Latvian venäläiset

Latvian venäläiset ovat Latviassa asuvia venäläisiä. Suurin osa venäläisistä on Latvian neuvostotasavallan aikana maahan muuttaneita tai heidän jälkeläisiään. Latviassa on kuitenkin myös historiallinen vanhauskoisten venäläisten vähemmistö ja heidän lisäkseen venäläisiä muutti alueelle kun Latvia oli vielä osa Venäjän keisarikuntaa.

Latvian venäläiset
Väkiluku	616 800
Merkittävät asuinalueet Riika 556 422 Väinänlinna 53 800 Liepāja 26 900 Jūrmala 19 700 Jelgava 18 800 Rēzekne 16 500
Kielet	venäjä, latvia
Uskonnot	ortodoksisuus
Infobox OK

Venäjänkielisten osuus Latvian väestöstä vuoden 2011 väestönlaskennassa. Kaikki Latvian venäjänkieliset eivät ole venäläisiä.

Historia

Ensimmäiset venäläiset nykyisen Latvian alueella olivat luultavasti Latgalen alueelle tulleita kauppiaita 1100-1200-luvuilla. Vanhauskoisia tuli Latviaan 1600-luvulla Venäjällä tapahtuneen vainon seurauksena. Laajamittaisempi muuttoliike syntyi kun Latvia päätyi Venäjälle Uudenkaupungin rauhan jälkeen vuonna 1721, jonka jälkeen alkoi varsinainen historiankirjoitus venäläisistä Latviassa. Muuttoliikettä vauhditti etenkin Riian teollistuminen 1800-luvun loppupuolella. 1880-luvulla Riiasta tuli jo koko Venäjänkin mittakaavassa merkittävä teollisuuskeskus. Venäläiset perustivat Riikaan etenkin tiilitehtaita, joita käytettiin kiihtyvässä rakennustoiminnassa. Yritykset toimivat tyypillisesti suhteessa vähän tuottavilla aloilla, eivätkä ne harjoittaneet juurikaan ulkomaankauppaa. Ensimmäiset tiedot venäläisten määrästä Latviassa ovat vuodelta 1897, jolloin maassa asui 171 000 venäläistä. Suurin osa heistä asui Latgalessa, jossa heitä oli 77 000. Liivinmaalla heitä oli 68 000 ja Kuurinmaalla sekä Zemgalessa 26 000.

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi entistä suurempi muuttoaalto Latviaan, mikä johtui Riian teollistamisesta 1960-luvulla. Latviassa ja muualla Baltiassa palkkataso oli korkeampi kuin muissa Neuvostomaissa. Riikaan rakennettiin suuria lähiöitä työvoimavarastoiksi. Venäläisiä suosittiin esimerkiksi asuntojonoissa. Riian ohella paljon muuttajia tuli Väinänlinnan kaupunkiin, mutta myös muihin kaupunkeihin. Maalle muutti vain pieni osa. Maahanmuuton seurauksena latvialaiset alkoivat oppia venäjää, mutta venäläisille ei ollut kovin tavallista opetella latviaa.

Nykypäivä

Maan virallinen kieli on latvia ja vain liivin kielellä on virallisen vähemmistökielen asema. Suuri osa Latvian venäläisistä, erityisesti nuorempi sukupolvi, osaa latvian kieltä. Venäläiset ovat Latvian vähemmistökansallisuuksista suurin ja venäjä on suurin vähemmistökieli. Noin 26% maan kaikista oppilaista käy koulua venäjä pääkielenään. Venäjän kielen opetusta antavia kouluja on 250 ja niitä on melkein kaikissa suurissa kaupungeissa. Useat televisio- ja radiokanavat lähettävät ohjelmaa venäjäksi. Venäläinen vähemmistö on syyttänyt toistuvasti Latviaa oikeuksiensa loukkaamisesta. Latviassa järjestettiin 18. helmikuuta 2012 kansanäänestys venäjän kielen virallistamisesta. Äänestysaktiivisuus nousi yli 70 prosentin, ja virallistamista kannatti noin 25 prosenttia äänestäneistä.