Wikipedia

Kesäolympialaiset 1996

urheilukilpailut Atlantassa

Vuoden 1996 kesäolympialaiset (19. heinäkuuta – 4. elokuuta 1996) Yhdysvaltojen Atlantassa juhlistivat modernin olympialiikkeen satavuotista historiaa. Kisat muistetaan muun muassa Eric Robert Rudolphin toteuttamasta pommi-iskusta, jonka seurauksena yksi kuoli ja 111 loukkaantui.[1][2][3]

XXVI olympiadin kisat
Isäntäkaupunki Yhdysvallat Atlanta, Georgia, Yhdysvallat
Osallistujamaita 197
Osallistujat 10 339
(6 822 miestä, 3 517 naista)
Kisatapahtumat 271 kilpailua 36 lajissa
Avajaiset 19. heinäkuuta 1996
Päättäjäiset 4. elokuuta 1996
Avaaja presidentti Bill Clinton
Urheilijoiden vala Teresa Edwards
Tuomareiden vala Hobie Billingsley
Olympiatulen sytyttäjä Muhammad Ali
Olympiastadion Centennial Olympic Stadium
← 1992 2000 →

Valintaprosessi

muokkaa

Atlanta valittiin isäntäkaupungiksi 96. Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa Tokiossa 18. syyskuuta 1990. Atlanta voitti Ateenan viidennellä äänestyskierroksella. Atlanta aloitti hakuprosessinsa vuonna 1987, vain kolme vuotta Los Angelesin kisojen jälkeen.[4][3]

Äänestystulokset
Kaupunki Maa Kierros 1 Kierros 2 Kierros 3 Kierros 4 Kierros 5
Atlanta   Yhdysvallat 19 20 26 34 51
Ateena   Kreikka 23 23 26 30 35
Toronto   Kanada 14 17 18 22
Melbourne   Australia 12 21 16
Manchester   Yhdistynyt kuningaskunta 11 5
Belgrad   Jugoslavia 7

Lajit

muokkaa

Olympiaohjelmassa oli 271 tapahtumaa 26 eri urheilumuodossa.[5][6][7][3]

Osallistujat

muokkaa

Atlantan vuoden 1996 kesäolympialaisiin osallistui 197 maata. Kyseessä oli ensimmäinen kerta olympialaisten historiassa, kun mukana olivat kaikki KOK:n jäsenvaltiot.[5][6][7]

Mitalitaulukko

muokkaa
Pääartikkeli: Vuoden 1996 kesäolympialaisten mitalitaulukko

Kisojen menestyksekkäin maa oli isäntämaa Yhdysvallat.[8][7][9]

Vuoden 1996 kesäolympialaisten mitalitaulukko
Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1   Yhdysvallat 44 32 25 101
2   Venäjä 26 21 16 63
3   Saksa 20 18 27 65
4   Kiina 16 22 12 50
5   Ranska 15 7 15 37
6   Italia 13 10 12 35
7   Australia 9 9 23 41
8   Kuuba 9 8 8 25
9   Ukraina 9 2 12 23
10   Etelä-Korea 7 15 5 27
11   Puola 7 5 5 17
12   Unkari 7 4 10 21

Kohokohtia

muokkaa

Kisojen mediaspektaakkeliksi muodostui isäntämaan pikajuoksija Michael Johnson, joka voitti ensimmäisenä miesurheilijana samoissa olympialaisissa 200 metrin ja 400 metrin juoksun. 200 metrin voitto tuli maailmanennätysajalla 19,32, joka oli lähes 0,4 sekuntia parempi kuin entinen maailmanennätys. Suoritus jätti täysin varjoonsa samojen kisojen 100 metrin finaalissa syntyneen maailmanennätyksen, Kanadan Donovan Baileyn voittoajan 9,84. Kisat muistetaan myös Carl Lewisin neljännestä peräkkäisestä pituushypyn olympiakultamitalistaan. Naisten yleisurheilukilpailujen tähti oli Ranskan Marie-José Perec, joka voitti tuplamestaruuden 200 ja 400 metrillä. Myös Venäjän Svetlana Masterkova voitti kaksi kultaa, 800 ja 1 500 metrillä. Pituushypyssä Chioma Ajunwa voitti Nigerian historian ensimmäisen kullan, ja seitsenottelussa Ghada Shouaa teki saman tempun Syyrian väreissä.

