Ero sivun ”Harri Kirvesniemi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Urheilu-ura: Maininta tammikuun 1995 Nove Meston maailmancupin voitoista + viite |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 21: | Rivi 21: | ||
{{MitalitaulukkoAla}} |
{{MitalitaulukkoAla}} |
||
'''Harri Tapani Kirvesniemi''' (s. [[10. toukokuuta]] [[1958]] [[Mikkelin mlk]]) on suomalainen [[maastohiihto|hiihdon]] maailmanmestari ja kuusinkertainen olympiamitalisti. Hän edusti urallaan [[Mikkelin Hiihtäjät|Mikkelin Hiihtäjiä]]. Kirvesniemi päätti kilpailu-uransa jäätyään kiinni [[doping]]ista [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2001|Lahden MM-kisoissa vuonna 2001]]. |
'''Harri Tapani Kirvesniemi''' (s. [[10. toukokuuta]] [[1958]] [[Mikkelin mlk]]) on suomalainen [[maastohiihto|hiihdon]] maailmanmestari ja kuusinkertainen olympiamitalisti. Hän edusti urallaan [[Mikkelin Hiihtäjät|Mikkelin Hiihtäjiä]]. Kirvesniemi päätti kilpailu-uransa jäätyään kiinni [[doping]]ista [[Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2001|Lahden MM-kisoissa vuonna 2001]]. |
||
Kirvesniemi harrasti nuorena myös kestävyysjuoksua voittaen kaksi nuorten SM-kultaa [[5 000 metrin juoksu]]ssa, mutta valitsi hiihdon. |
Kirvesniemi harrasti nuorena myös kestävyysjuoksua voittaen kaksi nuorten SM-kultaa [[5 000 metrin juoksu]]ssa, mutta valitsi hiihdon. |
||
Kirvesniemellä on ennätykselliset kuusi olympiapronssia. Yhtä paljon pronssimitaleita on ainoastaan [[Heikki Savolainen (urheilija)|Heikki Savolaisella]], [[Aleksei Nemov]]illa ja [[Franziska van Almsick]]illa. |
Kirvesniemellä on ennätykselliset kuusi olympiapronssia. Yhtä paljon pronssimitaleita on ainoastaan [[Heikki Savolainen (urheilija)|Heikki Savolaisella]], [[Aleksei Nemov]]illa ja [[Franziska van Almsick]]illa. Kirvesniemi on eniten olympiamitaleita omaava suomalaisurheilija, jolla ei ole yhtään olympiakultaa. |
||
Kirvesniemi on yksi neljästä suomalaisesta maailmanmestarista tai olympiavoittajasta, jotka ovat juosseet [[5 000 metrin juoksu|5 000 metriä]] virallisessa kilpailussa alle 14 minuutin aikaan. Muut ovat [[Pekka Päivärinta]], [[Pekka Vasala]] ja [[Lasse Virén]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Marko Lempinen | Otsikko = Hiihtolegenda Harri Kirvesniemi| Julkaisu = Veikkaaja| Ajankohta = 18.01.2011| Vuosikerta = 2011| Numero = 3| Sivut = 18-22| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.1.2011 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Kirvesniemi oli 5. toukokuuta 1986 mukana tekemässä 100 × 1 000 metrin viestijuoksun maailmanennätystä. Kirvesniemi juoksi ankkurina osuusajakseen 2.33,9.{{lähde}} |
Kirvesniemi on yksi neljästä suomalaisesta maailmanmestarista tai olympiavoittajasta, jotka ovat juosseet [[5 000 metrin juoksu|5 000 metriä]] virallisessa kilpailussa alle 14 minuutin aikaan. Muut ovat [[Pekka Päivärinta]], [[Pekka Vasala]] ja [[Lasse Virén]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Marko Lempinen | Otsikko = Hiihtolegenda Harri Kirvesniemi| Julkaisu = Veikkaaja| Ajankohta = 18.01.2011| Vuosikerta = 2011| Numero = 3| Sivut = 18-22| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.1.2011 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref> Kirvesniemi oli 5. toukokuuta 1986 mukana tekemässä 100 × 1 000 metrin viestijuoksun maailmanennätystä. Kirvesniemi juoksi ankkurina osuusajakseen 2.33,9.{{lähde}} |
