Ero sivun ”Kädelliset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
AvocatoBot (keskustelu | muokkaukset)
8 823 muokkausta
p r2.7.1) (Botti muokkasi: fa:نخستی‌سانان
→Kehitys: lausejärjestys ja linkityksiä ym.
 
(44 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Kädelliset
| nimi = Kädelliset
| kuva = Weißbüschelaffe (Callithrix jacchus).jpg
| kuva = Primates - some families.jpg
| leveys = 250
| leveys =
| kuvateksti = [[Valkotupsusilkkiapina]] (''Callithrix jacchus'')
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| kunta = [[Eläimet]] Animalia
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''
| pääjakso = [[Selkäjänteiset]] Chordata
| alajakso = [[Selkärankaiset]] ''Vertebrata''
| alajakso = [[Selkärankaiset]] Vertebrata
| luokka = [[Nisäkkäät]] ''Mammalia''
| luokka = [[Nisäkkäät]] Mammalia
| alaluokka = ''[[Theria]]''
| alaluokka = [[Theria]]
| osaluokka = [[Istukkanisäkkäät]] ''Eutheria''
| osaluokka = [[Istukkanisäkkäät]] Eutheria
| lahko = Kädelliset<br>'''''Primates'''''
| lahko = Kädelliset<br>'''Primates'''
| lahko_auktori = [[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758
| lahko_auktori = [[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758
| jako = Heimot
| jako = Alalahkot
| jaot = * [[Puoliapinat]] (Strepsirrhini)<br>
| jaot =
* [[Haplorrhini|Haplorhini]]
*[[Pikkumakit]] (''Cheirogaleidae'')
| levinneisyyskartta = Range of Non-human Primates.png
*[[Makit]] (''Lemuridae'')
| levinneisyys_teksti = Kädellisten levinneisyys ihmistä lukuun ottamatta.
*[[Kärppämakit]] (''Lepilemuridae'')
*[[Indrit]] (''Indridae'')
*[[Sormieläimet]] (''Daubentoniidae'')
*[[Lorit]] (''Lorisidae'')
*[[Galagot]] (''Galagidae'')
*[[Kummituseläimet]] (''Tarsiidae'')
*[[Kierteishäntäapinat]] (''Cebidae'')
*[[Yöapinat]] (''Aotidae'')
*''[[Pitheciidae]]''
*''[[Atelidae]]''
*[[Vanhan maailman häntäapinat]] (''Cercopithecidae'')
*[[Gibbonit]] (''Hylobatidae'')
*[[Isot ihmisapinat]] (''Hominidae'')
| wikispecies = Primates
| wikispecies = Primates
| commonscat = Primates
| commonscat = Primates
}}
}}
'''Kädelliset''' (''Primates'') on [[lahko (biologia)|lahko]] [[nisäkkäät|nisäkkäiden]] (''Mammalia'') [[luokka (biologia)|luokassa]]. Kädelliset ovat saaneet suomalaisen nimensä niiden kyvyistä tarttua raajoilla eri esineisiin. Kädellisten peukalo tai isovarvas pystyy kääntymään vasten muita sormia tai varpaita. [[Ihminen]] on yksi kädellislajeista.
'''Kädelliset''' (Primates) on [[nisäkkäät|nisäkkäiden]] [[lahko (biologia)|lahko]], johon [[ihminen]]kin kuuluu. Useimmat kädelliset elävät [[Trooppinen vyöhyke|trooppisella]] ja [[Subtrooppinen vyöhyke|subtrooppisella]] vyöhykkeellä, usein puissa. Kädelliset ovat saaneet suomenkielisen nimensä kyvystään tarttua raajoilla eri esineisiin, koska niiden peukalo ja osalla lajeista myös isovarvas pystyy kääntymään muita sormia tai varpaita vasten.


Kädellisten ja niiden evoluution tieteellistä tutkimusta kutsutaan [[primatologia]]ksi.<ref>Rosenberger 2024, s. 1.</ref>
== Kädellisten kehitys ==


== Levinneisyys ja elinalueet ==
Varhaisimmat kädelliset kehittyivät [[mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisen maailmankauden]] lopussa yli 65 miljoonaa vuotta sitten ja kehitys jatkui [[Kenotsooinen maailmankausi|kenotsooisen maailmankauden]] aikana. Ihmiset kehittyivät vasta viime vuosimiljoonina, teriäärikauden lopulla ja kvartäärikaudella mioseeni-, plioseeni- ja pleistoseenikauden aikana.
Kädelliset ovat hyvin monimuotoinen eläinryhmä. Eri lajit ovat sopeutuneet erilaisiin elinympäristöihin [[Etelä-Amerikka|Etelä-]] ja [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikassa]], [[Itä-Aasia|Itä-]], [[Etelä-Aasia|Etelä-]] ja [[Kaakkois-Aasia]]ssa, [[Afrikka|Afrikan]] mantereella ja [[Madagaskar]]illa. Useimmat kädellislajit elävät kuumissa ja kosteissa [[Trooppinen sademetsä|trooppisissa]] ja subtrooppisissa sademetsissä. Ne elävät useimmiten puissa; vain muutama laji elää maassa metsänpohjassa tai avoimessa maastossa.<ref name=rosenberger-2 />


