Wikipedia

Ero sivun ”Siirtolaisuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
 
(48 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|Siirtolainen||Samannimisestä lehdestä katso [[Siirtolainen (lehti)]].}}
[[Kuva:Countries by immigrant population.svg|thumb|400px|Siirtolaisten määrä maailmassa lähenee 200 miljoonaa. Määrä kasvaa noin kolmen prosenttia vuodessa. Omana valtionaan siirtolaiset muodostaisivat viidenneksi runsasväkisimmän valtion maailmassa.
Kuvassa siirtolaisten osuus koko väestöstä eri maissa:
Rivi 12 ⟶ 13:
|}
]]
[[Kuva:AmericanDream.png|thumb|250px|Siirtolaisen unelma ja...]]
[[Kuva:AmericanNightmare.png|thumb|250px|Siirtolaisen todellisuus 1869]]
[[Kuva:AustroAmericana Auswanderer2.jpg|thumb|250px|[[Itävalta-Unkari|Itävaltaunkarilaisia]] siirtolaisia [[Trieste]]ssä matkalla Amerikkaan 1900-luvun alussa]]
[[File:Affiche émigration JP au BR-déb. XXe s..jpg|thumb|Juliste, jota käytettiin Japanissa siirtolaisten houkuttelemiseksi Brasiliaan. Tekstissä sanotaan "Muutetaan Etelä-Amerikkaan (Brasilia) perheen kanssa".]]
'''Siirtolaisuus''' tarkoittaa väestön muuttoa ja siirtymistä vieraaseen maahan vapaaehtoisesti, esimerkiksi työn tai koulutuksen perässä.<ref name="Uusi suomen kielen sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä=Timo Nurmi | Nimeke=Uusi suomen kielen sanakirja | Julkaisupaikka=JyväskyläHelsinki | Julkaisija=Gummerus Kirjapaino Oy | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN = 951-20-5244-X}}</ref> Siirtolaisten eli siirtoväestön määrä maailmassa lähenee 200 miljoonaa. Se kasvaa noin kolme prosenttia vuodessa.<ref name="Bruun">Otto Bruun: [http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/130 Bruun, Otto: Mitä siirtolaisuus on? Johdanto aiheeseen,] {{Wayback|1=http://www.maailmantalous.net/?q=fi%2Fnode%2F130 |päiväys=20201204104253 }} Maailmantalous.net</ref>▼
 
==Määritelmät==
▲'''Siirtolaisuus''' tarkoittaa väestön muuttoa ja siirtymistä vieraaseen maahan vapaaehtoisesti, esimerkiksi työn tai koulutuksen perässä.<ref name="Uusi suomen kielen sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä=Timo Nurmi | Nimeke=Uusi suomen kielen sanakirja | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Gummerus Kirjapaino Oy | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-20-5244-X}}</ref> Siirtolaisten eli siirtoväestön määrä maailmassa lähenee 200 miljoonaa. Se kasvaa noin kolme prosenttia vuodessa.<ref name="Bruun">[http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/130 Bruun, Otto: Mitä siirtolaisuus on? Johdanto aiheeseen]</ref>
Siirtolaisuus tarkoittaa ihmisten [[muuttoliike]]ttä alueelle, jossa on jo vähintään alkeellinen yhteiskuntarakenne, johon siirtolaiset asettuvat hankkiakseen toimeentulonsa. [[Laiton siirtolaisuus]] on siirtolaisuutta, jossa ihmiset siirtyvät maasta toiseen ilman laillista lupaa jääden usein pimeille työmarkkinoille ilman [[työlupa]]a, [[oleskelulupa]]a, [[viisumi]]a tai [[turvapaikka]]a.
 
