Ero sivun ”Harri Kirvesniemi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Harria (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
15 137 muokkausta
→Yksityiselämä: lisätty tyttären valmennus
julkaisija
Rivi 30: Rivi 30:


== Urheilu-ura ==
== Urheilu-ura ==
Kirvesniemi osallistui ensimmäisiin arvokisoihinsa [[talviolympialaiset 1980|Lake Placidin olympialaisissa 1980]], jolloin hän hiihti 15 km:llä kahdeksanneksi ja hiihti 20. helmikuuta avausosuuden<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 52 | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref> Suomen viestijoukkueessa, joka voitti olympiapronssia. [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1982|Oslon MM-kisoissa 1982]] hän voitti MM-pronssia sekä 15 km:llä että viestihiihdossa. Kirvesniemi toisti saavutuksen myös [[talviolympialaiset 1984|Sarajevon olympialaisissa 1984]]: olympiapronssia sekä 15 km:llä että viestissä. Seuraavana vuonna [[hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1985|Seefeldin MM-kisoissa]] hän voitti jälleen MM-pronssia 30 km:n hiihdossa ja oli mukana neljänneksi sijoittuneessa viestijoukkueessa.<ref name="ut90">{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 35 | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>
Kirvesniemi osallistui ensimmäisiin arvokisoihinsa [[talviolympialaiset 1980|Lake Placidin olympialaisissa 1980]], jolloin hän hiihti 15 km:llä kahdeksanneksi ja hiihti 20. helmikuuta avausosuuden<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 52 | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref> Suomen viestijoukkueessa, joka voitti olympiapronssia. [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1982|Oslon MM-kisoissa 1982]] hän voitti MM-pronssia sekä 15 km:llä että viestihiihdossa. Kirvesniemi toisti saavutuksen myös [[talviolympialaiset 1984|Sarajevon olympialaisissa 1984]]: olympiapronssia sekä 15 km:llä että viestissä. Seuraavana vuonna [[hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1985|Seefeldin MM-kisoissa]] hän voitti jälleen MM-pronssia 30 km:n hiihdossa ja oli mukana neljänneksi sijoittuneessa viestijoukkueessa.<ref name="ut90">{{Kirjaviite | Tekijä = Siukonen, Markku & Ahola, Matti | Nimeke = Urheilutieto 11, 1990 | Vuosi = 1990 | Sivu = 35 | Julkaisija = Sporti Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-8920-10-9}}</ref>


Kirvesniemi hiihti [[hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1987|Oberstdorfin MM-kisoissa 1987]] 30 km:llä neljänneksi ja oli mukana viestijoukkueessa, joka sijoittui kuudenneksi. Seuraavan vuoden [[talviolympialaiset 1988|Calgaryn olympialaisissa]] hän oli 15 km:llä kahdeksas ja 30 km:llä yhdeksäs. [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1989|Lahden MM-kisoissa 1989]] Kirvesniemi voitti 15 km:n henkilökohtaisessa kilpailussa MM-kultaa ja oli mukana MM-hopeaa voittaneessa viestijoukkueessa.<ref name="ut90"/>
Kirvesniemi hiihti [[hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1987|Oberstdorfin MM-kisoissa 1987]] 30 km:llä neljänneksi ja oli mukana viestijoukkueessa, joka sijoittui kuudenneksi. Seuraavan vuoden [[talviolympialaiset 1988|Calgaryn olympialaisissa]] hän oli 15 km:llä kahdeksas ja 30 km:llä yhdeksäs. [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1989|Lahden MM-kisoissa 1989]] Kirvesniemi voitti 15 km:n henkilökohtaisessa kilpailussa MM-kultaa ja oli mukana MM-hopeaa voittaneessa viestijoukkueessa.<ref name="ut90"/>

Versio 6. tammikuuta 2019 kello 20.27

Harri Kirvesniemi hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa Lahdessa vuonna 2017
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Lake Placid 1980 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Sarajevo 1984 15 km
Pronssia Pronssia Sarajevo 1984 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Albertville 1992 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Lillehammer 1994 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Nagano 1998 4 × 10 km
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Lahti 1989 15 km (p)
Hopeaa Hopeaa Lahti 1989 4 × 10 km
Hopeaa Hopeaa Thunder Bay 1995 4 × 10 km
Hopeaa Hopeaa Trondheim 1997 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Oslo 1982 15 km
Pronssia Pronssia Oslo 1982 4 × 10 km
Pronssia Pronssia Seefeld 1985 30 km
Pronssia Pronssia Valdi di Fiemme 1991 4 × 10 km

Harri Tapani Kirvesniemi (s. 10. toukokuuta 1958 Mikkelin mlk) on suomalainen hiihdon maailmanmestari ja kuusinkertainen olympiamitalisti.[1] Hän edusti urallaan Mikkelin Hiihtäjiä. Kirvesniemi päätti kilpailu-uransa jäätyään kiinni dopingista Lahden MM-kisoissa vuonna 2001.[1]

Kirvesniemi harrasti nuorena myös kestävyysjuoksua voittaen kaksi nuorten SM-kultaa 5 000 metrin juoksussa, mutta valitsi hiihdon.

Kirvesniemellä on ennätykselliset kuusi olympiapronssia.[1] Yhtä paljon pronssimitaleita on ainoastaan Heikki Savolaisella, Aleksei Nemovilla ja Franziska van Almsickilla. Kirvesniemi on eniten olympiamitaleita saanut suomalaisurheilija, jolla ei ole yhtään olympiakultaa.lähde?