Versio 17. lokakuuta 2017 kello 16.04
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten maastohiihto | |||
Olympialaiset | |||
Pronssia | Lake Placid 1980 | 4 × 10 km | |
Pronssia | Sarajevo 1984 | 15 km | |
Pronssia | Sarajevo 1984 | 4 × 10 km | |
Pronssia | Albertville 1992 | 4 × 10 km | |
Pronssia | Lillehammer 1994 | 4 × 10 km | |
Pronssia | Nagano 1998 | 4 × 10 km | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Lahti 1989 | 15 km (p) | |
Hopeaa | Lahti 1989 | 4 × 10 km | |
Hopeaa | Thunder Bay 1995 | 4 × 10 km | |
Hopeaa | Trondheim 1997 | 4 × 10 km | |
Pronssia | Oslo 1982 | 15 km | |
Pronssia | Oslo 1982 | 4 × 10 km | |
Pronssia | Seefeld 1985 | 30 km | |
Pronssia | Valdi di Fiemme 1991 | 4 × 10 km |
Harri Tapani Kirvesniemi (s. 10. toukokuuta 1958 Mikkelin mlk) on suomalainen hiihdon maailmanmestari ja kuusinkertainen olympiamitalisti. Hän edusti urallaan Mikkelin Hiihtäjiä. Kirvesniemi päätti kilpailu-uransa jäätyään kiinni dopingista Lahden MM-kisoissa vuonna 2001.
Kirvesniemi harrasti nuorena myös kestävyysjuoksua voittaen kaksi nuorten SM-kultaa 5 000 metrin juoksussa, mutta valitsi hiihdon.
Kirvesniemellä on ennätykselliset kuusi olympiapronssia. Yhtä paljon pronssimitaleita on ainoastaan Heikki Savolaisella, Aleksei Nemovilla ja Franziska van Almsickilla. Kirvesniemi on eniten olympiamitaleita omaava suomalaisurheilija, jolla ei ole yhtään olympiakultaa.
Kirvesniemi on yksi neljästä suomalaisesta maailmanmestarista tai olympiavoittajasta, jotka ovat juosseet 5 000 metriä virallisessa kilpailussa alle 14 minuutin aikaan. Muut ovat Pekka Päivärinta, Pekka Vasala ja Lasse Virén.[1] Kirvesniemi oli 5. toukokuuta 1986 mukana tekemässä 100 × 1 000 metrin viestijuoksun maailmanennätystä. Kirvesniemi juoksi ankkurina osuusajakseen 2.33,9.lähde?
Urheilu-ura
Kirvesniemi osallistui ensimmäisiin arvokisoihinsa Lake Placidin olympialaisissa 1980, jolloin hän hiihti 15 km:llä kahdeksanneksi ja hiihti 20. helmikuuta avausosuuden[2] Suomen viestijoukkueessa, joka voitti olympiapronssia. Oslon MM-kisoissa 1982 hän voitti MM-pronssia sekä 15 km:llä että viestihiihdossa. Kirvesniemi toisti saavutuksen myös Sarajevon olympialaisissa 1984: olympiapronssia sekä 15 km:llä että viestissä. Seuraavana vuonna Seefeldin MM-kisoissa hän voitti jälleen MM-pronssia 15 km:n hiihdossa ja oli mukana neljänneksi sijoittuneessa viestijoukkueessa.[3]
Kirvesniemi hiihti Oberstdorfin MM-kisoissa 1987 30 km:llä neljänneksi ja oli mukana viestijoukkueessa, joka sijoittui kuudenneksi. Seuraavan vuoden Calgaryn olympialaisissa hän oli 15 km:llä kahdeksas ja 30 km:llä yhdeksäs. Lahden MM-kisoissa 1989 Kirvesniemi voitti 15 km:n henkilökohtaisessa kilpailussa MM-kultaa ja oli mukana MM-hopeaa voittaneessa viestijoukkueessa.[3]
