Suomalainen jouluateria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Moderni vaihtoehtoinen jouluateria Helsingissä. Perinteisen kinkun asemasta tarjolla on soijakinkku.

Jouluateria on perinteisesti joulun aikaan syötävä runsas, monta ruokalajia sisältävä ateria.

Joulupuuro oli pitkään varsinkin köyhissä perheissä ohrapuuroa ja riisipuuro yleistyi vasta 1800-luvun lopulla tai 1900-luvulla. Myös kinkku yleistyi 1800-luvun lopulla.[1] Säätyläisten jouluateriaan kuulivat hillot ja hyytelöt. Köyhempi väestö maaseudulla möi lihaa joulun alla säätyläisille. Köyhien jouluun kuuluivat syltty ja verimakkara. Entisaikaan oli tapana tehdä joulupöytään leivistä keko.[2]

Ennen vanhaan pula-aikana jouluksi pyrittiin järjestämään herkullista syötävää, jotta ateria olisi koko vuoden paras. Lapset saivat siirapista tehtyjä karamelleja ja sokeria oli saatavilla. Pula-aikana ruoka-aineita säästettiin etukäteen joulua varten. Sota-aikanakin jouluruokiin kuuluivat lanttulaatikko ja porkkanoita, punajuuria ja perunaa pyrittiin saamaan jouluksi. vehnäjauhojen puuttuessa ne saatettiin korvata perunajauholla. Kuitenkin pahimmillaan perunajauhoakin jouduttiin säännöstelemään ja käyttämään vähäisesti kiisseleihin. Eläimistä saatavat ruoka-ainekset käytettiin tarkkaan ja niistä saatiin aladobia eli lihahyytelöä. Pula-aikanakin pyrittiin saamaan jouluksi makeaa syötävää, kuten makeaa joululeipää, pullaa ja kakkuja. Sokeri saatettiin korvata sokerijuurikkaasta tehdyllä siirapilla. Riisipuuron sijaan saatettiin syödä ohrapuuroa.[3]

Jouluruokiin liittyy sanonta ”kun loppiainen lopsahtaa, kaali kuppiin kopsahtaa”. Tämä tarkoittaa sitä, että joulunajan herkulliset ruoat on syöty loppuun, ja paluu arkeen tapahtuu suurin piirtein loppiaisen aikoihin.lähde?

Jouluateria jätettiin ennen pöydälle koko yöksi. Sitä saivat sitten kotitontut ja muut nälkäiset käydä syömässä pitkin yötä.lähde?

Jouluateria on tärkeä osa joulua. Jouluna on ollut tapana syödä hyvin ja jopa öisin ruokailu perinteen mukaan on sallittua.

Mausteet olivat entisaikaan statussymboleita – mitä maustetumpi ruoka, sitä rikkaampi perhe. Joulun mausteilla on todella pitkä historia. Niitä tuotiin kaukaisista maailmankolkista ja ne yhdistettiin ylelliseen elämään. Monet mausteet olivat aikoinaan kullan ja jalokivien arvoisia. Hedelmistä jouluun ovat kuuluneet erityisesti omenat, mutta nykyisin monet eksoottisetkin hedelmät. Joulun aikaan suosittu sekahedelmäkeitto voi sisältää myös rusinoita ja se voidaan maustaa kanelilla.[4]

Jouluaterian pääasialliset ruokalajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteiseen suomalaiseen joulupöytään kuuluvat erilaiset laatikot, kuten maksa-, porkkana-, lanttu- ja perunalaatikko, ja yleensä aina joulukinkku, ostettu tai itse valmistettu. Nykyisin kinkun vaihtoehtona voidaan tarjota kalkkunaa tai vegaaneillekin sopivaa seitankinkkua. Myös rosolli, karjalanpaisti, luumukiisseli sekä erilaiset kalaruoat kuten lipeäkala, kylmäsavustettu lohi sekä graavilohi ja -siika ovat joulun ajan ruokia. Kalaruoat juontavat juurensa paastosta, jota ennen vietettiin adventtiaikana. Jouluaaton ruokia on riisistä valmistettu joulupuuro manteleineen. Nykyisin myös riisipuuroon löytyy vegaanisia reseptejä.[5]

Joululeivonnaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja, joita entisaikaan leivottiin jo viikkoja ennen joulua. Joululeivonnaisiin kuuluvat myös pullamaiset leivonnaiset. Nykyisin perinteisistä joululeivonnaisista tehdään uusia muunnelmia.[6] Joulun aikana ovat suosittuja monet kahvikakut, joita ovat maustekakku, taatelikakku, hedelmäkakku ja piimäkakku.[7] Jouluateria on päätapahtuma sekä aattona että joulupäivänä.