==Syyt==
==Maastamuutto, maahanmuutto ja paluumuutto==
Siirtolaisuutta jaaiheuttaa ihmisen [[muuttoliike]]ttä voi seurata aina historian alkuhämäristä. Muuttoliike on ollut monesti eloonjäämisen ehto. Tänä päivänä siirtolaisuutta aiheuttaanykyisin muun muassa maapallon taloudellinen epätasapaino ja poikkeukselliset luonnonolosuhteet. Maailman [[väestönkasvu]] on keskittynyt [[Kehitysmaa|kehitysmaihin]] ja tuotanto [[Teollisuusmaa|teollisuusmaihin]]. [[Afrikan maatAfrikka|Afrikan maissa]] väestö lisääntyy jopa yli 20 prosentilla vuodessa, kun taas monissa teollisuusmaissa väestö kasvaa vain vähän ja jopa vähenee. Työpaikkoja löytyy sieltä, missä väestö ei lisäänny. Ihmiset työllistyvät usein helpommin muuttamalla työn perässä, koska oma asuinpaikka ei useinkaan tarjoa riittävästi toimeentulon edellytyksiä.<ref name="Bruun" />▼
[[Kansainvälinen siirtolaisjärjestö|Kansainvälisen siirtolaisjärjestön]] mukaan siirtolaisuuteen liittyy sekä [[Maastamuutto|maastamuutto]] että [[maahanmuutto]]; yhä useammin myös [[paluumuutto]]. {{lähde}} [[Maahanmuuttaja]] on usein vieraan maan [[kansalainen]], mutta paluumuuttaja on entinen asukas, joka palaa [[kotimaa]]hansa.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke = Geos 2 - Yhteinen maailma|Julkaisija = SanomaPro}}</ref>
 
Yleisellä tasolla voidaansiirtolaisuuteen todetaon muun muassa seuraavia syitä siirtolaisuuteen niin maan sisälle kuin sen ulkopuolellekin suuntautuvassa siirtolaisuudessa:▼
[[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2010 aikana 25 650 henkeä. Määrä on 1 050 edellisvuotta pienempi. Suomesta ulkomaille muutto väheni myös hieman ollen 11 900 henkeä. [[Nettomaahanmuutto]]a kertyi vuoden 2010 aikana yhteensä 13 750 henkeä, mikä on 800 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaan kansalaisten nettomaahanmuutto supistui hyvin vähän, 150 henkeä.<ref>http://www.tilastokeskus.fi/til/muutl/index.html</ref>
 
===Vaikutus kansantaloudessa===▼
Koulutetun [[työvoima]]n maastamuutto merkitsee tappiota [[Kansantalous|kansantaloudessa]]. Koulutetun ja nuoren työvoiman siirtyessä ulkomaille puhutaan [[Aivovuoto|aivovuodosta]].▼
 
Maahanmuutto sen sijaan tuottaa voittoa. Esimerkiksi Suomessa maahanmuutto tuottaa, koska maahanmuuton menot ovat tuloja pienemmät, sillä valtaosa muuttajista on parhaassa työiässä. Suomen valtion tulot, kuten [[verot]] ja [[sosiaaliturvamaksu|sosiaaliturva-]] ja [[eläkemaksut]] ovat suuremmat kuin menot. Maahanmuutto tuo siis enemmän tuloja kuin siihen liittyvät [[sosiaalipalvelut]] ja muut siitä koituvat kulut. Suomen tulos maahanmuutosta vastasi 0,16 prosenttia [[Bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]]<ref>OECD: International Migration Outlook 2013</ref>.▼
 
==Muuttoliike==
▲Siirtolaisuutta ja ihmisen [[muuttoliike]]ttä voi seurata aina historian alkuhämäristä. Muuttoliike on ollut monesti eloonjäämisen ehto. Tänä päivänä siirtolaisuutta aiheuttaa muun muassa maapallon taloudellinen epätasapaino ja poikkeukselliset luonnonolosuhteet. Maailman [[väestönkasvu]] on keskittynyt [[Kehitysmaa|kehitysmaihin]] ja tuotanto [[Teollisuusmaa|teollisuusmaihin]]. [[Afrikan maat|Afrikan maissa]] väestö lisääntyy jopa yli 20 prosentilla vuodessa, kun taas monissa teollisuusmaissa väestö kasvaa vain vähän ja jopa vähenee. Työpaikkoja löytyy sieltä, missä väestö ei lisäänny. Ihmiset työllistyvät usein helpommin muuttamalla työn perässä, koska oma asuinpaikka ei useinkaan tarjoa riittävästi toimeentulon edellytyksiä.<ref name="Bruun" />
 
