Ero sivun ”Arto Bryggare” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
→Yksityiselämä: muotoilua + lähde avioerohakemukselle |
p Ei täsmää |
||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
[[Kesäolympialaiset 1984|Los Angelesin olympialaisissa 1984]] Bryggare oli elämänsä vireessä aitoen heti alkuerissä ihanneoloissa uuden ja edelleen voimassa olevan [[Suomi|Suomen]] ja [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] ennätyksen 13,35. Välierät hän suoritti rutiinilla kunnes oli suuren finaalin vuoro. Siitä oli tulla farssi, sillä Greg Foster nykäisi kerran ja toisenkin. Viereisellä radalla ollut Bryggare ei voinut olla häiriintymättä Fosterin temppuilusta. Kaikki odottivatkin lähettäjän ”ylös”-komentoa, mutta sitä ei koskaan kuulunut. Tämän hyödynsi ulkoradalla juossut Yhdysvaltojen [[Roger Kingdom]], joka voitti uudella olympiaennätysajalla 13,20. Bryggare oli kolmas ajalla 13,40 ennen [[Kanada]]n [[Mark McKoy]]ta. |
[[Kesäolympialaiset 1984|Los Angelesin olympialaisissa 1984]] Bryggare oli elämänsä vireessä aitoen heti alkuerissä ihanneoloissa uuden ja edelleen voimassa olevan [[Suomi|Suomen]] ja [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] ennätyksen 13,35. Välierät hän suoritti rutiinilla kunnes oli suuren finaalin vuoro. Siitä oli tulla farssi, sillä Greg Foster nykäisi kerran ja toisenkin. Viereisellä radalla ollut Bryggare ei voinut olla häiriintymättä Fosterin temppuilusta. Kaikki odottivatkin lähettäjän ”ylös”-komentoa, mutta sitä ei koskaan kuulunut. Tämän hyödynsi ulkoradalla juossut Yhdysvaltojen [[Roger Kingdom]], joka voitti uudella olympiaennätysajalla 13,20. Bryggare oli kolmas ajalla 13,40 ennen [[Kanada]]n [[Mark McKoy]]ta. |
||
[[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1986|Stuttgartin EM-kisoissa 1986]] Bryggare otti uransa viimeiseksi jääneen arvokisamitalin nuoren [[ranska]]laisen [[Stéphane Caristan]]in jälkeen ajalla 13,42. Caristanin voittoaika oli uusi Euroopan ennätys |
[[Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1986|Stuttgartin EM-kisoissa 1986]] Bryggare otti uransa viimeiseksi jääneen arvokisamitalin nuoren [[ranska]]laisen [[Stéphane Caristan]]in jälkeen ajalla 13,42. Caristanin voittoaika oli uusi Euroopan ennätys. Seuraavana vuonna järjestetyissä yleisurheilun toisissa [[Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1987|MM-kisoissa]] [[Rooma]]ssa Bryggare ei kyennyt starttaamaan finaalissa laisinkaan, vaikka oli siihen niukin naukin selviytynyt. |
||
Bryggaren ura sai lopullisen päätöksensä vuonna 1992 [[Kesäolympialaiset 1992|Barcelonan olympiakisoissa]], joissa hän jäi ensimmäisiin alkueriin. Saman vuoden [[Kalevan kisat 1992|Kalevan kisoissa]] hän teki kuitenkin historiaa ottamalla uransa 12. Suomen-mestaruuden ajalla 13,70. |
Bryggaren ura sai lopullisen päätöksensä vuonna 1992 [[Kesäolympialaiset 1992|Barcelonan olympiakisoissa]], joissa hän jäi ensimmäisiin alkueriin. Saman vuoden [[Kalevan kisat 1992|Kalevan kisoissa]] hän teki kuitenkin historiaa ottamalla uransa 12. Suomen-mestaruuden ajalla 13,70. |
||
Versio 1. elokuuta 2015 kello 14.51
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
.jpg) Arto Bryggare kesäkuussa 2009. | |||
Maa:  Suomi
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Pronssia |
Los Angeles 1984 | 110 m aidat | |
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Helsinki 1983 | 110 m aidat | |
| EM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Stuttgart 1986 | 110 m aidat | |
| Pronssia |
Praha 1978 | 110 m aidat | |
| Pronssia |
Ateena 1982 | 110 m aidat | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Grenoble 1981 | 50 metrin aidat | |
| Kultaa |
Liévin 1987 | 60 metrin aidat | |
| Hopeaa |
Wien 1979 | 60 metrin aidat | |
| Hopeaa |
Budapest 1983 | 60 metrin aidat | |
| Pronssia |
San Sebastián 1977 | 60 metrin aidat | |
Arto Kalervo Bryggare (s. 26. toukokuuta 1958 Kouvola) on entinen aitajuoksija ja SDP:n kansanedustaja vuosina 1995–1999 sekä 2003–2007.
Bryggare voitti urheilu-urallaan 110 metrin aitajuoksussa MM-hopeaa (1983) ja olympiapronssia (1984).
Koulutukseltaan Bryggare on kauppatieteiden kandidaatti.[1] Bryggare jättäytyi kansanedustajan sopeutumiseläkkeelle vuonna 2007 pudottuaan eduskunnasta.[2]
Urheilu-ura
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Bryggare oli aikanaan 110 metrin aitajuoksijana maailman huipulla. Hänen viiden ulkoratojen arvokisamitalin ketjunsa on edelleen ainutlaatuinen suomalaiselle pikajuoksijalle. Tämä ketju sai alkunsa vuonna 1978 ja päättyi kahdeksan vuotta myöhemmin.