Uinnissa Venäjän Aleksandr Popov uusi Barcelonan saavutuksensa ja voitti kullan sekä 100 metrin että 50 metrin vapaauinnissa. Pidempiä vapaauintimatkoja hallitsi Uuden-Seelannin Danyon Loader, joka voitti 200 metriä ja 400 metriä. Perhosuinnissa tuplamestari oli Venäjän Denis Pankratov. Yhdysvaltain Josh Davis voitti kolme viestikultaa. Naisten puolella yhdysvaltalainen uimari Amy Van Dyken voitti neljä kultaa (2 henkilökohtaista ja 2 viestikultaa). Naisten uintikuningatar oli kuitenkin Irlannin Michelle Smith, joka voitti kolme henkilökohtaista uintikultaa. Hänet asetettiin kaksi vuotta myöhemmin neljän vuoden kilpailukieltoon doping-käryn vuoksi, mutta hän sai kuitenkin säilyttää mitalinsa. Henkilökohtaisiin tuplavoittoihin ylsivät Van Dyken sekä Etelä-Afrikan Penelope Heyns rintauintimatkoilla. Unkarin Krisztina Egerszegi otti historiallisen kolmannen peräkkäisen kultansa 200 metrin selkäuinnissa. Häntä ennen vain Australian Dawn Fraser oli voittanut samalla henkilökohtaisella uintimatkalla kolme peräkkäistä olympiakultaa. Yhdysvallat voittivat kaikki kuusi viestikultaa.

Kisojen menestynein urheilija oli Venäjän voimistelija Aleksei Nemov, joka voitti kaikkiaan kuusi mitalia (2 kultaa, 1 hopea ja 3 pronssia). Hänen kultamitalinsa tulivat joukkuekilpailussa ja hypyssä. Kuusiottelussa hän jäi hopealla, kun kullan vei Kiinan Li Xiaoshuang. Naisten puolella suurimman huomion keräsi Yhdysvaltain joukkuekilpailun kultajoukkue, joka sai lempinimen ”Magnificent Seven”. Ukrainan Lilija Popkopajeva voitti neliottelun ja permannon kultamitalit.

Pyöräilyssä olivat ensimmäistä kertaa ammattilaiset mukana. Maantieajon kullat menivät Sveitsin Pascal Richardille ja Ranskan Jeannie Longo-Ciprellille. Myös viisinkertainen Tour de Francen voittaja Espanjan Miguel Indurain nousi korkeimmalle korokkeelle voitettuaan aika-ajon. Ratapyöräilyssä Saksan Jens Fiedler voitti toisen peräkkäisen kultansa miesten eräajossa.

Painonnostossa Turkin Naim Süleymanoğlu voitti kolmannen peräkkäisen kultansa 64 kilon sarjassa. Kreikkalais-roomalaisessa painissa kolmannen perättäisen kullan vei Venäjän Aleksandr Karelin, joka voitti jälleen raskaan sarjan. Miekkailussa tuplavoittoihin ylsivät Ranskan Laura Flessel henkilökohtaisessa ja joukkuekalvassa sekä Venäjän Stanislav Pozdnjakov henkilökohtaisessa ja joukkuesäilässä.

Joukkuelajeissa suurimman huomion keräsi Barcelonan tapaan Yhdysvaltain koripallojoukkue, joka tällä kertaa kulki nimellä Dream Team III. Finaalissa joukkue kukisti Jugoslavian 95–69. Myös naisten koripallokulta matkasi Yhdysvaltoihin. Joukkueen johtohahmona oli avajaisissa olympiavalan vannonut Teresa Edwards, joka pelasi neljänsissä olympialaisissaan.

Jalkapallossa Nigeria voitti ensimmäisenä afrikkalaisena maana kultamitalit. Joukkue kaatoi suursuosikit Brasilian välierissä ja Argentiinan finaalissa. Naisten jalkapallon oli ensimmäistä kertaa ohjelmassa, ja kullat vei isäntäjoukkue Yhdysvallat. Myös ensi kertaa mukana ollut softball päätyi isäntien juhliin. Baseballin kullan nappasi Kuuba.