==Siirtolaisuus ja kolonisaatio==
[[Terminologia|Terminologisesti]] ja historiallisesti on hyvin vaikea erotella termejä '''siirtolaisuus''' ja '''[[kolonisaatio]]'''. Siirtolaisuus tarkoittaa yleensä ihmisten muuttoa toiselle alueelle, jossa on jo vähintään alkeellinen yhteiskuntarakenne, johon siirtolaiset asettuvat. Kolonisaatio taas on toimintaa, jossa yhteisö, kuten valtio, lähettää jäseniään toiselle alueelle, tarkoituksenaan ottaa alue hallintaansa. Mikäli vastaanottavaa yhteiskuntarakennetta tai lähettävää yhteisöä ei ole, voidaan puhua yksinkertaisesti [[asuttaminen|asuttamisesta]]. [[Kansainvälinen siirtolaisjärjestö]] ja YK:n [[Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista]] pyrkivät säätelemään ja tukemaan siirtolaisuutta [[Hallitus|hallitusten]] välisin sopimuksin.
 
== Siirtolaisuuden syyt ==▼
Muuttaneesta henkilöstä voidaan käyttää nimityksiä ''siirtolainen'', ''maahanmuuttaja '' tai ''emigrantti''. Siirtolaisuuteen on olemassa yhtä monta syytä kuin on lähtijöitäkin.{{lähde}} Lisäksi syyt vaihtelevat paljon eri aikoina ja eri yhteisöissä, josta siirtolaisia tulee.{{lähde}} Myös kohdemaalla ja sen rakenteilla on keskeinen merkitys.{{lähde}} Työn perässä muutto ei ole ainoa syy siirtolaisuudelle.{{lähde}} Yli 30 miljoonaa{{lähde}} siirtolaista pakenee [[sota]]a, vainoa tai [[ympäristötuho]]ja. Elinolojen niukkuus ja toive paremmasta elämästä saavat useimmat ihmiset vaihtamaan asuinpaikkaansa, mutta teollisuusmaissa nuoret lähtevät usein ulkomaille töihin puhtaasta seikkailunhalusta.
 
▲Yleisellä tasolla voidaan todeta muun muassa seuraavia syitä siirtolaisuuteen niin maan sisälle kuin sen ulkopuolellekin suuntautuvassa siirtolaisuudessa:
*Nälkä
*Toive paremmasta elämästä
Rivi 44 ⟶ 30:
*Uskonnon vapaus kohdemaassa
*Sota
*[[Ympäristösiirtolainen|Ympäristön heikkeneminen]]
 
Perinteisesti siirtolaisuus on siis alkanut voimakkaasta halusta parempaan elämään. Usein myös pakeneminen uskonnollista tai muuta vainoa on herättänyt halun muuttaa vapauteen. Nykyisin useat aiemmin siirtolaisia luovuttaneet valtiot ovat myös itse tulleet siirtolaisuuden kohteiksi. Suomessakin puhutaan usein [[elintasomuuttaja|elintasomuuttajista]], {{lähde}} ja unohdetaan saman syyn olleen myös lukuisien suomalaisten maastamuuton alkuunpanevana syynä. Usein nykyisin niin sanotuista [[Hyvinvointivaltio|hyvinvointivaltioista]] pois tapahtuva siirtolaisuus on halua oppia kieltä ja sitä kautta tapahtunut [[etabloituminen]] {{selvennä}} uuteen kohdemaahan tai sitten suomalaisen työnantajan tekemä ulkomaille lähettäminen.{{selvennä}}
 
▲===Vaikutus kansantaloudessa=kansantalouteen==
== Suomalainen siirtolaisuus ==▼
▲Koulutetun [[työvoima]]n maastamuutto merkitsee tappiota [[Kansantalous|kansantaloudessakansantalouden]] tappiota. Koulutetun ja nuoren työvoiman siirtyessä ulkomaille puhutaan [[Aivovuoto|aivovuodosta]].
{{lähteetön}}
Yli miljoona suomalaista on muuttanut ulkomaille pysyvästi. Suurimmat siirtolaisuuden kohdemaat ovat [[Ruotsi]], [[Yhdysvallat]], [[Kanada]] ja [[Australia]].▼
 