Kädellislajeja on [[Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto|IUCN:n]] mukaan yli 500 ja sukuja 81, joskin sukujen määrä on joissain luokitteluissa annettu pienemmäksikin. Eniten sukuja elää Afrikan mantereella, koska siellä jotkin lajit ovat sopeutuneet elämään muuallakin kuin metsissä.<ref name=rosenberger-2>Rosenberger 2024, s. 2, 7–10.</ref>
Kädellisten kehitys alkoi ilmeisesti hyönteissyöjämäisistä nisäkkäistä. Kädellisten kehityksen alkuaikoina maapallolla eli vielä hirmuliskoja. Kantamuodon arvellaan muistuttaneen päästäisiä. Se liikkui öisin ja eli maassa. Varhaisimmasta kantamuodoista ei kuitenkaan vielä ole löydetty fossiileja, joka ei ole ihme sillä niiden elinympäristö oli sellainen, joka ei ollut erityisen otollinen fossiilien muodostumiselle. Varhaisimmat kädellisten fossiilit on ajoitettu 65-54 mv taakse. Alkukädelliset (''Plesiadapiformes'') olivat vain hiiren, korkeintaan kissan kokoisia. Ne eivät muistuttaneet myöhempiä sukulaisiaan juurikaan, vaan ne luokitellaan kädellisiksi lähinnä hampaiden ja keskikorvan rakenteiden perusteella.


Kädelliset voidaan jakaa seitsemään ryhmään sen mukaan, miten ne ovat sopeutuneet evolutiivisesti erilaisiin elinympäristöihinsä:<ref>Rosenberger 2024, s. 2–4.</ref>
Alkukädellisten jälkeen tulleet kädelliset sijoitetaan kahteen heimoon, ''Omomyidae'' eli omomyidit ja ''Adapidae'' eli adapidit. Nämä alkukädellisiä kehittyneemmät lajit levisivät laajalle, ympäri maapallon. Eoseenikaudella näiden kehittyneiden kädellisten kilpailuetuja olivat erikoistumattomuus, suuret aivot ruumiiseen nähden ja binokulaarinen näkö. Ominaisuuksien takia ne oppivat uusia käyttäytymistapoja, käyttivät monipuolista ruokaa ja oppivat löytämään uusia ravintokohteita. Eoseenikauden kädelliset muistuttivat nykyisiä makeja ja kummituseläimiä


* [[Makit]] (Madagaskar)
Vielä tuntematon, luultavasti melkoisesti puoliapinoita muistuttanut kädellismuoto kehittyi edelleen. Vähitellen tämä muoto alkoi muistuttaa yhä enemmän nykyisiä apinoita. DNA-molekyylien perusteella itä- ja länsiapinat jakaantuivat jo varhaisessa vaiheessa, [[eoseenikausi|eoseenikauden]] lopussa. DNA-molekyylit osoittavat myös sen, että häntä- ja ihmisapinat jakaantuivat oligoseenikauden lopulla. Näistä oligoseenikauden apinoista on löydetty runsaasti fossiilisia todisteita.
* [[Lorit]] (Afrikka, Aasia)
* [[Galagot]] (Afrikka, Aasia)
* [[Kummituseläimet]] (Aasia)
* [[Uuden maailman apinat]] (Amerikka)
* [[Vanhan maailman apinat]] (Afrikka, Aasia)
* [[Ihmisapinat]] (Afrikka, Aasia)


== Piirteet ==
Varhaisimpien tunnettujen [[ihmisapinat|ihmisapinoiden]], joihin myös ihminen kuuluu, tiedetään eläneen Afrikassa 23-15 Mvs mioseenikauden alkupuolella.
[[Tiedosto:PrimateFeet.jpg|pienoiskuva|Kädellisten käsiä ja jalkoja.]]
[[Kuva:Hamadryas Baboon.jpg|thumb|left|200px|[[Vaippapaviaani|Vaippapaviaaneja]] (''Papio hamadryas'') poikasineen]]
Pienimmät kädelliset ovat alle 30 gramman painoisia. Suurimmat painavat yli 150 kilogrammaa.<ref>Rosenberger 2024, s. 10.</ref>


