Kirkkoisä

Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Jeesus Kristus Syntymä Ristiinnaulitseminen Ylösnousemus
Raamattu Vanha testamentti Uusi testamentti Evankeliumi Raamatun kaanon
Teologia Jumala Kolminaisuus Isä Poika Pyhä Henki Apologetiikka Kaste Kirkko Kristologia Lähetystyö Pelastus Uskontunnustus
Historia Aikajana Apostolit Pietari Paavali Maria Varhaiskristillisyys Kirkkoisät Konstantinus Kirkolliskokoukset Augustinus Suuri skisma Ristiretket Akvinolainen Uskonpuhdistus Luther
Tunnustuskunnat Läntinen Katolinen Protestantismi Adventismi Anabaptismi Anglikanismi Baptismi Kalvinismi Evankelikalismi Pyhitysliike Luterilaisuus Metodismi Helluntaiherätys Itäinen Idän katoliset kirkot Ortodoksinen kirkko Orientaaliortodoksiset kirkot Restorationismi Jehovan todistajat Myöhempien aikojen pyhien liike Ykseyshelluntailaisuus
Muuta aiheesta Jumalanpalvelus Kirkko Kirkkovuosi Taide Kritiikki Ekumenia Musiikki Rukous Saarna Symbolit
Kristinuskon teemasivu

Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmäisiä ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.

Kirkkoisät vaikuttivat aikana, jolloin kristillinen oppi, teologia ja elämä muotoutuivat voimakkaasti, toiselta vuosisadalta 500-luvulle. Tätä ajanjaksoa kutsutaan kirkkohistoriassa patristiseksi ajaksi heidän mukaansa (latinan sanasta patres, ”isät”). Nimitys kirkkoisä on myöhemmin, lähinnä keskiajalla, annettu kunnianimitys niille kirkon opettajille, joiden on katsottu saavuttaneen yleiskirkollisen auktoriteettiaseman kirkon piirissä.

Pyhä Athanasios Aleksandrialainen oli yksi kreikkalaisista kirkkoisistä.

Ensimmäisiä kristillisiä kirjoittajia ja teologeja, jotka elivät kahden ensimmäisen sukupolven aikana apostolien jälkeen, kutsutaan apostolisiksi isiksi tai apostolisiksi kirkkoisiksi. Heidän oletetaan tunteneen joitain apostoleja henkilökohtaisesti. Myöhäisemmät kirkkoisät taas tunsivat apostolien perinnön suullisena ja kirjallisena perimätietona. Kirkkoisillä ei siis tarkoiteta kristinuskon alkuaikojen marttyyrejä, askeetteja tai muita pyhimyksiä — suurin osa on tosin julistettu pyhimyksiksi myöhemmin — ei myöskään apostoleja eikä Uuden testamentin kirjojen kirjoittajia.

Kirkkoisien merkittävin aikaansaannos on heidän edustamansa kristinuskon haaran (joka oli suhteellisen yhtenäinen vuoteen 1054, jolloin se jakautui läntiseen katoliseen ja itäiseen ortodoksiseen kirkkoon) määrittely suhteessa antiikin filosofiaan, monijumalaisiin uskontoihin sekä muihin kilpaileviin kristinuskon tulkintoihin. Tämä määrittely on tapahtunut kirkon opin täsmennys- ja määrittelytyön kautta (saarnat, teologiset kirjoitukset, kirkolliskokoukset), julkisissa sekä yksityisissä elämänohjeissa (saarnat, kirjeet, moraaliset kirjoitukset) sekä kristinuskoa puolustavissa kirjoituksissa (apologiat). Ekumeenisten kirkolliskokousten päätöksiin ja Raamatun kaanonin muodostumiseen kirkkoisien vaikutus on ollut ratkaiseva.