Kuvagalleria

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Barcelona 1992 Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
  2. ↑ The Official Report of the Centennial Olympic Games (pdf) Organizing Committee. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
  3. ↑ a b c 1996 Atlanta (arkistoitu versio) Yle. Viitattu 21.3.2016.
  4. ↑ International Olympic Committee Vote History www.aldaver.com. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
  5. ↑ a b Factsheet - The Games of the Olympiad (pdf) International Olympic Committee. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
  6. ↑ a b Barcelona 1992 - Games of the XXV Olympiad International Olympic Committee. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
  7. ↑ a b c 1996 Atlanta Summer Games Sports-Reference. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
  8. ↑ Atlanta 1996 olympic.it. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
  9. ↑ Event results Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesäolympialaiset 1996.
Kesäolympialaisten 1996 lajit ja kilpailutapahtumat

Ammunta | Baseball | Jalkapallo | Jousiammunta | Judo | Koripallo | Käsipallo | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Pöytätennis | Ratsastus | Softball | Soutu | Sulkapallo | Taitouinti | Tennis | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu

Valtiot kesäolympialaisissa 1996
Afrikka   Algeria   Angola   Benin   Botswana   Burkina Faso   Burundi
  Djibouti   Egypti   Etelä-Afrikka   Etiopia   Gabon   Gambia
  Ghana   Guinea   Guinea-Bissau   Kamerun   Kap Verde   Kenia
  Keski-Afrikan tasavalta   Komorit   Kongon tasavalta   Lesotho   Liberia   Libya
  Madagaskar   Malawi   Mali   Mauritania   Mauritius   Marokko
  Mosambik   Namibia   Niger   Nigeria   Norsunluurannikko   Päiväntasaajan Guinea
  Ruanda   Sambia   São Tomé ja Príncipe   Senegal   Seychellit   Sierra Leone
  Somalia   Sudan   Swazimaa   Tansania   Tšad   Tunisia
  Togo   Uganda   Zaire   Zimbabwe
Aasia   Afganistan   Bahrain   Bangladesh   Bhutan   Brunei   Filippiinit
  Hongkong   Indonesia   Intia   Iran   Irak   Japani
  Jemen   Jordania   Kazakstan   Kuwait   Kambodža   Kiina
  Kiinan Taipei   Kirgisia   Pohjois-Korea   Etelä-Korea   Laos   Libanon
  Malediivit   Malesia   Mongolia   Myanmar   Nepal   Oman
  Pakistan   Palestiina   Qatar   Saudi-Arabia   Singapore   Sri Lanka
  Syyria   Tadžikistan   Thaimaa   Turkmenistan   Uzbekistan   Vietnam
  Arabiemiraatit
Eurooppa   Alankomaat   Albania   Andorra   Armenia   Azerbaidžan   Belgia
  Bosnia ja Hertsegovina   Bulgaria   Espanja   Georgia   Irlanti   Islanti
  Iso-Britannia   Israel   Italia   Itävalta   Jugoslavia   Kreikka
  Kroatia   Kypros   Latvia   Liechtenstein   Liettua   Luxemburg
  Pohjois-Makedonia   Malta   Moldova   Monaco   Norja   Puola
  Portugali   Ranska   Romania   Ruotsi   Saksa   San Marino
  Slovakia   Slovenia   Suomi   Sveitsi   Tanska   Tšekki
  Turkki   Ukraina   Unkari   Valko-Venäjä   Viro   Venäjä
Amerikka   Alankomaiden Antillit   Antigua ja Barbuda   Argentiina   Aruba   Bahama   Barbados
  Belize   Bermuda   Bolivia   Brasilia   Brittiläiset Neitsytsaaret   Caymansaaret
  Chile   Costa Rica   Dominica   Dominikaaninen tasavalta   Ecuador   El Salvador
  Grenada   Guatemala   Guyana   Haiti   Honduras   Jamaika
  Kanada   Kolumbia   Kuuba   Meksiko   Nicaragua   Panama
  Paraguay   Peru   Puerto Rico   Saint Kitts ja Nevis   Saint Lucia   Saint Vincent ja Grenadiinit
  Suriname   Trinidad ja Tobago   Uruguay   Venezuela   Yhdysvallat   Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Oseania   Amerikan Samoa   Australia   Cookinsaaret   Fidži   Guam   Nauru
  Papua-Uusi-Guinea   Salomonsaaret   Samoa   Tonga   Uusi-Seelanti   Vanuatu
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kesäolympialaiset_1996&oldid=22704243”