Kädellisten hampaisto on sopeutunut [[Kaikkiruokaisuus|kaikkiruokaisuuteen]]. Kädelliset syövät paljon hedelmiä, ja [[proteiini]]nsa ne ottavat lehdistä, hyönteisistä tai lihasta.<ref>Rosenberger 2024, s. 29–30.</ref>
== Kädellisten luokittelu ==
Kädellisiä on noin 376 lajia (vuonna 2005, luku elää sitä mukaa kun geenitutkimus edistyy). Kädellisten osuus nisäkkäistä on melko suuri. Kädelliset jakaantuvat kahteen alalahkoon: ensimmäisen (''Strepsirrhini'') muodostavat [[puoliapinat]], joihin kuuluvat esimerkiksi [[makit]] (l. lemurit), [[sormieläimet]] ja [[lorit]]. Toiseen alalahkoon (''Haplorrhini'') kuuluvat korkeammalle kehittyneet kädelliset kuten [[kummituseläimet]], [[mölyapinat]], [[paviaanit]], [[simpanssit]] ja [[ihminen]]. Jälkimmäiset muodostavat kummituseläimiä lukuun ottamatta [[apinat|apinoiden]] (''Simiiformes'') ryhmän. 2001 kädellisten luokittelua muutettiin, jolloin niiden määrä kasvoi lähes 50&nbsp;%.


Kädellisten [[aivot]] ovat suhteellisen suuret muihin nisäkkäisiin verrattuna. Erityisen hyvin kehittyneet ovat ne aivojen osat, jotka liittyvät liikkumiseen, käden aistiherkkyyteen sekä käden ja silmän koordinaatioon.<ref>Rosenberger 2024, s. 32.</ref>
{|
|- valign=top
| Vanhentuneen luokittelun (1984) mukaan kädellisten lahko jaettiin alalahkoihin, osalahkoihin, yläheimoihin ja heimoihin seuraavasti:<ref name="Nurminen86">{{Kirjaviite | Tekijä = Macdonald, David (toim.)| Nimeke = Nisäkkäät 1 |Suomentaja = Nurminen, Matti | Vuosi = 1986 |Sivu =298–299, 310–311, 404 |Selite = Maailman eläimet -sarjan 1. osa | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6530-8 }}</ref>
;lahko kädelliset (''Primates'')
* alalahko puoliapinat (''Prosimii'')
** osalahko [[makimaiset puoliapinat]] (''Lemuriformes'')
*** heimo [[makit]] (''Lemuridae'')
*** heimo [[pikkumakit]] (''Cheirogaleidae'')
*** heimo [[indrit]] (''Indriidae'')
*** heimo [[sormieläimet]] (''Daubentoniidae'')
** osalahko [[lorimaiset puoliapinat]] (''Lorisiformes'')
*** heimo [[lorit]] (''Lorisidae'')
*** heimo [[galagot]] (''Galagidae'')
** osalahko [[kummituseläinmäiset puoliapinat]] (''Tarsiiformes'')
*** heimo [[kummituseläimet]] (''Tarsiidae'')
* alalahko apinat (''Anthropoidea'')
** osalahko leveänenäapinat (''Platyrrhini'')
*** heimo [[Callitrichinae|kynsiapinat]] (''Callitrichidae'')
*** heimo [[kierteishäntäapinat]] (''Cebidae'')
** osalahko kapeanenäapinat (''Catarrhini'')
*** heimo [[vanhan maailman häntäapinat]] (''Cercopithecidae'')
*** yläheimo [[ihmisapinat]] (''Hominoidea'')
**** heimo [[gibbonit]] eli pienet ihmisapinat (''Hylobatidae'')
**** heimo [[suuret ihmisapinat]] (''Pongidae'')
**** heimo [[ihmiset]] (''Hominidae'')
| Nykyisen luokituksen (2005) mukaan lahko jaetaan alalahkoihin, osalahkoihin, yläheimoihin ja heimoihin seuraavasti:<ref name="Wilson&Reeder">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/browse.asp?s=y&id=12100001 | Nimeke = ''Primates'' | Tekijä = Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 30.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
;lahko kädelliset (''Primates'')
* alalahko [[puoliapinat]] (''Strepsirrhini'')
** osalahko [[makimaiset puoliapinat]] (''Lemuriformes'')
*** yläheimo ''[[Cheirogaleoidea]]''
**** heimo [[pikkumakit]] eli kääpiömakit (''Cheirogaleidae'')
*** yläheimo ''[[Lemuroidea]]''
**** heimo [[makit]] (''Lemuridae'')
**** heimo [[kärppämakit]] (''Lepilemuridae'', vanh. ''Megaladapidae'')
**** heimo [[indrit]] (''Indridae'')
** osalahko ''[[Sormieläimet|Chiromyiformes]]''
*** heimo [[sormieläimet]] (''Daubentoniidae'')
** osalahko [[lorimaiset puoliapinat]] (''Lorisiformes'')
*** heimo [[lorit]] (''Lorisidae'')
*** heimo [[galagot]] (''Galagidae'')
* alalahko ''[[Haplorrhini]]''
** osalahko ''[[Kummituseläimet|Tarsiiformes]]''
*** heimo [[kummituseläimet]] (''Tarsiidae'')
** osalahko [[apinat]] (''Simiiformes'')
*** heimo [[kierteishäntäapinat]] (''Cebidae'')
*** heimo [[yöapinat]] (''Aotidae'', vanh. ''Aotinae'')
*** heimo ''[[Pitheciidae]]''
*** heimo ''[[Atelidae]]''
*** yläheimo ''[[Cercopithecoidea]]''
**** heimo [[vanhan maailman häntäapinat]] (''Cercopithecidae'')
*** yläheimo [[ihmisapinat]] (''Hominoidea'')
**** heimo [[gibbonit]] (''Hylobatidae'')
**** heimo [[isot ihmisapinat]] (''Hominidae'')
|}