Kirkkoisät jaetaan usein kahteen ryhmään, näiden kirjoituksissaan käyttämän kielen mukaan: latinalaisiin ja kreikkalaisiin kirkkoisiin. Kuitenkin esimerkiksi kreikkalaiset kirkkoisät olivat tunnettuja opettajia myös läntisen Välimeren latinankielisellä alueella ja päinvastoin – 'kirkkoisyys' sisältää ajatuksen kirkkoisän opetuksen luonteesta yleisenä ja (teoriassa) koko kristilliseen maailmaan levinneenä. Osa kirkkoisistä kirjoitti muilla kuin latinan ja kreikan kielillä. Esimerkiksi Pyhä Efraim Syyrialainen kirjoitti syyriaksi, mutta hänen teoksiaan käännettiin jo varhain ja laajalti kreikaksi ja latinaksi.

Kirkkoisien ajattelua, työtä ja opetusta tutkivaa tieteenhaaraa kutsutaan patristiikaksi. Kirkkoisien teoksista on koottu laitoksia nimellä Patrologia.

Apostoliset isät

Pääartikkeli: Apostoliset isät

Kaikkein ensimmäisiä kirkkoisiä kutsutaan apostolisiksi isiksi, koska on ajateltu näillä olleen suoran kontaktin apostoleihin ja näiden opetukseen. Merkittävimmät olivat:

• Pyhä Klemens eli Klemens I (k. 97)
• Pyhä Ignatios (k. 107)
• Pyhä Polykarpos (69/80–155/167)
• Papias (ensimmäinen ja toinen vuosisata)
• Hermas (toisen vuosisadan alku)

Latinalaiset kirkkoisät

Bordesholmin luostarikirkon alttaritaulussa Saksassa on kuvattu neljä latinalaista kirkkoisää (noin 1510).

Kuuluisimmat latinalaiset kirkkoisät olivat:

• Tertullianus (160–220)
• Cyprianus (noin 200–258)
• Pyhä Augustinus (354–430)
• Pyhä Ambrosius (340–397)
• Pyhä Hieronymus (342–420), Vulgatan kääntäjä
• Leo Suuri (Paavi Leo I) (k. 461)

Kreikkalaiset kirkkoisät

Kuuluisimmat kreikkalaiset kirkkoisät olivat:

• Pyhä Irenaeus (noin 130–202)
• Klemens Aleksandrialainen (noin 150–215)
• Origenes (noin 182–251)
• Pyhä Athanasios Aleksandrialainen (298–373)
• Pyhä Epifanios (noin 330–402)
• Pyhä Johannes Krysostomos (347–407)
• Kolme kappadokialaista, nk. kappadokialaiset isät:
  • Pyhä Basileios Suuri (k. 379)
  • Gregorios Nazianzilainen (Teologi) (k. 389)
  • Gregorios Nyssalainen (k. 395)

Muita kirkkoisiä

Edellä lueteltujen tunnetuimpien kirkkoisien lisäksi joukkoon voidaan lukea useita muita ensimmäisten vuosisatojen kristillisiä apologeetteja, muita kirjoittajia ja piispoja. Katolisessa kirkossa Pyhän Johannes Damaskoslaisen, joka eli 700-luvulla, katsotaan perinteisesti olleen viimeinen kirkkoisistä, ja samalla ensimmäisiä skolastikoista. Ortodoksinen kirkko ei varsinaisesti katso kirkkoisien ajan päättyneen koskaan, ja laskee mukaan myös muita myöhäisempiä, vaikutusvaltaisia teologeja.

Aavikkoisät olivat varhaisia munkkeja, jotka elivät Egyptin autiomaassa. Vaikka he eivät kirjoittaneet paljon, heidän vaikutuksensa oli suuri. Heihin kuuluvat muiden muassa Pyhä Antonius Suuri ja Pyhä Pakhomios. Suuri määrä heidän lyhyistä sanonnoistaan on koottu teokseen Apophthegmata Patrum.

