Arseenitrioksidi

kemiallinen yhdiste
(Ohjattu sivulta Arsenikki)

Arseenitrioksidi (As2O3, CAS-numero 1327-53-3) on kemiallinen yhdiste, josta käytetään myös nimityksiä arsenikki, arseeni(III)oksidi, arseenioksidianhydridi, arseenihappoanhydridi ja valkoinen arsenikki.

Arseenitrioksidi
Tunnisteet
Muut nimet Arsenikki
Arseenitrioksidi
CAS-numero 1327-53-3
PubChem CID 261004 ja 58886963
Ominaisuudet
Molekyylikaava As2O3
Moolimassa 197,8 g/mol
Ulkomuoto Kokkareita tai kiteistä jauhetta
Sulamispiste 275–313 °C
Tiheys 3,7–4,2
Liukoisuus veteen 1,2–3,7 (20 °C)

Arseenitrioksidijauhetta

Historiaa

muokkaa

Menneinä aikoina arsenikiksi kutsuttiin alkuainetta, joka nykyään tunnetaan nimellä arseeni ja joka on arseenitrioksidin rakenneosa.

Vielä 1950- ja 1960-luvuilla Suomessa käytettiin muutamia torjunta-aineita, joissa oli tehoaineina arseenitrioksidia. Näitä käytettiin tuholaisten torjuntaan ja perunan varsiston hävittämiseen. Metallien jalostuksessa saadaan sivutuotteena arseenitrioksidia. Suomessa kupari- ja nikkelirikasteiden sisältämää arseenia ei nykyisin enää eroteta ja oteta talteen. Arseenitrioksidia käytetään Suomessa vähäisiä määriä sellaisenaankin, lähinnä laboratoriokemikaalina.[1]

Myrkyllisyys

muokkaa

Arsenikki on erittäin tunnettu juuri myrkyllisyytensä vuoksi. Se absorboituu helposti ruuansulatuskanavan kautta, mutta myrkytyksen voi saada myös hengityksen kautta tai ihon läpi. Eliminaatio on aluksi nopeaa (biologinen puoliintumisaika on 1–2 vuorokautta), mutta osa (30–40 %, jos altistus on toistuvaa) varastoituu luihin, lihaksiin, ihoon, hiuksiin ja kynsiin (kaikki kudoksia joissa on paljon keratiinia) ja poistuu sieltä paljon hitaammin useiden viikkojen ja kuukausien aikana. Arseenitrioksidin letaaliannos on 120 mg.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. http://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_062.pdf
  2. Jouko Tuomisto ja Matti K. Paasonen: Farmakologia, s. 707. Helsinki: Lääketieteen Opiskelijoiden Asuntola- ja Tukisäätiö, 1978. ISBN 951-99149-8-6

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.