Kädelliset liikkuvat neljällä jalalla. Jotkin lajit osaavat loikata puussa tai heilauttaa itsensä käsiensä varassa oksalta toiselle.<ref>Rosenberger 2024, s. 11.</ref> Kädellisillä on pitkät sormet ja varpaat. Ne pystyvät tarttumaan käsillään ja jaloillaan oksiin, emoon ja ruokaan, koska niiden peukalot ja isovarpaat pystyvät taipumaan muita sormia vasten. Lisäksi niiden hartiat ja lantio ovat hyvin liikkuvaisia. Jotkin lajit käyttävät pitkää häntäänsä tasapainottamaan asentoaan puussa.<ref>Rosenberger 2024, s. 30–36.</ref>
== Kädellisten tuntomerkkejä ==


Kädellisillä on suuret silmät sekä tarkka näkö, [[tasapainoaisti]] ja tuntoaisti. Ne näkevät eteenpäin suuntautuneilla silmillään hyvin etäisyyksiä, mistä on hyötyä oksistoissa liikkumisessa.<ref>Rosenberger 2024, s. 31–32, 36.</ref>
Kädelliset ovat melko erikoistumattomia nisäkkäitä. Kädellisten jalat ja kädet ovat sopeutuneet tarttumiseen, niissä on viisi varvasta ja viisi sormea. Ihminen tosin on nykyisistä kädellisistä ainoa, jonka isovarvas ei pysty taittumaan vasten muita varpaita, koska se ei ole enää tarpeeksi erillään. Kädellisillä on myös kaksi solisluuta, kaksi maitorauhasta rinnassa, hampaita 32, joista neljä leikkaavaa ylä- ja alaleuassa. Kädellisten silmät ovat suurikokoisia suhteessa muuhun ruumiiseen, ne ovat huomattavasti tärkeämpiä kuin hajuaisti. Kädellisten silmät katsovat eteenpäin, binokulaarisella näöllään ne pystyvät aistimaan syvyyssuhteita ja pystyvät muodostamaan ympäristöstä kolmiulotteisen kuvan. Kädelliset myös näkevät värejä hyvin, josta on apua esimerkiksi hedelmien tunnistamisessa lehtien joukosta ja niiden kypsyyden arvioimiseen. Kädellisillä on muuhun ruumiiseen nähden merkittävän isokokoiset aivot, joista seuraa muun muassa se, että ne kehittyvät melko hitaasti munasolusta aina aikuiseksi.


== Lähteet ==
== Sosiaalinen elämä ==
Kädelliset ovat sosiaalisia eläimiä, jotka elävät aina saman lajin muodostamissa ryhmissä. Samalla alueella elää kuitenkin lähes aina useampi kuin yksi kädellislaji.<ref>Rosenberger 2024, s. 6–7.</ref> Kädellisillä on monenlaisia sosiaalisia järjestelmiä. Jotkin lajit ovat osittain yksineläjiä, jotkin elävät pareittain, jotkin yhden tai useamman uroksen sekä usean naaraan ryhmissä, ja jotkin hyvin monimutkaisissa satojen yksilöiden yhteisöissä.<ref>Rosenberger 2024, s. 11–12.</ref>
{{Viitteet}}


== Katso myös ==
== Lisääntyminen ==
[[Kuva:Hamadryas Baboon.jpg|pienoiskuva|[[Vaippapaviaani|Vaippapaviaaneja]] poikasineen.]]
* [[Luettelo kädellisistä]]
Kädelliset synnyttävät tavallisesti vain yhden poikasen kerrallaan. Jotkin lajit synnyttävät aina kaksoset. Poikanen pystyy melkein heti takertumaan emoonsa ja kulkemaan näin sen mukana.<ref>Rosenberger 2024, s. 33.</ref>
* [[Primatologia]]