▲Maahanmuutto sen sijaan tuottaa voittoa., Esimerkiksijos Suomessamaahanmuuttajat maahanmuuttotyöllistyvät tuottaa,yhtä koskahyvin kuin kantaväestö. Tällöin esimerkiksi Suomessa maahanmuuton menot ovat tuloja pienemmät, sillä valtaosa muuttajista on parhaassa työiässä. Kun Suomen valtion tulot, kuten [[verot]] ja [[sosiaaliturvamaksu|sosiaaliturva-]]- ja [[eläkemaksuteläke]]<nowiki/>maksut ovat suuremmat kuin menot., Maahanmuuttomaahanmuutto tuo siis enemmän tuloja kuin siihen liittyvät [[sosiaalipalvelut]] ja muut siitä koituvat kulut. Suomen tulos maahanmuutosta vastasi 0,16 prosenttia [[Bruttokansantuote|bruttokansantuotteesta]]<ref>OECD: International Migration Outlook 2013</ref>.
Suomalaisten esi-isät asuttivat joskus tämän maa-alueen. Aivan ensimmäiset Suomen maaperän asukkaat eivät olleet siirtolaisia, sillä maa oli vasta paljastumassa jääkautisen jääpeitteen ja korkealla olevan vedenpinnan alta, eikä ollut olemassa mitään vastaanottajamaata tai -yhteiskuntaa. Ajan myötä prosessi muuttui siirtolaisuudeksi, kun yhteiskunta sai rakenteita, joihin uudet tulijat sopeutuivat tai sopeuttivat yhteiskunnan mukanansa tuomiin rakenteisiin. Suomeen on tullut uutta väestöä ilmeisesti pieniä määriä useissa vaiheissa historian aikana. Muutto on tullut lähes poikkeuksetta lähialueilta, lähinnä [[Itämeri|Itämeren]] piiristä. Ilmeisesti aikaisempi väestö ei missään vaiheessa korvautunut toisella, vaan tulokkaat sulautuivat. Muutto ja kaupankäynti, kuten myöhemmin myös kulttuurillinen yhdistyminen [[Kristinusko|kristittyyn]] Eurooppaan, toivat kuitenkin Suomeen uusia vaikutteita, jotka muokkasivat alueen asukkaiden kieltä ja kulttuuria. Suomen kieli ja suomalaisen kulttuurin jotkin piirteet säilyivät kuitenkin poikkeuksellisen vanhakantaisina.{{lähde|11.4.2010}}
 
▲== Siirtolaisuuden syyttieteellinen tutkimus ==
Suomen mittakaavassa on helppo tarkastella myös valtion sisäistä siirtolaisuutta. Suomessa sisäinen siirtolaisuus kiihtyi voimakkaasti koko 1800-luvun aikana. Syyt olivat yleensä samat kuin ulospäinkin suuntautuvassa siirtolaisuudessa. Eräänlaisena yleisenä lähtökohtana voimakkaalle muuttoliikkeelle voidaan pitää ns. [[Laillinen suojelu|laillisen suojelun]] lakkauttamista 1800-luvun puolivälissä. Toisaalta 1800-luvulla maatalous ei enää työllistänyt riittävästi, perheen nuoremmat eivät saaneet maata viljelläkseen, ja syntyneet teollisuuspaikkakunnat houkuttelivat maaseudun maatonta ja irtainta väestöä. Osa palasi takaisin ja osa lähti eteenpäin oikeaan Amerikkaan, mutta kuitenkin iso osa jäi uudelle työ- ja asuinpaikalleen rakentamaan maata ja omaa tulevaisuuttaan. Pienemmässä mittakaavassa myös yksittäinen teollisuuspaikkakunta saattoi vetää puoleensa lähiympäristön irtainta väkeä ja niistä muodostui täten eräänlaisia maanomistusolojen uudistamista ajavien yhteiskuntaryhmien tavoitteiden jarruja: uudistusta ei tarvittu, sillä ylimääräinen väestö lähti muualle etsimään parempaa elämää.
Siirtolaisuutta on tutkittu muun muassa [[historia]]n ja [[sosiologia]]n piirissä. Suomessa alan tutkimus on keskittynyt erityisesti [[Turun yliopisto]]on, jonka yhteydessä toimii muun muassa [[Siirtolaisuusinstituutti]]. Historiantutkimuksessa siirtolaisuuteen ovat perehtyneet muun muassa [[Keijo Virtanen]] ja [[Reino Kero]]. Siirtolaistutkimus ei keskity pelkästään lähtemisen syihin ja taustoihin, vaan hyvin oleellista on siirtolaisten selviytyminen kohdemaassa, usein jopa monen sukupolven ajan.▼
 
