1990

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1990 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

Bakussa alkoi kymmeniä kuolonuhreja vaatinut armenialaisvastainen pogromi, joka kukistettiin verisesti neuvostoarmeijan voimin.
Moskovassa avattiin Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald's-ravintola.
Nelson Mandela vapautettiin vankilasta.
Liettua itsenäistyi Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.
Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta.
Tuhopoltto ja turvatoimien laiminlyönti Scandinavian Star -risteilyaluksella surmasivat 160 ihmistä.
Hubble-avaruusteleskooppi laukaistiin kiertoradalle.
Pohjois- ja Etelä-Jemen yhdistyivät Jemeniksi.
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1990 pelattiin Italiassa. Kultaa voitti Länsi-Saksa.
Persianlahden sota alkoi.
Helsingin huippukokous.


  • 1. syyskuuta – Rehtori Aarno von Bell nousi eduskuntaan Veikkaus Oy:n toimitusjohtajaksi siirtyneen Matti Ahteen tilalle. von Bell oli pudonnut eduskunnasta vuoden 1987 vaaleissa.
  • 3. syyskuuta – Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen muotoilema presidentti Urho Kekkosen muistomerkki Suuri aika paljastettiin Kajaanissa. Kekkosen syntymästä oli kulunut 90 vuotta. Urho Kekkonen oli asunut Kajaanissa nuoruudessaan 1910- ja 1920-luvuilla.
  • 5. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto vaati Yleisradion TV-uutisten haastattelussa Irakin pikaista ja ehdotonta vetäytymistä Kuwaitista sekä Irakin ottamien panttivankien vapauttamista ehdoitta. Koiviston kannanottoa pidettiin poikkeuksellisen jyrkkänä. Koivisto korosti YK:n roolia kriisin ratkaisemisessa.
  • 8. syyskuuta – Irakin hyökkäyksen vuoksi Neuvostoliitto ja Yhdysvallat päättivät järjestää pikaisesti huippukokouksen. Mihail Gorbatšov ja George Bush tapasivat Helsingissä vain viikon varoitusajalla. Mauno Koivisto isännöi tilaisuutta.
  • 8. syyskuuta – Demokraattisen vaihtoehdon kansanedustajat Esko-Juhani Tennilä, Marja-Liisa Löyttyjärvi ja Ensio Laine luopuivat johtopaikoistaan SKP (yhtenäisyys) -puolueessa, mikä oli ehto heidän pääsylleen Vasemmistoliiton kansanedustajiksi ja puolueen ehdokkaiksi kevään 1991 eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä hyväksyi heidän jäsenyytensä 11. syyskuuta. Neljäs Devan kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen oli siirtynyt Vasemmistoliiton eduskuntaryhmään jo kesällä.
  • 9. syyskuuta – Liberian syrjäytetyn presidentin Samuel Doen ilmoitettiin tulleen teloitetuksi hänen jouduttuaan sissien vangiksi.
  • 9. syyskuuta – SKP (yhtenäisyys) valitsi uudeksi puheenjohtajakseen pääsihteerinsä Yrjö Hakasen.
  • 10. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali II vihki käyttöön Notre-Dame de la Paixin, maailman suurimman kristillisen kirkon Norsunluurannikon pääkaupungissa Yamoussoukrossa. Mahtipontisen kirkon rakentamista pahoin velkaantuneeseen kehitysmaahan pidettiin yleisesti suuruudenhulluutena.
  • 10. syyskuuta – Irak ja Iran solmivat uudelleen vuonna 1980 katkenneet diplomaattisuhteensa.
  • 12. syyskuuta – Saksan valtiot ja neljä toisen maailmansodan voittajamaata solmivat rauhansopimuksen Moskovassa, mikä mahdollisti Saksan yhdistymisen ja päätti miehitysvallan. Sopimuksessa todettiin, että yhdistynyt Saksa on sekä YK:n että Naton jäsen, mutta se ei valmista eikä omista ydin-, biologisia eikä kemiallisia aseita. Sopimuksen allekirjoittivat Länsi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher ja Itä-Saksan pääministeri Lothar de Maizière sekä Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Ranskan ja Ison-Britannian ulkoministerit.
  • 14. syyskuuta – Suomen hallitus alkoi painattaa polttonesteiden säännöstelykuponkeja Kuwaitin kriisin mahdollisesti aiheuttaman polttoainepulan varalta.