==Kirjallisuutta==
== Uhanalaisuus ==
Kädelliset ovat suurista nisäkkäistä nykyisin kaikkein uhanalaisin ryhmä. Kädellisten suurin uhka on niiden metsien ja elinympäristöjen hävittäminen.<ref>Rosenberger 2024, s. 24–26.</ref>
* Juha Valste: Apinasta ihmiseksi (Wsoy, 2004)


== Kehitys ==
[[Luokka:Kädelliset|*]]
Varhaisimmat kädelliset kehittyivät [[mesotsooinen maailmankausi|mesotsooisen maailmankauden]] lopussa yli 65 miljoonaa vuotta sitten, [[Liitukauden joukkosukupuutto|dinosaurusten sukupuuton]] aikaan. Niiden kehitys jatkui [[Kenotsooinen maailmankausi|kenotsooisen maailmankauden]] aikana.


Varhaisimmat kädellisten [[fossiili]]t on ajoitettu 65–54 miljoonan vuoden taakse. Kaikkein varhaisimmista kantamuodoista ei ole löydetty fossiileja, koska niiden elinympäristö ei ollut erityisen otollinen fossiilien muodostumiselle.
{{Link FA|de}}
{{Link FA|sv}}


Kädellisten kehitys alkoi ilmeisesti [[hyönteissyöjä]]mäisistä nisäkkäistä. Alkukädelliset (Plesiadapiformes) olivat vain hiiren, korkeintaan kissan kokoisia. Kantamuodon arvellaan muistuttaneen [[Päästäiset|päästäisiä]]. Se liikkui öisin ja eli maassa. Alkukädelliset eivät juurikaan muistuttaneet myöhempiä sukulaisiaan, vaan ne luokitellaan kädellisiksi lähinnä hampaiden ja [[välikorva]]n rakenteiden perusteella.
{{Link FA|en}}


Alkukädellisten jälkeen tulleet kädelliset sijoitetaan kahteen heimoon, omomyidit (Omomyidae) ja adapidit (Adapidae). Nämä alkukädellisiä kehittyneemmät lajit levisivät ympäri maapallon. [[Eoseeni|Eoseenikaudella]] näiden kehittyneiden kädellisten kilpailuetuja olivat erikoistumattomuus, suuret aivot ruumiiseen nähden ja binokulaarinen näkö. Näiden ominaisuuksien takia ne oppivat uusia käyttäytymistapoja, käyttivät monipuolista ruokaa ja oppivat löytämään uusia ravintokohteita. Eoseenikauden kädelliset muistuttivat nykyisiä makeja ja kummituseläimiä.
{{Link FA|eu}}


Vielä tuntematon, luultavasti melkoisesti puoliapinoita muistuttanut kädellismuoto kehittyi edelleen. Vähitellen tämä muoto alkoi muistuttaa yhä enemmän nykyisiä apinoita. DNA-molekyylien perusteella itä- ja länsiapinat jakaantuivat jo varhaisessa vaiheessa, eoseenikauden lopussa. DNA-molekyylit osoittavat myös sen, että häntä- ja ihmisapinat jakaantuivat [[Oligoseeni|oligoseenikauden]] lopulla. Näistä oligoseenikauden apinoista on löydetty runsaasti fossiilisia todisteita.
{{Link FA|ca}}
{{Link FA|el}}
{{Link GA|sv}}


Varhaisimpien tunnettujen [[ihmisapinat|ihmisapinoiden]], joihin myös [[ihminen]] kuuluu, tiedetään eläneen Afrikassa 23–15 miljoonaa vuotta sitten [[Mioseeni|mioseenikauden]] alkupuolella. Ihmiset kehittyivät viime vuosimiljoonina, [[Tertiäärikausi|teriäärikauden]] lopulla ja [[Kvartäärikausi|kvartäärikaudella]] mioseeni-, plioseeni- ja pleistoseenikauden aikana.
[[als:Primaten]]

[[ar:رئيسيات]]
== Luokittelu ==
[[an:Primates]]
Kädelliset jakaantuvat kahteen alalahkoon: ensimmäisen (Strepsirrhini) muodostavat [[puoliapinat]], joihin kuuluvat esimerkiksi [[makit]] (l. lemurit), [[Ai-ai|sormieläimet]] ja [[lorit]]. Toiseen alalahkoon (Haplorrhini) kuuluvat korkeammalle kehittyneet kädelliset kuten [[kummituseläimet]], [[mölyapinat]], [[paviaanit]], [[simpanssit]] ja [[ihminen]]. Jälkimmäiset muodostavat kummituseläimiä lukuun ottamatta [[apinat|apinoiden]] (Simiiformes) ryhmän.
[[az:Primatlar]]

