My Chemical Romance
My Chemical Romance (tunnetaan lyhennettynä My Chem ja MCR) on vuonna 2001 perustettu newjerseyläinen, punkvaikutteinen rockyhtye. Yhtyeen viimeisin kokoonpano koostuu viidestä jäsenestä: Gerard Way (laulu ja lauluntekijä), Mikey Way (basso), Ray Toro (soolokitara), Frank Iero (rytmikitara) ja Jarrod Alexander (rummut).
My Chemical Romance | |
---|---|
My Chemical Romance esiintymässä vuonna 2011. Vasemmalta oikealle: Frank Iero, Mikey Way, Gerard Way ja Ray Toro. |
|
Tiedot | |
Toiminnassa | 2001–2013, 2019– |
Tyylilaji | vaihtoehtorock, pop-punk, emo, post-hardcore |
Kotipaikka | Jersey City, New Jersey, Yhdysvallat |
Laulukieli | englanti |
Jäsenet |
Gerard Way, laulu |
Entiset jäsenet |
Matt Pelissier, rummut (2001–2004) |
Levy-yhtiö | |
Aiheesta muualla | |
Kotisivut |
Yhtye julkaisi neljä studioalbumia, joista ensimmäinen, I Brought You My Bullets, You Brought Me Your Love, ilmestyi vuonna 2002. Seuraava albumi, Three Cheers for Sweet Revenge, ilmestyi vuonna 2004. Albumi menestyi hyvin ja myi yli miljoona kappaletta maailmanlaajuisesti. Yhtyeen menestys jatkui, kun he julkaisivat kolmannen albuminsa, The Black Paraden, joka sisälsi singlet Welcome to the Black Parade, Famous Last Words, I Don't Love You ja Teenagers. Yhtye julkaisi myös yhden live-DVD:n, joka julkaistiin 1. heinäkuuta 2008. My Chemical Romance julkaisi myös live-CD:n, Venganza!:n, joka sisältää live-materiaalia keikoilta. My Chemical Romance on tehnyt myös Bob Dylan coverin kappaleesta Desolation Row, joka toimii The Watchmen elokuvan soundtrackina. Yhtye luetaan usein yhdeksi tunnetuimmista emobändeistä, vaikka musiikillisesti yhtyeen tuotanto eroaa emosta suuresti. Yhtyeen jäsenet ovat itse avoimesti julistaneet, etteivät kuulu kyseiseen genreen. Musiikkia voikin kuvailla yksinkertaisesti raskaaksi poprockiksi.
My Chemical Romance ilmoitti virallisilla nettisivuillaan maaliskuussa 2010, että Bob Bryar oli lähtenyt yhtyeestä tarkemmin määrittelemättömien syiden takia. Tästä syystä ja myös siksi että levy tehtiin kahdesti, uuden levyn Danger Days: The True Lives of the Fabulous Killjoys julkaisu viivästyi, ja se julkaistiin vasta 19. marraskuuta 2010.
Yhtyeen tunnetuimmat kappaleet ovat "I'm Not Okay (I Promise)", "Helena", "Welcome to the Black Parade", "Famous Last Words", "Teenagers", "Na Na Na" ja "SING".
Maaliskuussa 2013 yhtye ilmoitti lopettavansa toimintansa.[1]
31. lokakuuta 2019 yhtye ilmoitti tekevänsä paluukeikan. Keikka järjestettiin 20. joulukuuta 2019 Los Angelesissa, Kaliforniassa.[2]
Taustaa
muokkaaAlkuvuodet (2001–2002)
muokkaaLaulaja Gerard Way ja ex-rumpali Matt Pelissier perustivat My Chemical Romancen arviolta viikko syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen vuonna 2001. Gerard oli yksi iskujen silminnäkijöistä, mikä sai hänet perustamaan yhtyeen. Gerard kirjoitti kappaleen ”Skylines and Turnstiles”, joka kertoo hänen tunteistaan ja ajatuksistaan siitä, mitä syyskuun 11. päivä tapahtui. Yhtyeen nimi perustuu Irvine Welshin romaaniin Ecstacy: Three tales of chemical romance[3].