  • 18. syyskuuta – Yhdysvallat ilmoitti sulkevansa lähivuosina yli sata sotilastukikohtaansa eri puolilla maailmaa. Suurin osa suljettavista tukikohdista sijaitsi kuitenkin Länsi-Saksan alueella.
  • 18. syyskuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1996 kesäkisat Yhdysvaltain Atlantalle.
  • 19. syyskuuta – Puolan presidentti Wojciech Jaruzelski ilmoitti eroavansa virastaan kesken virkakautensa. Hänet oli valittu kuuden vuoden virkakaudelle kesällä 1989. Jaruzelskia oli painostettu eroamaan hänen kommunistitaustansa vuoksi. Solidaarisuus-järjestön johtaja Lech Wałeşa ilmoittautui ehdokkaaksi seuraaviin presidentinvaaleihin 21. syyskuuta.
  • 21. syyskuuta – Suomi muutti Pariisin rauhansopimuksen tulkintaa. Sopimuksen Suomen täysivaltaista asemaa ja puolustusta koskevien kohtien oli katsottu vanhentuneen Euroopan poliittisten olojen muututtua. Sopimustekstistä poistettiin myös viittaukset ”Saksaan tai sen kanssa liitossa olevaan valtioon” vihollismaana. Sopimuksen toiset osapuolet, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia, eivät vastustaneet Suomen uutta tulkintaa. Ydinaseiden osalta Suomi totesi, että kansainvälinen ydinsulkusopimus, johon Suomi oli liittynyt vuonna 1969, kielsi ydinaseiden hankkimisen.
  • 24. syyskuuta – Etelä-Afrikan presidentti Frederik de Klerk vieraili Yhdysvalloissa ensimmäisenä Etelä-Afrikan valtionpäämiehenä toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvallat ei kuitenkaan purkanut Etelä-Afrikan vastaisia talouspakotteita.
  • 25. syyskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto julisti Irakin ilmasaartoon lukuun ottamatta avustusjärjestöjen valvomia humanitaarisia lentoja.
  • 28. syyskuuta – 16 sotilasta tuomittiin Filippiineillä elinkautiseen vankeuteen oppositiojohtaja Benigno Aquinon vuonna 1983 tehdystä murhasta. Oikeus tuomitsi murhan taustavoimaksi entisen presidentin Ferdinand Marcosin, joka oli kuollut maanpaossa Havaijilla syyskuussa 1989.
  • 28. syyskuuta – Karttakeskus julkaisi uusintapainoksena vuoden 1938 kartan Karjalan kannaksesta. Se oli yksityiskohtaisin saatavissa oleva kartta alueesta.
  • 29. syyskuutaTampere-talo vihittiin käyttöön Tampereella.
Saksa yhdistyi ja DDR lakkasi olemasta.
Maailman ensimmäinen web-sivu kirjoitettiin.
Margaret Thatcher erosi Britannian pääministerin virasta.
Lech Wałęsa valittiin Puolan presidentiksi.
Slovenia julistautui itsenäiseksi.
  • 1. joulukuutaKanaalin tunnelin rakentajat tapasivat 40 metrin syvyydessä Englannin kanaalin alla.
  • 1. joulukuuta – Itä-Saksan entinen valtionpäämies Erich Honecker pidätettiin syytettynä siitä, että hän oli Berliinin muurin rakentamisen jälkeen henkilökohtaisesti antanut käskyn ampua kaikki pakoa länteen yrittäneet itäsaksalaiset.
  • 1. joulukuuta – Keskiafrikkalaisen Tšadin kapinalliset valtasivat maan pääkaupungin N’Djamenan. Presidentti Hissène Habré pakeni naapurimaahan Kameruniin ja uudeksi presidentiksi julistautui maan armeijan entinen esikuntapäällikkö kenraali Idriss Déby. Tšadin sisäisen sekasorron ei uskottu päättyvän vielä aikoihin.
  • 2. joulukuutaHelmut Kohl valittiin vapailla vaaleilla koko Saksan kansleriksi ensi kertaa sitten vuoden 1932. Liittopäivävaalien voittajaksi tuli kristillisdemokraattinen puolue CDU.
  • 2. joulukuuta – Latvian puoluejohtajana vuosina 1984–1988 toiminut Boris Pugo nimitettiin Neuvostoliiton sisäministeriksi.
  • 3. joulukuutaMary Robinsonista tuli ensimmäinen nainen Irlannin presidenttinä.
  • 4. joulukuuta – Eduskunta päätti, että ns. pakkoruotsi säilyy peruskoulussa.