[[id:Primata]]
{|
[[ms:Primat]]
|- valign=top
[[bn:প্রাইমেট]]
| Nykyisen luokituksen (2005) mukaan lahko jaetaan alalahkoihin, osalahkoihin, yläheimoihin ja heimoihin seuraavasti:<ref name="Wilson&Reeder">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.departments.bucknell.edu/biology/resources/msw3/browse.asp?s=y&id=12100001 | Nimeke = ''Primates'' | Tekijä = Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder | Julkaisu = Mammal Species of the World | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 30.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[zh-min-nan:Lêng-tióng-lūi]]
;lahko kädelliset (Primates)
[[jv:Primata]]
* alalahko [[puoliapinat]] (Strepsirrhini)
[[su:Primata]]
** osalahko [[makimaiset puoliapinat]] (Lemuriformes)
[[be:Прыматы]]
*** yläheimo [[Cheirogaleoidea]]
[[be-x-old:Прыматы]]
**** heimo [[pikkumakit]] eli kääpiömakit (Cheirogaleidae)
[[bs:Primat]]
*** yläheimo [[Lemuroidea]]
[[br:Primated]]
**** heimo [[makit]] (Lemuridae)
[[bg:Примати]]
**** heimo [[kärppämakit]] (Lepilemuridae, vanh. Megaladapidae)
[[ca:Primat]]
**** heimo [[indrit]] (Indridae)
[[cs:Primáti]]
** osalahko [[Sormieläimet|Chiromyiformes]]
[[cy:Primat]]
*** heimo [[sormieläimet]] (Daubentoniidae)
[[da:Primater]]
** osalahko [[lorimaiset puoliapinat]] (Lorisiformes)
[[de:Primaten]]
*** heimo [[lorit]] (Lorisidae)
[[nv:Mágí dóó Mágí Ndahalinígíí]]
*** heimo [[galagot]] (Galagidae)
[[et:Esikloomalised]]
* alalahko [[Haplorrhini]]
[[el:Πρωτεύοντα]]
** osalahko [[Kummituseläimet|Tarsiiformes]]
[[en:Primate]]
*** heimo [[kummituseläimet]] (Tarsiidae)
[[es:Primates]]
** osalahko [[apinat]] (Simiiformes)
[[eo:Primatoj]]
*** heimo [[kierteishäntäapinat]] (Cebidae)
[[eu:Primate]]
*** heimo [[yöapinat]] (Aotidae, vanh. Aotinae)
[[fa:نخستی‌سانان]]
*** heimo [[Pitheciidae]]
[[fr:Primates]]
*** heimo [[Atelidae]]
[[ga:Príomhach]]
*** yläheimo [[Cercopithecoidea]]
[[gl:Primates]]
**** heimo [[vanhan maailman häntäapinat]] (Cercopithecidae)
[[ko:영장류]]
*** yläheimo [[ihmisapinat]] (Hominoidea)
[[hi:नरवानर गण]]
**** heimo [[gibbonit]] (Hylobatidae)
[[hr:Primati]]
**** heimo [[isot ihmisapinat]] (Hominidae)
[[ia:Primate]]
|}
[[is:Prímatar]]

[[it:Primates]]
== Katso myös ==
[[he:פרימטים]]
* [[Luettelo kädellisistä]]
[[ka:პრიმატები]]

[[kk:Приматтар]]
== Lähteet ==
[[ht:Primat]]
* {{Kirjaviite | Tekijä = Rosenberger, Alfred L. | Nimeke = Primates: An Introduction | Vuosi = 2024 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Routledge | Tunniste = ISBN 9781032189918 }}
[[la:Primates]]

[[lv:Primāti]]
=== Viitteet ===
[[lb:Primaten]]
{{Viitteet}}
[[lt:Primatai]]

[[lij:Primates]]
==Kirjallisuutta==
[[li:Aapechtege]]
* Valste, Juha: ''Apinasta ihmiseksi''. WSOY, 2004.
[[hu:Főemlősök]]

[[mk:Примати]]
{{Taksopalkki}}
[[ml:പ്രൈമേറ്റ്]]

[[koi:Приматтэз]]
[[nl:Primaten]]
[[Luokka:Kädelliset|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[ja:サル目]]
[[frr:Primaaten]]
[[no:Primater]]
[[nn:Primatar]]
[[nrm:Prînma]]
[[oc:Primates]]
[[pnb:پرائيمیٹ]]
[[pl:Naczelne]]
[[pt:Primatas]]
[[ro:Primate]]
[[qu:Makiyuq]]
[[ru:Приматы]]
[[sah:Примат]]
[[scn:Primates]]
[[simple:Primate]]
[[sk:Primáty]]
[[sl:Prvaki]]
[[sr:Примати]]
[[sh:Primati]]
[[sv:Primater]]
[[tl:Primado]]
[[ta:முதனி]]
[[th:อันดับลิง]]
[[vi:Bộ Linh trưởng]]
[[tr:Primat]]
[[udm:Приматъёс]]
[[uk:Примати]]
[[war:Primata]]
[[yo:Akọ́dièyàn]]
[[bat-smg:Primatā]]
[[zh:灵长目]]

