Fenoli
Fenolit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa yksi tai useampi hydroksyyliryhmä (-OH) on liittyneenä suoraan bentseenirenkaaseen.
Fenoli | |
---|---|
Tunnisteet | |
Muut nimet |
fenyylialkoholi karbolihappo hydroksibentseeni |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | OC1=CC=CC=C1 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C6H5OH |
Moolimassa | 94,1 g/mol |
Ulkomuoto | kiinteä, valkoinen, kiteinen |
Sulamispiste | 40,5 °C |
Kiehumispiste | 182 °C |
Tiheys | 1,06 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 8,3 g/100 ml (20 °C) |
Fenolit ovat heikkoja happoja. Bentseenirenkaan läheisyys vahvistaa OH-ryhmän polaarisuutta, jonka vuoksi vety pystyy irtoamaan siitä protonina. Alkoholit, joissa OH-ryhmä on kiinnittynyt hiiliketjuun, ovat sen sijaan neutraaleja yhdisteitä.
Fenoleita esiintyy yleisesti myös luonnossa. Niitä on mm. puiden lehdissä ns. sekundäärisinä aineina, jopa 25 % kuivapainosta. Hieskoivujen puolustusmekanismeja (tunturimittareiden toukkien syömävioitusta vastaan) tutkittaessa niiden lehdistä analysoitiin toista sataa erilaista fenolinsukuista yhdistettä.
Fenoli eli karbolihappo
muokkaaOminaisuudet
muokkaaYksinkertaisin fenoli, josta usein käytetään vain nimitystä fenoli, on orgaaninen yhdiste, C6H5OH, joka tunnetaan myös nimillä fenyylialkoholi, karbolihappo ja hydroksibentseeni. Sen moolimassa on 94,1 g/mol, sulamispiste 40,5 °C, kiehumispiste 182 °C, tiheys 1,06 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 79 °C, itsesyttymislämpötila 715 °C ja CAS-numero 108-95-2. Puhdas fenoli imee vettä ilmasta ja liukenee siihen. Fenoli liukenee osittain veteen sekä hyvin etanoliin, asetoniin ja eetteriin.
Käyttö
muokkaaFenolia käytetään nykyään polymeerien (kuten bakeliitin), fenolihartsien, räjähteiden, maalien, lääkkeiden (kuten aspiriinin) ja elintarviketeollisuuden lisäaineiden valmistamisessa.lähde? Fenoli ärsyttää ja syövyttää ihoa ja limakalvoja.lähde? Se voi tunkeutua ihon läpi elimistöön,{{Lähde|pyydetty=5.9.2024} missä se vaikuttaa hermomyrkkynä.lähde? Se aiheuttaa ihottumaa, vaikuttaa keskushermostoon ja vaurioittaa maksaa sekä munuaisia.lähde?
Aikaisemmin sillä on ollut suuri merkitys desinfiointiaineena. Esimerkiksi keuhkotautisille (tuberkuloosi) järjestetyt sylkykupit olivat käsitelty "karbolihapolla" taudin leviämisen estämiseksi. Sitä on käytetty toisinaan myös vaarallisen arsenikin ja muiden arseeniyhdisteiden asemasta eläinten nahkojen konservoinnissa eli mm. täytettyjen lintujen nahkan sivelyyn sisäpuolelta tuholaisten estämiseksi.
Fenolia eli karbolihappoa on käytetty natsi-Saksassa teloitusruiskeena. Fenoliruiske saatettiin antaa joko suoraan sydänlihakseen tai käsivarteen. Yleensä aine vaikutti heti, ja se oli letaali eli johti kuolemaan vain muutamissa sekunneissa.[1] Noin yksi gramma (10 cc.) riitti surmaamaan ihmisen.[2]
Lähteet
muokkaa- Oskar Reponen: Kaasukammion varjossa. Espoo: Weilin + Göös, 1980. ISBN 951-35-2321-7
Viitteet
muokkaa- ↑ Reponen, O., 1980: s. 207, 255.
- ↑ Killing through phenol injection Auschwitz: Final Station Extermination. Linz, Itävalta: Johannes Kepler University. Arkistoitu 12.11.2006. Viitattu 19.9.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa- Fenolin kansainvälinen kemikaalikortti
- Fenolin OVA-ohje (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): Fenoli (Arkistoitu – Internet Archive)
- Terveysportti, metatesaurus: Fenoli
- PubChem: Phenol (englanniksi)
- DrugBank: Phenol (englanniksi)
- KEGG: Phenol (englanniksi)
- ChemBlink: Phenol (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Phenol (englanniksi)