Elias Muukka

Elias Muukka (sukunimi vuoteen 1870 Kaijansinkko; 10. kesäkuuta 1853 Lemi – 2. lokakuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja piirustuksen opettaja.^[1]

Düsseldorfin koulukunnan perinteitä jatkanut Muukka maalasi erityisesti maisemia, kuten karjalaisia maalaismaisemia ja turkulaisia kaupunkinäkymiä. Hänen maalauksissaan on vaikutteita muun muassa Hjalmar Munsterhjelmiltä. Muukka oli tunnettu myös alttarimaalauksistaan.^[1]

Elämäkerta

Muukka kävi ensin Viipurin suomalaista ja ruotsalaista alkeiskoulua 1870–1873 ja sitten Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulua Helsingissä Selma Schaefferin johdolla 1874–1877. Hän harjoitti sitten taideopintoja Hjalmar Munsterhjelmin johdolla. Muukka opiskeli myös Düsseldorfin taideakatemiassa 1877–1879 ja Pariisin Académie Colarossissa 1880–1881. Muukka suoritti piirustuksenopettajan tutkinnon 1886.^[1]

Muukka toimi piirustuksenopettajana Sortavalan seminaarissa 1883–1885, Vaasan oppikoulussa 1885–1891, Turun tyttökoulussa 1891–1918, Turun reaalilyseossa 1904–1918 ja Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1891–1908. Viimeksi hän oli piirustuksen opettajana Savonlinnan ja Mikkelin lyseoissa vuoteen 1927 saakka. Muukka oli Suomen Taiteilijaseuran kunniajäsen vuodesta 1924, ja hän sai professorin arvonimen 1928.^[1]

Muukan vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Kaijansinkko ja Kristiina Muukka. Muukan puoliso vuodesta 1883 oli Anni Agnes Fagerlund (k. 1931).

Teoksia

Fiske i skymningen, 1890
Läsestund, 1899
Väinämöisen laulu, 1903
Idyllinen kesämaisema, 1905
Maisema Lemiltä, 1911
Omakuva, 1926
Koijärven kirkon alttaritaulu Jeesus Getsemanessa, 1920-luvulla
Valon leikkiä metsässä, 1932
Talo kuhilaspellolla, 1933

Kuvia teoksista

Myrskyävä meri, 1878.
Yö Önningebyssä, 1888.
Piharakennus Övre Knapanilla, 1888. Molemmat maalaukset on tehty Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa.
Järvimaisema, 1929.
Väinämöisen soitto, triptyykki vuodelta 1914