Nykyinen versio 5. syyskuuta 2023 kello 19.56

Kädelliset
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläimet Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Kädelliset
Primates
Linnaeus, 1758
Kädellisten levinneisyys ihmistä lukuun ottamatta.
Kädellisten levinneisyys ihmistä lukuun ottamatta.
Alalahkot
Katso myös

  Kädelliset Wikispeciesissä
  Kädelliset Commonsissa

Kädelliset (Primates) on nisäkkäiden lahko, johon ihminenkin kuuluu. Useimmat kädelliset elävät trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä, usein puissa. Kädelliset ovat saaneet suomenkielisen nimensä kyvystään tarttua raajoilla eri esineisiin, koska niiden peukalo ja osalla lajeista myös isovarvas pystyy kääntymään muita sormia tai varpaita vasten.

Kädellisten ja niiden evoluution tieteellistä tutkimusta kutsutaan primatologiaksi.[1]

Levinneisyys ja elinalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kädelliset ovat hyvin monimuotoinen eläinryhmä. Eri lajit ovat sopeutuneet erilaisiin elinympäristöihin Etelä- ja Keski-Amerikassa, Itä-, Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, Afrikan mantereella ja Madagaskarilla. Useimmat kädellislajit elävät kuumissa ja kosteissa trooppisissa ja subtrooppisissa sademetsissä. Ne elävät useimmiten puissa; vain muutama laji elää maassa metsänpohjassa tai avoimessa maastossa.[2]

Kädellislajeja on IUCN:n mukaan yli 500 ja sukuja 81, joskin sukujen määrä on joissain luokitteluissa annettu pienemmäksikin. Eniten sukuja elää Afrikan mantereella, koska siellä jotkin lajit ovat sopeutuneet elämään muuallakin kuin metsissä.[2]

Kädelliset voidaan jakaa seitsemään ryhmään sen mukaan, miten ne ovat sopeutuneet evolutiivisesti erilaisiin elinympäristöihinsä:[3]

Piirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kädellisten käsiä ja jalkoja.

Pienimmät kädelliset ovat alle 30 gramman painoisia. Suurimmat painavat yli 150 kilogrammaa.[4]

Kädellisten hampaisto on sopeutunut kaikkiruokaisuuteen. Kädelliset syövät paljon hedelmiä, ja proteiininsa ne ottavat lehdistä, hyönteisistä tai lihasta.[5]

Kädellisten aivot ovat suhteellisen suuret muihin nisäkkäisiin verrattuna. Erityisen hyvin kehittyneet ovat ne aivojen osat, jotka liittyvät liikkumiseen, käden aistiherkkyyteen sekä käden ja silmän koordinaatioon.[6]

Kädelliset liikkuvat neljällä jalalla. Jotkin lajit osaavat loikata puussa tai heilauttaa itsensä käsiensä varassa oksalta toiselle.[7] Kädellisillä on pitkät sormet ja varpaat. Ne pystyvät tarttumaan käsillään ja jaloillaan oksiin, emoon ja ruokaan, koska niiden peukalot ja isovarpaat pystyvät taipumaan muita sormia vasten. Lisäksi niiden hartiat ja lantio ovat hyvin liikkuvaisia. Jotkin lajit käyttävät pitkää häntäänsä tasapainottamaan asentoaan puussa.[8]

Kädellisillä on suuret silmät sekä tarkka näkö, tasapainoaisti ja tuntoaisti. Ne näkevät eteenpäin suuntautuneilla silmillään hyvin etäisyyksiä, mistä on hyötyä oksistoissa liikkumisessa.[9]

Sosiaalinen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kädelliset ovat sosiaalisia eläimiä, jotka elävät aina saman lajin muodostamissa ryhmissä. Samalla alueella elää kuitenkin lähes aina useampi kuin yksi kädellislaji.[10] Kädellisillä on monenlaisia sosiaalisia järjestelmiä. Jotkin lajit ovat osittain yksineläjiä, jotkin elävät pareittain, jotkin yhden tai useamman uroksen sekä usean naaraan ryhmissä, ja jotkin hyvin monimutkaisissa satojen yksilöiden yhteisöissä.[11]

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaippapaviaaneja poikasineen.

