Hyvinkään Tahko
| Hyvinkään Tahko | |
|---|---|
 |
|
| Koko nimi | Hyvinkään Tahko |
| Historia |
Hyvinkään Tahko 1915- |
| Perustettu |
26. toukokuuta 1915 Aseman kansakoulu[1] |
| Kaupunki | Hyvinkää |
| Kenttä | Pihkala |
| Miesten sarjataso | Miesten Superpesis |
| Naisten sarjataso | Naisten Superpesis |
| Värit |
keltainen |
 |
|
| Toiminnanjohtaja | Antti Yli-Saunamäki |
| Puheenjohtaja |
Hyvinkään Tahko ry: Ossi Savolainen Tahko Pesis Oy: Janne Rättö |
| Miesten pelinjohtaja | Jarkko Pokela |
| Miesten kapteeni | Valentin Ikonen |
| Naisten pelinjohtaja | Marko Ruuskanen |
| Omistaja | Hyvinkään Tahko ry ja Tahko Pesis Oy |
| Yhteistyöseurat |
Loimaan Palloilijat Ykköspesis |
| Miesten SM-mitalit | |
| Kultaa | 4 (1979, 1980, 1981, 2007) |
| Hopeaa | 5 (1983, 1992, 1994, 1996, 1999) |
| Pronssia | 5 (1978, 1982, 1989, 1990, 2002) |
| Naisten SM-mitalit | |
| Kultaa | 2 (1979, 1983) |
| Hopeaa | 1 (1975) |
| Pronssia | 2 (1974, 1982) |
Hyvinkään Tahko on vuonna 1915 perustettu hyvinkääläinen urheiluseura. Seura on ottanut nimensä pesäpallon kehittäjän, professori Lauri "Tahko" Pihkalan mukaan. Tahko on menestynyt vuosien saatossa monissa eri urheilulajeissa, kuten yleisurheilussa, hiihdossa, mäkihypyssä ja suunnistuksessa. 1980-luvusta lähtien menestyksestä ovat vastanneet koripallo ja pesäpallo. Seura on voittanut miesten pesäpallon suomenmestaruuden neljä kertaa vuosina 1979–1981, sekä 2007. Naisten mestaruuden Tahko on voittanut vuosina 1979 ja 1983.
Hyvinkään Tahko on pesäpallon erikoisseura, ja miesten joukkue pelaa Superpesistä. Naisten joukkue luopui paikastaan Ykköspesiksessä kauden 2010 jälkeen. Joukkue kuitenkin nousi takaisin ykköspesikseen vuonna 2015.[2][3] Naisten joukkue nousi takaisin Superpesikseen kaudeksi 2018. Tahkon kotikenttänä toimii Pihkalan pesäpallostadion.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuran perustaminen ja toiminnan alkuvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvinkään Tahko perustettiin 26. toukokuuta 1915 Hyvinkään Aseman kansakoululla. Seuran perustamiskokouksessa puheenjohtajana toimi Akseli Vuoristo. Tahkon alkuvuosina lajina toimi aluksi hiihto ja seuran Tyyne Palojoki saavuttikin 1916 SM-pronssia. Vuonna 1918 seuran toimintaan otettiin mukaan paini ja vuonna 1920 pesäpallo. Alkuvuosina seuran suurin menestys tuli yleisurheilusta, jossa Ilmari Nikander ja Väinö Salo voittivat seiväshypyssä SM-kultaa, Akki Turma 10-ottelun SM-hopeaa ja Urho Petäjä 110-metrin aitojen SM-pronssia.
Rekisteröitynä yhdistyksenä seuran nimeksi vahvistettiin Hyvinkään Tahko ry vuonna 1947.[5]
Tunnukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Peliasu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvinkään Tahko pelaa ottelunsa keltaisissa peliasuissa, joissa on tummat raidat. Peliasun aluspaita on musta. Miesten joukkueen kypärät ovat mustat, naisten ja juniorien keltaiset. Varapaita on valkoinen, jossa on mustat raidat.