100-luku

• Hegesippos (noin 110–180)
• Aristeides Ateenalainen (noin 130/140–?)
• Justinus Marttyyri (?–165)
• Athenagoras Ateenalainen (noin 180–?)
• Tatianos (noin 155–172)
• Meliton Sardeslainen (noin 160/170–?)
• Theofilos Antiokialainen (noin 180–?)
• Diognetos (noin 140–200)

200-luku

• Hippolytos Roomalainen (noin 170 – noin 235)
• Minucius Felix (noin 200–?)
• Dionysios Aleksandrialainen (k. 264/265)

300-luku

• Eusebios Kesarealainen (noin 265–339), kirkkohistorioitsija
• Pietari Aleksandrialainen (?–311)
• Kyrillos Jerusalemilainen
• Efraim Syyrialainen (k. 378), kirkonopettaja
• Hilarius Poitierslainen (noin 300–367/368)
• Arnobius (k. 330)
• Lactantius (noin 260 – 325)
• Marius Victorinus (k. 362)
• Nemesios Emesalainen (noin 390)
• Diodoros Tarsoslainen (k. 394)
• Macrobius (300–400-lukujen vaihde)
• Sulpicius Severus (noin 360–420/425)
• Johannes Cassianus (noin 360–435)

400-luku

• Martianus Capella
• Kyrillos Aleksandrialainen (noin 380–444)
• Theodoros Mopsuestialainen (?–428)
• Pseudo-Dionysios Areopagita
• Tyrannius Rufinus (n. 345–410/411)

500-luku

• Gregorius Suuri (540–604), paavi, kirkonopettaja
• Isidorus Sevillalainen (noin 560–636), kirkonopettaja

600-luku

• Maksimos Tunnustaja (noin 580–662)

700-luku

• Johannes Damaskolainen (noin 675–749)

Ortodoksisessa kirkossa myös

• Fotios Suuri (k. 891)
• Simeon Uusteologi (k. noin 1020)
• Gregorios Palamas (noin 1296–1359)
• Nikolaos Kabasilas (1323–1391)
• Simeon Thessalonikalainen (n. 1381–1429)
• Markus Efesolainen (1392–1444)
• Nikodemos Athosvuorelainen (1749–1809)

Katso myös

• Patrologia
  • Patrologia Graeca
  • Patrologia Latina
  • Patrologia Orientalis
• Apostoli
• Apostoliset isät
• Kirkonopettaja

Kirjallisuutta

• Halldorf, Peter: 21 kirkkoisää. Kristillisen uskon muotoutumisen historiaa. ((21 kyrkofäder. Historien om hur kristendomen formades, 2000.) Suomentanut Jorma Aspegrén) Kokkola: Barents Publishers-Fin, 2001. ISBN 952-5179-11-7
• Metropoliitta Johannes: Kirkkoisien perintö. Pieksämäki: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1984. ISBN 951-9071-66-0
• Russell, Bertrand: Länsimaisen filosofian historia 1. (History of Western Philosophy, 1946.) Suomentanut J. A. Hollo. 9. painos (1. painos 1948) Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-17867-5
• Surakka, Aari: Patrologia. Johdanto kirkon isien kirjoituksiin ja niihin sisältyvään oppiin. (Rauschen-Nowackin teosta "Zarys patrologji, pisma ojców kościola i nauka w nich zawarta" noudattaen laatinut Aari Surakka, pastori, pappisseminaarin opettaja) Kuopio: Suomen ortodoksinen kirkollishallitus, 1959.

Aiheesta muualla

• Societas Patristica Fennica – Suomen patristinen seura – Suomalainen patristiikkaan keskittynyt tieteellinen seura
• Societas Patristica Fennica – Suomeksi ilmestynyttä patristisen ajan kirjallisuutta
• New Advent: Fathers of the Church – kirkkoisät ja heidän kirjoituksiaan. (englanniksi)
• Christian Classics Ethereal Library: The Early Church Fathers – kirkkoisien kirjoituksia. (englanniksi)
• Tomi Vuolteenaho: Theologica collectanea – suomennoksia ja perustietoja kirkkoisien kirjoituksista.