Kädelliset synnyttävät tavallisesti vain yhden poikasen kerrallaan. Jotkin lajit synnyttävät aina kaksoset. Poikanen pystyy melkein heti takertumaan emoonsa ja kulkemaan näin sen mukana.[12]

Uhanalaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kädelliset ovat suurista nisäkkäistä nykyisin kaikkein uhanalaisin ryhmä. Kädellisten suurin uhka on niiden metsien ja elinympäristöjen hävittäminen.[13]

Kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat kädelliset kehittyivät mesotsooisen maailmankauden lopussa yli 65 miljoonaa vuotta sitten, dinosaurusten sukupuuton aikaan. Niiden kehitys jatkui kenotsooisen maailmankauden aikana.

Varhaisimmat kädellisten fossiilit on ajoitettu 65–54 miljoonan vuoden taakse. Kaikkein varhaisimmista kantamuodoista ei ole löydetty fossiileja, koska niiden elinympäristö ei ollut erityisen otollinen fossiilien muodostumiselle.

Kädellisten kehitys alkoi ilmeisesti hyönteissyöjämäisistä nisäkkäistä. Alkukädelliset (Plesiadapiformes) olivat vain hiiren, korkeintaan kissan kokoisia. Kantamuodon arvellaan muistuttaneen päästäisiä. Se liikkui öisin ja eli maassa. Alkukädelliset eivät juurikaan muistuttaneet myöhempiä sukulaisiaan, vaan ne luokitellaan kädellisiksi lähinnä hampaiden ja välikorvan rakenteiden perusteella.

Alkukädellisten jälkeen tulleet kädelliset sijoitetaan kahteen heimoon, omomyidit (Omomyidae) ja adapidit (Adapidae). Nämä alkukädellisiä kehittyneemmät lajit levisivät ympäri maapallon. Eoseenikaudella näiden kehittyneiden kädellisten kilpailuetuja olivat erikoistumattomuus, suuret aivot ruumiiseen nähden ja binokulaarinen näkö. Näiden ominaisuuksien takia ne oppivat uusia käyttäytymistapoja, käyttivät monipuolista ruokaa ja oppivat löytämään uusia ravintokohteita. Eoseenikauden kädelliset muistuttivat nykyisiä makeja ja kummituseläimiä.

Vielä tuntematon, luultavasti melkoisesti puoliapinoita muistuttanut kädellismuoto kehittyi edelleen. Vähitellen tämä muoto alkoi muistuttaa yhä enemmän nykyisiä apinoita. DNA-molekyylien perusteella itä- ja länsiapinat jakaantuivat jo varhaisessa vaiheessa, eoseenikauden lopussa. DNA-molekyylit osoittavat myös sen, että häntä- ja ihmisapinat jakaantuivat oligoseenikauden lopulla. Näistä oligoseenikauden apinoista on löydetty runsaasti fossiilisia todisteita.

Varhaisimpien tunnettujen ihmisapinoiden, joihin myös ihminen kuuluu, tiedetään eläneen Afrikassa 23–15 miljoonaa vuotta sitten mioseenikauden alkupuolella. Ihmiset kehittyivät viime vuosimiljoonina, teriäärikauden lopulla ja kvartäärikaudella mioseeni-, plioseeni- ja pleistoseenikauden aikana.

Luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kädelliset jakaantuvat kahteen alalahkoon: ensimmäisen (Strepsirrhini) muodostavat puoliapinat, joihin kuuluvat esimerkiksi makit (l. lemurit), sormieläimet ja lorit. Toiseen alalahkoon (Haplorrhini) kuuluvat korkeammalle kehittyneet kädelliset kuten kummituseläimet, mölyapinat, paviaanit, simpanssit ja ihminen. Jälkimmäiset muodostavat kummituseläimiä lukuun ottamatta apinoiden (Simiiformes) ryhmän.

Nykyisen luokituksen (2005) mukaan lahko jaetaan alalahkoihin, osalahkoihin, yläheimoihin ja heimoihin seuraavasti:[14]
lahko kädelliset (Primates)

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Rosenberger 2024, s. 1.
  2. ↑ a b Rosenberger 2024, s. 2, 7–10.
  3. ↑ Rosenberger 2024, s. 2–4.
  4. ↑ Rosenberger 2024, s. 10.
  5. ↑ Rosenberger 2024, s. 29–30.
  6. ↑ Rosenberger 2024, s. 32.
  7. ↑ Rosenberger 2024, s. 11.
  8. ↑ Rosenberger 2024, s. 30–36.
  9. ↑ Rosenberger 2024, s. 31–32, 36.
  10. ↑ Rosenberger 2024, s. 6–7.
  11. ↑ Rosenberger 2024, s. 11–12.
  12. ↑ Rosenberger 2024, s. 33.
  13. ↑ Rosenberger 2024, s. 24–26.
  14. ↑ Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Primates Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 30.10.2010. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Valste, Juha: Apinasta ihmiseksi. WSOY, 2004.
Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kädelliset&oldid=21807673”