Logot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Tahkon alkuperäinen logo -
Tahkon edellinen logo -
Tahkon logo 2010–2013 -
Tahkon logo 2014–2018 -
Tahkon oranssi logo 2014–2018 -
Hyvinkään Tahkon logo 2018–2022
Pihkalan stadion
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Pihkalan pesäpallostadion
Hyvinkään Tahko pelaa kotiottelunsa Pihkalassa. Sen yleisöennätys syntyi 1992 ensimmäisessä SM-finaalissa Sotkamoa vastaan, jolloin ottelua oli katsomassa 7640 katsojaa.[4]
Joukkueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naisten Superpesisjoukkue 2024
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pelaajat | Valmennusjohto | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Vesa Vuorenmaa
Sami Laine
Ilari Väisänen
Päivitetty 17. elokuuta 2024 Lähde: [1] | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Miesten Superpesisjoukkue 2024
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Pelaajat | Valmennusjohto | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Päivitetty 3. joulukuuta 2023 Lähde: [2] | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Junioritoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvinkään Tahkon junioritoiminnasta vastaa omalla nimellään toimiva JunioriTahko. JunioriTahkon alaisuudessa toimii 14 juniorijoukkuetta, joista 3 on tyttöjen ja 13 poikien. Tytöillä on toimintaa C-, D- ja E-junioreissa ja pojilla A-junioreista G-junioreihin. Superpesiksen lisäksi seurassa toimii 4 muuta aikuisjoukkuetta.[6]
| Pesäpallon junioreiden SM-mitalit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Mitalit | Vuodet | Yhteensä | |
| A-pojat | ||||
 Kultaa |
1983, 1995, 1996, 1997, 2018 | 5 | ||
 Hopeaa |
1982, 1984, 1987, 2019 | 4 | ||
 Pronssia |
1969, 1985, 2012, 2017 | 4 | ||
| B-pojat | ||||
| Kultaa |
1985, 1994, 2013, 2016 | 4 | ||
| Hopeaa |
1982, 1989, 2018 | 3 | ||
| Pronssia |
1984, 1988, 1996, 1998, 2018, 2020 | 6 | ||
| B-tytöt | ||||
| Kultaa |
1980, 1981, 1982, 1990, 1992 | 5 | ||
| Hopeaa |
1989 | 1 | ||
| Pronssia |
1983, 1991, 2016, 2017 | 4 | ||
| C-pojat | ||||
| Kultaa |
1987, 1997, 2009, 2017 | 4 | ||
| Hopeaa |
1980, 1984, 1989, 1992, 2001, 2011, 2023 | 7 | ||
| Pronssia |
1983, 1991, 1996, 2016, 2018 | 5 | ||
| C-tytöt | ||||
| Kultaa |
1994 | 1 | ||
| Hopeaa |
2013, 2014 | 2 | ||
| Pronssia |
1980, 1982, 1989, 1991 | 4 | ||
| D-pojat | ||||
| Kultaa |
1985, 1989, 1999, 2007 | 4 | ||
| Hopeaa |
1979, 1982, 1990, 1995, 2018, 2020 | 6 | ||
| Pronssia |
1980, 1981, 1997, 2012, 2021 | 5 | ||
| D-tytöt | ||||
| Kultaa |
1981, 1986, 1989, 2012 | 4 | ||
| Hopeaa |
1982 | 1 | ||
| Pronssia |
1983, 1990, 1993, 2011 | 4 | ||
| E-pojat | ||||
| Kultaa |
1979, 1987, 1993, 1997 | 4 | ||
| Hopeaa |
1980, 1984, 1989, 1999, 2005, 2016 | 6 | ||
| Pronssia |
1995, 1996, 2010 | 3 | ||
| E-tytöt | ||||
| Kultaa |
1981, 1983, 1986, 1987, 1990, 2010 | 6 | ||
| Hopeaa |
1982, 1984, 1993 | 3 | ||
| Pronssia |
1988 | 1 | ||
| F-pojat | ||||
| Kultaa |
1994, 1995 | 2 | ||
| Hopeaa |
1979, 1981, 1982 | 3 | ||
| Pronssia |
1977, 1980, 1985, 1986, 1991, 1993, 1997 | 7 | ||
| F-tytöt | ||||
| Pronssia |
1999 | 1 | ||
| Yhteensä: | 119 | |||
Koripallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Hyvinkään Tahko (koripallo)
Tahko pelasi miesten koripallon pääsarjatasolla yksitoista kautta.[7] Tahkon suurin saavutus koripallossa oli SM-pronssin voittaminen vuosina 1980 ja 1981.[8] Naisten pääsarjassa Tahko pelasi viisi kautta sijoittuen parhaimmillaan viidenneksi. Seuran tunnettuja kasvatteja ovat Markku Larkio ja Peter Muhonen, joiden johdolla seura voitti kahdesti nuorten SM-kultaa.[9] Kaudella 1997–1998 koripallotoiminta siirtyi Hyvinkään Pontevalle.[10]
Palkinnot ja huomionosoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palkitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Etenijäkuningas:[11]
|
Lyöjäkuningas:[12]
|
Kärkilyöntikuningas:[13]
|
Etenijäkuningatar:[11]
|
Lyöjäkuningatar:[14]
|
Kärkilyöntikuningatar:[15]
|
Vuoden jokeri:[16]
|
Vuoden lukkari:[17]
|
Vuoden pesäpalloilija:[18]
|
Vuoden tulokas:[19]
|
Kultainen maila:[20]
|
Vuoden pelinjohtaja:[21]
|
|
|
|
|
- Pekka Könönen (1972, 1973)