Tämän jälkeen yhtyeeseen liittyi sen nykyinen soolokitaristi Raymond ”Ray” Toro, koska Way ei voinut soittaa kitaraa ja laulaa samanaikaisesti. Jälkeenpäin ensimmäiset äänitteet, Our Lady of Sorrows ja Cubicles, julkaistiin. Gerard Wayn veli Mikey Way ihastui demoihin ja halusi liittyä yhtyeeseen. Myöhemmin yhtye tapasi Frank Ieron, joka soitti kitaraa Pencey Prep -nimisessä yhtyeessä, mutta kun yhtye hajosi 2001–2002 välisenä aikana, Iero päätti liittyä My Chemical Romanceen. Kolme kuukautta tämän jälkeen yhtye julkaisi ensimmäisen studioalbuminsa I Brought You My Bullets, You Brought Me Your Love, joka julkaistiin vuonna 2002.
Läpimurto (2003–2008)
muokkaaVuonna 2003 yhtye solmi levytyssopimuksen Reprise Recordsin kanssa, minkä jälkeen yhtye alkoi työstää seuraavaa albumiaan Three Cheers for Sweet Revengea. Albumi ilmestyi vuonna 2004 ja myi platinaa Yhdysvalloissa. My Chemical Romance julkaisi neljä singleä albumilta: Thank You for the Venom, I'm Not Okay (I Promise), Helena ja The Ghost of You. Albumin ilmestymisen jälkeen yhtyeen rumpali, Matt Pelissier, erotettiin yhtyeestä, ja tilalle otettiin uusi rumpali, Bob Bryar.
Vuoden 2005 alussa My Chemical Romance piti ensimmäisen keikkansa Taste of Chaos -kiertueella ja toimi lämmittely-yhtyeenä Green Dayn American Idiot -kiertueella. Kesän aikana he keikkailivat Fall Out Boyn kanssa Warped Tour 2005 -kiertueella. Myöhemmin samana vuonna yhtye kierteli Alkaline Trion ja Reggie and the Full Effectin kanssa ympäri Yhdysvaltoja. Samana vuonna My Chemical Romance teki yhteistyötä The Usedin kanssa tekemällä coverkappaleen Queenin laulusta Under Pressure, joka on ladattavissa singlenä iTunesissa ja muissa internetin toimipisteissä.
21. maaliskuuta My Chemical Romance julkaisi Life on the Murder Scene -livealbumin. Se sisältää yhden dokumentti-DVD:n, jossa kerrotaan yhtyeen historiasta ja toisen DVD:n, joka sisältää musiikkivideoita, niiden tekoa ja muutaman live-esityksen. DVD sisältää myös haastatteluja ihmisiltä, jotka tiesivät My Chemical Romancesta ennen kuin siitä tuli suosittu.
10. huhtikuuta 2006 My Chemical Romance rupesi työstämään kolmatta studioalbumiaan Rob Cavallon kanssa, joka on tuottanut monia Green Dayn albumeita. Albumin nimeksi piti alun perin tulla The Rise and Fall of My Chemical Romance, mutta Kerrang!-lehden haastattelussa Gerard kertoi nimen olevan pelkkä vitsi, eikä albumia tultaisi nimeämään sen mukaan. 3. elokuuta 2006 yhtye sai singlejen Welcome to the Black Parade ja Famous Last Words musiikkivideot kuvattua, vaikkakin jälkimmäinen julkaistiin vasta 22. tammikuuta 2007. Videot oli kuvannut Sam Bayer, joka oli kuvannut myös esimerkiksi Nirvana-yhtyeen Smells Like Teen Spiritin ja Green Dayn American Idiotin musiikkivideot. Famous Last Words -musiikkivideon kuvauksien aikana laulaja Gerard Way ja rumpali Bob Bryar loukkaantuivat. Gerard Wayn nivelsiteet vaurioituivat nilkasta ja erikoistehosteet polttivat Bob Bryarin jalan, mikä aiheutti hänelle vakavan tartunnan, jonka seurauksena hänet jouduttiin viemään sairaalaan. Sen takia yhtye joutui peruuttamaan muutamia keikkoja.
My Chemical Romancen single "Welcome to the Black Parade" julkaistiin syyskuussa 2006. Yhtyeen albumi The Black Parade julkaistiin Yhdysvalloissa 24. lokakuuta 2006, ja se saavutti Billboard-albumilistan ykkössijan. The Black Parade -levyn toinen single julkaistiin vuoden 2007 puolella. Kappale oli "Famous Last Words". Levyllä on 14 kappaletta, joista viimeinen on piiloraita. The Black Parade -levyn kolmas single on "I Don't Love You" ja neljäs "Teenagers".
