Ero sivun ”Siirtolaisuus” versioiden välillä

==Vaikutus kansantaloudessakansantalouteen==

Koulutetun [[työvoima]]n maastamuutto merkitsee tappiota [[Kansantalous|kansantaloudessakansantalouden]] tappiota. Koulutetun ja nuoren työvoiman siirtyessä ulkomaille puhutaan [[Aivovuoto|aivovuodosta]].

Maahanmuutto sen sijaan tuottaa voittoa, jos maahanmuuttajat työllistyvät yhtä hyvin kuin kantaväestö. Tällöin esimerkiksi Suomessa maahanmuuton menot ovat tuloja pienemmät, sillä valtaosa muuttajista on parhaassa työiässä. Kun Suomen valtion tulot, kuten [[verot]] ja [[sosiaaliturvamaksu|sosiaaliturva-]]- ja [[eläkemaksuteläke]]<nowiki/>maksut ovat suuremmat kuin menot, maahanmuutto tuo enemmän tuloja kuin siihen liittyvät [[sosiaalipalvelut]] ja muut siitä koituvat kulut. Suomen tulos maahanmuutosta vastasi 0,16 prosenttia [[Bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]]<ref>OECD: International Migration Outlook 2013</ref>.

Suomi onnistui pitkään sisäisellä kolonisaatiolla ja myöhemmin sisäisellä muuttoliikkeellä hillitsemään muuttoa maasta pois. [[Pohjois-Amerikka]]an lähtijöitä oli ollut ennenkin, samoin lähti yksilöitä ja ryhmiä naapurimaihin [[Ruotsi]]inRuotsiin ja [[Venäjä]]lle ja [[Ruija]]an. Mutta vasta 1800-luvun parantunut tiedonvälitys yhdessä kotimaisten olojen kanssa saivat aikaan joukkomuuton etenkin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Suomen valtioalueella muuttoliike Yhdysvaltoihin kosketti 1800-luvulla eritoten [[PohjanmaaPohjanmaan historiallinen maakunta|Pohjanmaata]]ta. Suomessa siirtolaisuuden huippu osuu 1800-luvun loppupuolelle ja hivenen myös 1900-luvun alkuvuosiin. Virallisten tilastojen mukaan 198&nbsp;827 Suomen kansalaista oli lähtenyt vuosina [[1893]]–[[1907]]1893–1907 siirtolaisina etenkin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], mutta jonkin verran myös [[Kanada]]anKanadaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90132/xsiirto_190700_1909_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y | Nimeke = Siirtolaisuustilasto – Siirtolaisuus vuonna 1907 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen virallinen tilasto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tilastollinen päätoimisto, 1909 | Viitattu = 27.1.2020 | Kieli = }}</ref>. Vuonna [[1930]] suoritetussa laskennassa saatiin suomalaissyntyisiä tai suomalaisten jälkeläisiä Yhdysvalloissa 320&nbsp;000 ja [[Kanada]]ssaKanadassa 44&nbsp;000 henkilöä.{{lähde}}

Siirtolaisuutta muihin [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]] on Suomen alueelta ja Suomesta ollut pitkään. Suuri muuttoliike [[Ruotsi]]inRuotsiin Suomesta tapahtui 1960-luvulla, jolloin työn ja paremman elintason toivossa Suomesta tehtiin noin 198&nbsp;000 muuttoa (vuodet 1961-19701961–1970)<ref>[https://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201961-1970.pdff Beflknings förändringar 1961–1970, Historisk statistik] {{sv}}</ref>. Siirtolaisuus kohdistui Ruotsin suuriin teollisuuskeskuksiin, eritoten autoteollisuudesta eläville paikkakunnille.

[[Venäjä]] on aina ollut yksi siirtolaisuuden kohdemaa. [[Etelä-Amerikka]]an perustettiin usein hyvin idealistisin aattein siirtokuntia, joiden piti olla onneloita, missä ihmiset saattoivat toteuttaa vapaasti omia toiveitaan ja omistaa maata ja tehdä työtä vapaana yhteiskunnan painolastista. Usein ehkäpä juuri melko [[Anarkismi|anarkistinen]] yhteiskuntamalli ei luonut näistä siirtokunnista erityisen elinvoimaisia, joskin jotkut niistä ovat yhä elossa ja toimivat tavalla tai toisella.