Kirvesniemi on yksi neljästä suomalaisesta maailmanmestarista tai olympiavoittajasta, jotka ovat juosseet 5 000 metriä virallisessa kilpailussa alle 14 minuutin aikaan. Muut ovat Pekka Päivärinta, Pekka Vasala ja Lasse Virén.[2] Kirvesniemi oli 5. toukokuuta 1986 mukana tekemässä 100 × 1 000 metrin viestijuoksun maailmanennätystä. Kirvesniemi juoksi ankkurina osuusajakseen 2.33,9.lähde?

Urheilu-ura

Kirvesniemi osallistui ensimmäisiin arvokisoihinsa Lake Placidin olympialaisissa 1980, jolloin hän hiihti 15 km:llä kahdeksanneksi ja hiihti 20. helmikuuta avausosuuden[3] Suomen viestijoukkueessa, joka voitti olympiapronssia. Oslon MM-kisoissa 1982 hän voitti MM-pronssia sekä 15 km:llä että viestihiihdossa. Kirvesniemi toisti saavutuksen myös Sarajevon olympialaisissa 1984: olympiapronssia sekä 15 km:llä että viestissä. Seuraavana vuonna Seefeldin MM-kisoissa hän voitti jälleen MM-pronssia 30 km:n hiihdossa ja oli mukana neljänneksi sijoittuneessa viestijoukkueessa.[4]

Kirvesniemi hiihti Oberstdorfin MM-kisoissa 1987 30 km:llä neljänneksi ja oli mukana viestijoukkueessa, joka sijoittui kuudenneksi. Seuraavan vuoden Calgaryn olympialaisissa hän oli 15 km:llä kahdeksas ja 30 km:llä yhdeksäs. Lahden MM-kisoissa 1989 Kirvesniemi voitti 15 km:n henkilökohtaisessa kilpailussa MM-kultaa ja oli mukana MM-hopeaa voittaneessa viestijoukkueessa.[4]

Kirvesniemi voitti 15. tammikuuta 1995 Nove Mestossa 15 kilometrin perinteisen hiihdon maailmancupin osakilpailun ennen toiseksi sijoittunutta Jari Isometsää. Seuraavana päivänä Kirvesniemi hiihti kolmannen osuuden Suomen joukkueessa, joka voitti ylivoimaisesti maailmancupin 4 × 10 kilometrin perinteisen tyylin viestin.[5]

Kirvesniemi on 183 cm pitkä ja painoi aktiiviuransa aikana 70 kg. Hän edusti Mikkelin Hiihtäjiä ja hänen valmentajansa oli Jorma Manninen.[4]

Arvokisasaavutukset

Yksityiselämä

Harri Kirvesniemi oli naimisissa Marja-Liisa Kirvesniemen (o.s. Hämäläinen) kanssa vuosina 1984–2011.[6] Heillä on kaksi lasta, yleisurheilija Elisa Kirvesniemi sekä hiihtäjä Anita Kirvesniemi, jota Harri-isä valmentaa.[7] Harri Kirvesniemi avioitui Anitta Nurmisto-Perän kanssa 4. heinäkuuta 2015.[8] Kirvesniemi on pikajuoksijoina tunnettujen Manuela ja Carla Boscon eno.[9]

Nykyään Kirvesniemi toimii Kiteellä suksia valmistavan KSF Sportin toimitusjohtajana.[10]

Tunnustuksia

Kirvesniemi valittiin 1989 vuoden suomalaiseksi miesurheilijaksi. Hän sai samana vuonna myös Pro Mikkeli -mitalin.[4]

Katso myös

Teokset

Lähteet

  1. ↑ a b c Harri Kirvesniemi, 60, kiinnitti tänä talvena pitkästä aikaa lapun rintaan – Konkari osoitti kuntonsa Hyvä elämä. 9.5.2018. Aamulehti. Viitattu 27.9.2018.
  2. ↑ Marko Lempinen: Hiihtolegenda Harri Kirvesniemi. Veikkaaja, 18.01.2011, 2011. vsk, nro 3, s. 18-22.
  3. ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 1990, s. 52. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-10-9
  4. ↑ a b c d Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 11, 1990, s. 35. Sporti Kustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9
  5. ↑ Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 18. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2
  6. ↑ Marja-Liisa Kirvesniemi saa avioerossa suuren summan Harrin osakesalkusta 6.5.2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 3.2.2014.
  7. ↑ Marja-Liisa ja Harri Kirvesniemen puoliammattilaisena kilpaileva tytär Anita kertoo verenperinnöstään: ”Olen ollut hiihtopaikoilla koko elämäni” iltalehti.fi. Viitattu 19.11.2018.
  8. ↑ Harri Kirvesniemi ja uusi rakas: Kesähäät Ilta-Sanomat. 18.6.2015. Viitattu 20.7.2018.
  9. ↑ Harri Kirvesniemi ei saa poistua tv:n ääreltä tanssikisan aikana 3.11.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 3.2.2014.
  10. ↑ Kirvesniemen uudella suksibisneksellä hyvä startti 3.7.2013. Kauppalehti. Viitattu 3.2.2014.

Aiheesta muualta

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harri_Kirvesniemi&oldid=17831572”