  • 9. joulukuutaLech Wałęsa valittiin Puolan presidentiksi.
  • 10. joulukuutaNeuvostoliitto ilmoitti lopettavansa ns. clearing-järjestelmän ja siirtyvänsä normaaliin ulkomaankauppaan kaikkien muiden maiden, myös Suomen, kanssa. Muutos toteutettiin ilman siirtymäkautta vuodenvaihteessa 1990–1991. Tämä merkitsi kovaa iskua Suomen vientiteollisuudelle, joka oli toivonut useiden vuosien siirtymäaikaa. Neuvostoliiton osuus Suomen ulkomaankaupasta oli ollut suurimmillaan vuosina 1982–1983 liki neljännes, mutta se oli supistunut vuoteen 1990 mennessä noin kymmeneen prosenttiin.[6]
  • 11. joulukuutaAlbaniassa sallittiin monipuoluejärjestelmä.
  • 12. joulukuuta – Suomen hallitus päätti ryhtyä valmistelemaan energian tuontisäännöstelyn purkamista Neuvostoliiton kanssa käydyn clearing-kaupan päättymisen vuoksi. Muun muassa raakaöljyä saisivat jatkossa tuoda muutkin yritykset kuin Neste.
  • 16. joulukuutaJean-Bertrand Aristide valittiin Haitin presidentiksi ja kolmikymmenvuotinen sotilasvalta päättyi.
  • 17. joulukuutaSambian presidentti Kenneth Kaunda lakkautti maassa 17 vuotta voimassa olleen yksipuoluejärjestelmän.
  • 20. joulukuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Eduard Ševardnadze erosi virastaan katsottuaan ”taantumuksellisten voimien” hyökänneen perestroikan ulkopoliittista linjaa vastaan ja varoitti Neuvostoliiton voivan luisua diktatuuriin.
  • 24. joulukuuta – Armeija kaappasi vallan Surinamessa.
  • 25. joulukuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov sai lisää valtaoikeuksia, kun kansanedustajien kongressi päätti myöntää presidentille oikeuden kumota hallituksen hyväksymät lait, mikäli ne olivat ristiriidassa perustuslain tai muiden lakien kanssa.
  • 26. joulukuutaSlovenia julistautui itsenäiseksi.
  • 27. joulukuuta – Ammattiyhdistysjohtaja Gennadi Janajev nimitettiin Neuvostoliiton uuteen varapresidentin virkaan.
  • 27. joulukuuta – Albania ilmoitti alkavansa siirtyä vähitellen markkinatalouteen.
  • 27. joulukuuta – Kahdeksan merimiestä hukkui Hangon Koverharin edustalla Finn-Baltic-työntöaluksen ja proomun kaaduttua kovassa merenkäynnissä. Kaksi miehistön jäsentä saatiin pelastetuiksi työntöaluksen konehuoneesta. Proomun lastina oli Ruotsin Luulajasta tuotua rautamalmia.
  • 30. joulukuutaArgentiinan presidentti Carlos Menem armahti useita maata vuosina 19761983 hallinneen sotilashallituksen jäseniä, jotka oli vuonna 1985 tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin ihmisoikeusrikoksista. Armahduspäätöstä arvosteltiin maailmalla laajalti, koska armahdettujen joukossa olivat muiden muassa entiset presidentit Jorge Videla ja Roberto Viola.
  • 31. joulukuuta – Noin 200 000 Neuvostoliiton juutalaisen ilmoitettiin muuttaneen Israeliin vuoden 1990 aikana. Näistä pieni osa oli matkustanut Suomen kautta. Vuoden 1992 loppuun mennessä ennakoitiin miljoonan Neuvostoliiton juutalaisen muuttavan Israeliin ja seuraavan miljoonan vuoteen 1995 mennessä.[7]

Nobelin palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia aiheittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1990
Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1990
Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1990
Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1990
Pääartikkeli: Videopelivuosi 1990
  1. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1991, s. 42. Helsinki: Otava, 1990.
  2. Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1991, Otava 1990, Helsinki, s. 64.
  3. http://www.theregister.co.uk/2010/05/24/windoiws_3_dot_0_turns_20/
  4. http://articles.latimes.com/1990-06-19/news/mn-376_1_soviet-jet-hijacked
  5. WorldWideWeb: Proposal for a HyperText Project
  6. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1992, s. 31. Helsinki: Otava, 1991.
  7. Mitä Missä Milloin 1992, s. 35.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]