==Järjestöt==
=== Pohjois-Amerikkaan ===
[[Kansainvälinen siirtolaisjärjestö]] ja YK:n [[Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista]] pyrkivät säätelemään ja tukemaan siirtolaisuutta [[Hallitus|hallitusten]] välisin sopimuksin.
[[Kuva:Felix Järvimäki i Kanada (mitterst på bilden).jpg|thumb|250px|Suomalaissiirtolaisia Kanadassa radan rakennustöissä 1924.]]▼
[[Kuva:Finnish immigrants in Kanada.jpg|thumb|250px|Suomalaissiirtolaisia Kanadassa. Auto on vaurauden ja vapauden symboli.]]
 
[[Kansainvälinen siirtolaisjärjestö]] IOM (International Organization for Migration) työskentelee ihmisystävällisen ja järjestetyn siirtolaisuuden puolesta. Se avustaa toimillaan niin valtioita kuin siirtolaisiakin. Järjestö ei erottele siirtolaisia siirtolaisuuden syyn perusteella, vaan pyrkii auttamaan kaikkia olivat he sitten pakolaisia, tai minkä tahansa olosuhteiden vuoksi kotiseudultaan pois siirtyneitä ihmisiä. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö hyväksyy kaikki erilaiset siirtolaisuuden syyt oli kyseessä sitten taloudelliseen hyötyyn, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen liittyvät vaikuttimet hyödyntää ja turvata ihmisen oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen.▼
Suomi onnistui pitkään sisäisellä kolonisaatiolla ja myöhemmin sisäisellä muuttoliikkeellä hillitsemään muuttoa maasta pois. [[Pohjois-Amerikka]]an lähtijöitä oli ollut ennenkin, samoin lähti yksilöitä ja ryhmiä naapurimaihin [[Ruotsi]]in ja [[Venäjä]]lle ja [[Ruija]]an. Mutta vasta 1800-luvun parantunut tiedonvälitys yhdessä kotimaisten olojen kanssa saivat aikaan joukkomuuttoa ja nyt etenkin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Oma osuutensa oli Yhdysvaltojen tarjoamilla etuisuuksilla, vapaalla maalla, vapaudella elää omaa elämäänsä, mahdollisuudella rikastua nopeahkosti jne. Suomesta muutettiin Pohjois-Amerikkaan selvästi vähemmän kuin [[Norja]]sta ja [[Ruotsi]]sta. Näistä maista lähti muutaman vuoden aikana yli 100&nbsp;000 siirtolaista ja Norjasta ennen 1900-lukua lähtijöitä oli noin 500&nbsp;000 ja Ruotsista 750&nbsp;000 henkeä.{{lähde}} Väitetään, että 80&nbsp;% [[ruotsalaiset|ruotsalaisista]] [[1600-luku|1600]]–[[1700-luku|1700-luvun]] Pohjois-Amerikkaan muuttaneista oli alun perin suomalaisia. {{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
 
▲== Suomalainen siirtolaisuus ==
Suomalaisia oli 1800-luvun alkupuolella lähtenyt [[Ruija]]sta norjalaisten mukana siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin. Suomen valtioalueella muuttoliike Yhdysvaltoihin kosketti 1800-luvulla eritoten [[Pohjanmaa]]ta. Maakunnan erityisolot loivat pohjan siirtolaisuudelle. Suomessa siirtolaisuuden huippu osuu 1800-luvun loppupuolelle ja hivenen myös 1900-luvun alkuvuosiin. On laskettu, että Suomesta lähti vuosina [[1881]]–[[1914]] kaikkiaan noin 280&nbsp;000 henkeä siirtolaisina etenkin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], mutta jonkin verran myös [[Kanada]]an.{{lähde}} Vuonna [[1930]] suoritetussa laskennassa saatiin suomalaissyntyisiä tai suomalaisten jälkeläisiä Yhdysvalloissa 320&nbsp;000 ja [[Kanada]]ssa 44&nbsp;000 henkilöä.{{lähde}}
▲[[Kuva:Felix Järvimäki i Kanada (mitterst på bilden).jpg|thumb|250px|Suomalaissiirtolaisia Kanadassa radan rakennustöissä 1924.]]
{{pääartikkeli|[[Suomalainen siirtolaisuus]]}}
▲Yli miljoona suomalaista on muuttanut ulkomaille pysyvästi. Suurimmat siirtolaisuuden kohdemaat ovat [[Ruotsi]], [[Yhdysvallat]], [[Kanada]] ja [[Australia]].
 