Vuonna 2008 My Chemical Romance julkaisi live dvd:n viimeisestä The Black Parade-kiertueesta, joka kantoi nimeä "The Black Parade is Dead!".
Danger Days: The True Lives of the Fabulous Killjoys (2009–2013)
muokkaaVuonna 2009 yhtye ilmoitti menevänsä studioon tekemään neljättä albumia, jonka tulisi tuottamaan Brendan O'Brien. Yhtye esitti 2 "salaista" keikkaa, jolloin olivat soittaneet uuden kappaleen, josta Gerard Way on sanonut haastattelussa olevan innoissaan. Kappale kantoi nimeä "Death Before Disco", mutta uudella levyllä sen nimi vaihtui "Party Poison" nimiseksi. Vuonna 2010 maaliskuussa yhtye ilmoitti, että Bob Bryar oli jättänyt yhtyeen ja syytä ei ole kerrottu. Heinäkuussa Gerard Way ilmoitti, että yhtye oli saanut levyn valmiiksi, mutta ei kertonut milloin levy julkaistaan. Syyskuussa yhtye julkaisi "Art is a Weapon" nimisen trailerin ja ilmoittivat levyn nimen samalla. Yhtyeen jäsenet eivät olleet tyytyväisiä levyyn, joten he tekivät sen uudestaan. Muutama kappale pääsi uudelle levylle, Danger Days: The True Lives of the Fabulous Killjoys. Yhtyeen uusin levy julkaistiin marraskuussa.
22. maaliskuuta 2013 yhtye ilmoitti lopettavansa.
My Chemical Romance Suomessa
muokkaaMy Chemical Romance on konsertoinut Suomessa 3. heinäkuuta 2007 Helsingin vanhalla jäähallilla. Keikalla nähtiin lämmittelijänä suomalainen Happiness ja yllätyslämmittely-yhtyeenä Billy Talent. My Chemical Romancen toinen Suomen konsertti oli 20. maaliskuuta 2011.
Musiikkityyli ja vaikuttajat
muokkaaMedia on kuvaillut My Chemical Romancen musiikkia alternative rockiksi, post-hardcoreksi, punk revivaliksi ja emoksi. Yhtye itse on kuvaillut musiikkiaan yksinkertaisesti rockiksi tai 'Violent Dangerous popiksi' heidän virallisella kotisivullaan, eivätkä he pidä musiikkiaan emotyylisenä. Haastatteluissaan Gerard kieltää olevansa emo, ja usein myös kritisoi heitä.
My Chemical Romance on ilmoittanut suurimmiksi vaikuttajikseen Green Dayn, Queenin, Iron Maidenin, Misfitsin, Morrissey / The Smithsin ja Beastie Boysin.
Jäsenet
muokkaaNykyiset
muokkaa- Gerard Way – vokalisti ja lauluntekijä
- Ray Toro – soolokitara, taustalaulu
- Frank Iero – rytmikitara, taustalaulu (2002–)
- Mikey Way – basso
- James Dewees – koskettimet (avustava soittaja)
- Jarrod Alexander – rummut
Entiset
muokkaa- Matt Pelissier – entinen rumpali (perustajajäsen, 2001–2004)
- Bob Bryar – rummut (2004–2010)
- Michael Pedicone – rummut keikoilla (2010–2011)
Aikajana
muokkaa
Diskografia
muokkaa- Pääartikkeli: My Chemical Romancen diskografia
- I Brought You My Bullets, You Brought Me Your Love (2002)
- Three Cheers for Sweet Revenge (2004)
- The Black Parade (2006)
- The Black Parade Is Dead! Live CD (2008)
- ¡Venganza! Live CD (2009)
- Danger Days: The True Lives of the Fabulous Killjoys (2010)
Lähteet
muokkaa- ↑ My Chemical Romance lopettaa hs.fi. 23.3.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.3.2013.
- ↑ Yoo, Noah: My Chemical Romance Announce Reunion Show Pitchfork. Viitattu 9.2.2021. (englanniksi)
- ↑ My Chemical Romance. Total Guitar, marraskuu 2006, nro 155, s. 42–48. Bath, Iso-Britannia: Future Publishing Ltd. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Yhtyeen kotisivut (englanniksi)
- My Chemical Romance-uutiset (englanniksi)