- Markku Kuikka (1973, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982)
- Antti Laurila (1976, 1977, 1979, 1980, 1981, 1982, 1984)
- Pertti Wirtanen (1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981)
- Risto Korhonen (1977, 1979)
- Ilkka Musto (1978, 1979)
- Juhani Lamberg (1979, 1980)
- Kari Kuusiniemi (1980, 1981, 1982, 1990, 1991, 1992)
- Stig Tainio (1980, 1981, 1982, 1983)
- Jari Laurila (1980, 1981)
- Asko Laine (1983, 1985, 1986, 1987, 1988, 1989, 1990, 1991, 1992)
- Oiva Latikka (1985)
- Vesa Vainio (1985)
- Pasi Virtanen (1985, 1987)
- Pasi Niemelä (1986, 1987, 1990)
- Jyrki Falin (1987)
- Jukka Yrjänen (1987)
- Mika Eerikäinen (1992)
- Jari Levänen (1992)
- Kimmo Pulliainen (1992)[26]
Tilastot ja luettelot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miehet
| SM-kultaa | (4) 1979, 1980, 1981, 2007 |
| SM-hopeaa | (5) 1983, 1992, 1994, 1996 1999 |
| SM-pronssia | (5) 1978, 1982, 1989, 1990 2002 |
| Hallipesis | |
|---|---|
| Hopeaa | (1) 2003 |
| Suomen Cup | |
| Kultaa | (2) 1976, 1987 |
- Naiset
| SM-kultaa | (2) 1979, 1983 |
| SM-hopeaa | (1) 1975 |
| SM-pronssia | (2) 1974, 1982 |
- Koripallo
| SM-pronssia | (2) 1980, 1981 |
Maratontaulukko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvinkään Tahkon pisteet Superpesiksen/SM-sarjan Maratontaulukossa. [27]
| Sijoitus | Kaudet | Ottelut | 3P | 2P | TP | 1P | OP | Juoksut | Pisteet |
| 2. | 43 | 1091 | 236 | 382 | 31 | 81 | 361 | 8589 - 6838 | 1584 |
Pelinjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvinkään Tahkon edustajat neuvottelivat promoottori Jorma Weneskosken kanssa vuonna 1964 The Beatles yhtyeen tuomisesta esiintymään Hyvinkään lentokentällä tai urheilukentällä 27.5.1965. Neuvotteluissa oli jo päästy sopimukseen palkkioista, mutta tahkolaiset perääntyivät konsertista helmikuussa 1965, koska aikataulu olisi ollut liian tiukka talkoo- ja vapaaehtoisvoimin järjestää The Beatlesin konsertti. [29]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pesäpallokirja 2018, s. 28
- ↑ Tahkon naisjoukkue luopujana aamuposti.fi. Arkistoitu 16.12.2010. Viitattu 22.12.2010.
- ↑ Naisille Suomisarjapaikka hyvinkaantahko.fi. Arkistoitu 28.9.2013. Viitattu 26.9.2013.
- ↑ a b Pihkalan pesäpallostadion, Hyvinkää (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.hyvinkaantahko.fi/historia/
- ↑ http://www.hyvinkaantahko.fi/junioritahko/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Salmi, Pentti: Koripallokirja kaudella 2010/11, s. 167. Helsinki: Suomen koripalloliitto, 2010.
- ↑ Historia Hyvinkään Tahko. Viitattu 6.4.2011.
- ↑ Nuorten Suomen mestarit kautta aikain Suomen Koripalloliitto. Arkistoitu 12.7.2015. Viitattu 6.4.2011.
- ↑ Seuran historiaa Hyvinkään Ponteva. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.4.2011.
- ↑ a b Parhaat etenijät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 26.3.2018.
- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Parhaat kärkilyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden jokerit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden lukkarit Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden tulokkaat pesis.fi. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Kultainen maila pesis.fi. Arkistoitu 26.10.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Vuoden pelinjohtaja pesis.fi. Arkistoitu 3.7.2018. Viitattu 31.3.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat 2018 Superpesis . Arkistoitu 16.6.2018. Viitattu 16.6.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ https://www.pesis.fi/uutiset/2021/07/henri-puputille-16-ita-lansi-tuomas-jussila-ja-topi-kosonen-kymmenen-ita-lannen-pesapalloilijoiksi/
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.
- ↑ Liitto-Lehdistö-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ https://www.pesis.fi/@Bin/7681429/MSUMaraton3116.txt (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Pelinjohtaja-kortit aakkosjärjestyksessä Suomen Pesäpalloliitto ry. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Jarkko Jokelainen: Beatlesin Suomen-konsertti peruuntui, koska urheiluseura jätti sopimuksen allekirjoittamatta Helsingin Sanomat. 29.8.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 27.6.2023. (suomeksi)