Kirvesniemi voitti 15. tammikuuta 1995 Nove Mestossa 15 kilometrin perinteisen hiihdon maailmancupin osakilpailun ennen toiseksi sijoittunutta Jari Isometsää. Seuraavana päivänä Kirvesniemi hiihti kolmannen osuuden Suomen joukkueessa, joka voitti ylivoimaisesti maailmancupin 4 × 10 kilometrin perinteisen tyylin viestin.[4]
Kirvesniemi on 183 cm pitkä ja painoi aktiiviuransa aikana 70 kg. Hän edusti Mikkelin Hiihtäjiä ja hänen valmentajansa oli Jorma Manninen.[3]
Arvokisasaavutukset
- 1980 Lake Placid: viestissä olympiapronssi
- 1982 Oslo: 15 km MM-pronssi, viestissä MM-pronssi
- 1984 Sarajevo: 15 km olympiapronssi, viestissä olympiapronssi
- 1985 Seefeld: 30 km MM-pronssi
- 1989 Lahti: 15 km (p) MM-kulta, viestissä MM-hopea
- 1991 Val di Fiemme: viestissä MM-pronssi
- 1992 Albertville: viestissä olympiapronssi
- 1994 Lillehammer: viestissä olympiapronssi
- 1995 Thunder Bay: viestissä MM-hopea
- 1997 Trondheim: viestissä MM-hopea
- 1998 Nagano: viestissä olympiapronssi
Yksityiselämä
Harri Kirvesniemi oli naimisissa Marja-Liisa Kirvesniemen (o.s. Hämäläinen) kanssa vuosina 1984–2011.[5] Heillä on kaksi lasta, yleisurheilija Elisa Kirvesniemi sekä hiihtäjä Anita Kirvesniemi. Harri Kirvesniemi on pikajuoksijoina tunnettujen Manuela ja Carla Boscon eno.[6]
Nykyään Kirvesniemi toimii Kiteellä suksia valmistavan KSF Sportin toimitusjohtajana.[7]
Tunnustuksia
Kirvesniemi valittiin 1989 vuoden suomalaiseksi miesurheilijaksi. Hän sai samana vuonna myös Pro Mikkeli -mitalin.[3]
Katso myös
- Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001
- Luettelo suomalaisista dopingista kiinni jääneistä urheilijoista
Teokset
- Hyvä hiihtokoulu (Kustannusosakeyhtiö Teos, 2006: yhdessä Axa Sorjasen ja Kimmo Syvärin kanssa)
Lähteet
- ↑ Marko Lempinen: Hiihtolegenda Harri Kirvesniemi. Veikkaaja, 18.01.2011, 2011. vsk, nro 3, s. 18-22.
- ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 1990, s. 52. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-10-9
- ↑ a b c d Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 1990, s. 35. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-10-9
- ↑ Hybinette-Bergknut, Leena (toim.); Lehtinen, Jukka & Laine, Helena: Vuosikirja 1996, s. 18. Malmö, Ruotsi: Bertmarks Förlag, 1995. ISBN 951-35-5845-2
- ↑ Marja-Liisa Kirvesniemi saa avioerossa suuren summan Harrin osakesalkusta 6.5.2011. Ilta-Sanomat. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ Harri Kirvesniemi ei saa poistua tv:n ääreltä tanssikisan aikana 3.11.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ Kirvesniemen uudella suksibisneksellä hyvä startti 3.7.2013. Kauppalehti. Viitattu 3.2.2014.
Aiheesta muualta
- Ylen Elävä arkisto: Marja-Liisa ja Harri – Suomen hiihtovaltiaat
- Harri Kirvesniemi Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- Harri Kirvesniemi Kustannusosakeyhtiö Teoksen sivuilla
- Kirvesniemi kouluttaa paperilla (HS 11.12.2006)
- YLE Elävä arkisto: Hartsa maailman ykkösenä (Lahti-MM 1989)