Kautta aikojen erilaiset alkoholijuomat, kuten glögi ja joulu- tai talvioluet kuuluneet monen suomalaisen joulunviettoon. Jouluglögi on perinteisesti tehty mustaherukasta, mutta on olemassa myös vaaleaa glögiä, johon on käytetty omenamehua. Glögin mausteina käytetään kanelia, neilikkaa, inkivääriä ja tähtianista. Glögin sekaan on tapana laittaa rusinoita ja mantelilastuja.[8] Tilastojen mukaan Alkon myynti kasvaa huomattavasti joulua edeltävien kahden viikon aikana ja litramääräisesti eniten kasvaa punaviinien myynti.[9] Glögi on yleistynyt joulujuomana ja ohittanut kahvin varsinkin pikkujouluissa. Nykyisin kuitenkin glögiä tarjotaan useammin alkoholittomana, joissakin paikoissa on tarjolla sekä punaviinillä terästettyä että alkoholitonta glögijuomaa. Nykyisin valmistetaan myös joulusimaa, joka muuten on varsinaisesti vappujuoma. Suklaa ja muut makeiset kuuluvat myös jouluun.[10] Ennen myös sahti on kuulunut joulupöytään koko Suomessa, mutta nykyisin sitä tarjotaan jouluruoan kanssa vain Hämeessä.[11]

Pikkujoulut ja yhteisöjen jouluateriat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monissa julkisissa laitoksissa, kouluissa ja työpaikoilla on ennen joulua yhteinen jouluateria. Nykypäivänä monissa yrityksissä tarjottava joulua edeltävä ateria valitaan muuksi kuin jouluisia ruokia sisältäväksi, koska katsotaan, että jouluruokaa saa aivan riittävästi jouluna – tarjottava ateria on samalla kiitos henkilökunnalle kuluneen vuoden aherruksesta. Työpaikoilla ja yhteisöjen keskean vietetään myös pikkujouluja, joissa voi olla tarjolla pientä syötävää, kuten coctailpaloja, salaattia tai piirakoita.[12]

  1. Wanhan ajan joulu Antikki & design. 9.12.2019. Fokus Media Finland Oy. Viitattu 15.5.2024.
  2. Entisaikojen joulu oli leipäkeon ja kynttiläpuun aikaa 14.12.2019. Kaupunkimedia Aamuset. Viitattu 15.5.2024.
  3. Arja-Leena Paavola: Joulua juhlittiin myös pula-ajan pöydissä Kemiamedia. Viitattu 14.5.2024.
  4. Sekahedelmäkeitto Marttaliitto ry. Viitattu 14.5.2024.
  5. Perinteinen jouluruoka Valio. Viitattu 14.5.2024.
  6. Joulu, makeat leivonnaiset ja leivonta Yhteishyvä. S-Ryhmä.fi. Viitattu 14.5.2024.
  7. Reetta Pasanen: Joulun parhaat kuivakakut ja maustekakut 12.11.2020. Yhteishyvä. Viitattu 14.5.2024.
  8. Jouluglögi virittää tunnelmaan-9 ohjetta perinteisiin ja uudenlaisiin glögijuomiin Meilläkotona. 11.12.2018. A-lehdet Oy. Viitattu 14.5.2024.
  9. Alkon myynti kasvaa 90 prosenttia joulun alla (Arkistoitu – Internet Archive) Länsiväylä, 10.12.2012. Viitattu 21.12.2012.
  10. Natalia Brotherus & Nina Dodd: Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa, s. 9–21. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33713-4
  11. Tiesitkö? Tämä suomalainen alkoholijuoma on yli 2000 vuotta vanha – voit valmistaa myös itse kotona! mtvuutiset.fi. 2.1.2016. Viitattu 29.10.2021.
  12. Pikkujoulut Arla Oy. Viitattu 15.5.2024.[vanhentunut linkki]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mannerström, Leif: Perinteistä joulupöytään. ((Mannerströms julkokbok, 2010.) Suom. Sikka Hirvonen) Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38132-8

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]