Ensimmäisen kerran Bryggare sijoittui aikuisten arvokisoissa mitaleille 20-vuotiaana Prahan vuoden 1978 EM-kisoissa DDR:n Thomas Munkeltin ja Puolan Jan Pustyn vanavedessä. Kärkikolmikkoa erotti vain kaksi sadasosasekuntia. Mitalikolmikon ajat olivat 13,54, 13,55 ja 13,56. Bryggaren aika oli uusi Suomen ennätys. Kaksi vuotta myöhemmin Moskovan olympialaisissa Bryggare oli kuudes ajalla 13,78. Voiton vei jälleen Munkelt sadasosasekunnin turvin ennen Kuuban ”ikuista kakkosta” Alejandro Casañasia.
Ateenan vuoden 1982 EM-kilpailuissa Bryggare oli vielä puolimatkassa kärjessä, mutta sitten alkoivat vanha kiistakumppani Munkelt ja Neuvostoliiton Andrei Prokofjev nousta ja Bryggaren sijoittui lopulta kolmanneksi ajalla 13,60. Seuraavana vuonna Helsingissä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kilpailut. Bryggare jäi kotikisoissa neljän sadasosasekunnin päähän maailmanmestaruudesta. Yhdysvaltojen Greg Foster oli suursuosikki, mutta kompuroi kolmeen viimeiseen aitaan ja Bryggare pääsi heittäytymään aivan tuntumaan.
Los Angelesin olympialaisissa 1984 Bryggare oli elämänsä vireessä aitoen heti alkuerissä ihanneoloissa uuden ja edelleen voimassa olevan Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksen 13,35. Välierät hän suoritti rutiinilla kunnes oli suuren finaalin vuoro. Siitä oli tulla farssi, sillä Greg Foster nykäisi kerran ja toisenkin. Viereisellä radalla ollut Bryggare ei voinut olla häiriintymättä Fosterin temppuilusta. Kaikki odottivatkin lähettäjän ”ylös”-komentoa, mutta sitä ei koskaan kuulunut. Tämän hyödynsi ulkoradalla juossut Yhdysvaltojen Roger Kingdom, joka voitti uudella olympiaennätysajalla 13,20. Bryggare oli kolmas ajalla 13,40 ennen Kanadan Mark McKoyta.
Stuttgartin EM-kisoissa 1986 Bryggare otti uransa viimeiseksi jääneen arvokisamitalin nuoren ranskalaisen Stéphane Caristanin jälkeen ajalla 13,42. Caristanin voittoaika oli uusi Euroopan ennätys. Seuraavana vuonna järjestetyissä yleisurheilun toisissa MM-kisoissa Roomassa Bryggare ei kyennyt starttaamaan finaalissa laisinkaan, vaikka oli siihen niukin naukin selviytynyt.
Bryggaren ura sai lopullisen päätöksensä vuonna 1992 Barcelonan olympiakisoissa, joissa hän jäi ensimmäisiin alkueriin. Saman vuoden Kalevan kisoissa hän teki kuitenkin historiaa ottamalla uransa 12. Suomen-mestaruuden ajalla 13,70.
Parhaat saavutukset
- Olympiapronssi 1984
- MM-hopea 1983
- EM-hopea 1986
- EM-pronssi 1978 ja 1982
- 9 Suomen ennätystä vuosina 1976–1984 (14,06–13,35)
- 200 metrin aitajuoksun Suomen ennätys 1978 (23,1)
- 12 Suomen mestaruutta 110 metrin aitajuoksussa vuosina 1977–1987 ja 1992
- SM-hopea 1976 ja SM-pronssi 1975 110 metrin aitajuoksussa
- 100 metrin juoksun SM-hopea 1977 ja 1979
Politiikka
Bryggare valittiin kansanedustajaksi (SDP) ensimmäisen kerran Helsingin vaalipiiristä vuoden 1995 eduskuntavaaleissa. Toiselle kaudelle hänet valittiin vuoden 2003 vaaleissa.[1] Eduskunnassa Bryggare oli talousvaliokunnan, tulevaisuusvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen.[1]
Vuosina 1993–2012 Bryggare oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Hän ei asettunut ehdolle enää vuoden 2012 kuntavaaleissa.[3]
Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Bryggare sai 889 ääntä, eikä tullut valituksi.[4]
Luottamustehtäviä
Yksityiselämä
Bryggaren vanhemmat ovat apulaispoliisimestari Unto Bryggare ja Toini Rinkinen. Bryggare meni naimisiin Lotta Suvirannan kanssa 1991 ja 2015 haki avioeroa. Pariskunnalla on kolme lasta. [5][1] Hänen poikansa Samuli Bryggare on moniottelija.[6] Bryggare asuu Helsingin Länsi-Pakilassa.[7]
Lähteet
- ↑ a b c d Arto Bryggare Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Arto Bryggare avaa suunsa Kuukausiliite. Helsingin Sanomat.
- ↑ Laitinen, Joonas: Arto Bryggare jättää Helsingin kuntapolitiikan HS.fi. 10.9.2012. Viitattu 12.8.2014.
- ↑ Ehdokkaiden äänet vaalit.fi: Oikeusministeriö. Viitattu 2.5.2015.
- ↑ Pitkä liitto päättymässä – Arto Bryggare hakee eroa vaimostaan 19.5.2015. mtv.fi. Viitattu 19.7.2015.
- ↑ Bryggare ja Palosaari moniottelun hallimestareiksi Yle Urheilu. 2.3.2014. Viitattu 18.7.2014.
- ↑ Pakilan Tunnettuja Asukkaita 2010-luvulla, Pakilan Seudun Historia ry
Aiheesta muualla
- Arto Bryggare Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- Arto Bryggare Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- YLE Elävä arkisto: Arto Bryggare aitoi historiallisen MM-hopean (19.11.1983)