillä on leveät takkuiset korvatupsut. Sen yläpuoli on viirullinen ruskeankeltainen, yläpuoli on ruskeankeltainen. Kurkku on valkoinen. Silmäterä on keltainen (huuhkajalla oranssi).

Lintu on erittäin uhanalainen, sillä sen elinalueet, jokien rantametsiköt, ovat vähentyneet rantojen rakentamisen vuoksi. Japanissa on 100–150 lintua, joista 20 on pesivää paria. Aasian mantereella populaatio on paljon suurempi, ehkä tuhansia.

Henry Seebohm nimesi linnun englantilaisen luonnontieteilijän Thomas Blakistonin mukaan, joka on ottanut kiinni alkuperäisen yksilön Hakodatessa Hokkaidōssa Japanissa vuonna 1883.

Sillä on kaksi alalajia:[2]

  • Bubo blakistoni blakistoni Seebohm, 1884
  • Bubo blakistoni doerriesi Seebohm, 1895
  • Olsen, Jery; Wink, Michael; Sauer-Gürth, Heidi & Trost, Susan (2002): A new Ninox owl from Sumba, Indonesia. Emu 102(3): 223–231.PDF fulltext
  • Slaght, J.C. and S.G. Surmach. 2008. Biology and conservation of Blakiston’s fish owls in Russia: a review of the primary literature and assessment of the secondary literature. Journal of Raptor Research 42: 29-37. PDF fulltext
  1. BirdLife International: Ketupa blakistoni IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.5.2014. (englanniksi)
  2. a b c Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Bubo blakistoni (TSN 686686) itis.gov. Viitattu 8.6.2012. (englanniksi)
  3. Äyriäishuuhkaja (Bubo blakistoni) BirdLife International Data Zone. Viitattu 8.6.2012. (englanniksi)
  4. Fishowls.com

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]