Suomi onnistui pitkään sisäisellä kolonisaatiolla ja myöhemmin sisäisellä muuttoliikkeellä hillitsemään muuttoa maasta pois. [[Pohjois-Amerikka]]an lähtijöitä oli ollut ennenkin, samoin lähti yksilöitä ja ryhmiä naapurimaihin Ruotsiin ja [[Venäjä]]lle ja [[Ruija]]an. Mutta vasta 1800-luvun parantunut tiedonvälitys yhdessä kotimaisten olojen kanssa saivat aikaan joukkomuuton etenkin Yhdysvaltoihin. Suomen valtioalueella muuttoliike Yhdysvaltoihin kosketti 1800-luvulla eritoten [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|Pohjanmaata]]. Suomessa siirtolaisuuden huippu osuu 1800-luvun loppupuolelle ja hivenen myös 1900-luvun alkuvuosiin. Virallisten tilastojen mukaan 198&nbsp;827 Suomen kansalaista oli lähtenyt vuosina 1893–1907 siirtolaisina etenkin Yhdysvaltoihin, mutta jonkin verran myös Kanadaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90132/xsiirto_190700_1909_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y | Nimeke = Siirtolaisuustilasto – Siirtolaisuus vuonna 1907 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Suomen virallinen tilasto | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tilastollinen päätoimisto, 1909 | Viitattu = 27.1.2020 | Kieli = }}</ref>. Vuonna [[1930]] suoritetussa laskennassa saatiin suomalaissyntyisiä tai suomalaisten jälkeläisiä Yhdysvalloissa 320&nbsp;000 ja Kanadassa 44&nbsp;000 henkilöä.{{lähde}}
Yhdysvaltoihin ja Kanadaan kohdistunut siirtolaisuus purki voimakkaasti juuri [[Pohjanmaa]]n väestöongelmia. [[Savo]]sta Amerikkaan muuttaminen oli vähäisintä. Pohjanmaalla eräät seurakunnat loivat ihan oman instituutionsa eli ns. Amerikan-kirjat, joilla pyrittiin seuraamaan muuttaneiden myöhempiä elämänvaiheita uudessa kotimaassa. Tutkimuksissa{{lähde tarkemmin}} on todettu, että suurimman muuttaneiden ryhmän muodostivat [[Loinen (yhteiskunta)|loiset]] ja vakinaista tointa vailla olevat [[Mäkitupalainen|mäkitupalaiset]], eli juuri ne ihmisryhmät, joiden mahdollisuudet kotimaassa olivat vähäiset ja joiden elämään laillisen suojelun poistaminen eniten vaikutti. Toinen suuri ryhmä olivat sellaiset talollisten pojat ja tyttäret, joille ei riittänyt toimeentuloa kotitilalla, ja joille ei ollut tarjolla edes torppaa tai muuta vastaavaa ”omaa maata”. Nämä kaksi pääryhmää käsittivät yli puolet Suomesta lähteneiden siirtolaisten määrästä. Merkittävä osa siirtolaisista on ollut suomenruotsalaisia, varsinkin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Esim. 1893–1924 noin 20&nbsp;% Pohjois-Amerikkaan muuttaneista suomalaisista oli ruotsinkielisiä<ref>Anders Myhrman: Finlandssvenskar i Amerika{{lähde tarkemmin}}</ref>.
 
Kaukosiirtolaisuus Yhdysvaltoihin väheni 1900-luvun edetessä johtuen maan tiukentuneesta siirtolaispolitiikasta. Nykyisin Suomesta Yhdysvaltoihin suuntautuu lähinnä korkeasti koulutettujen ihmisten vähäinen virta.
Suomesta muuttaneita siirtolaisia on asunut kaikissa Yhdysvaltain ja Kanadan osavaltioissa, mutta erityisen paljon heitä on ollut Yhdysvalloissa [[Minnesota]]n, [[Michigan]]in, [[Massachusetts]]in, [[Wisconsin]]in, [[New York]]in, [[Oregon]]in ja [[Kalifornia]]n osavaltioissa sekä Kanadan [[Ontario]]ssa. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella he työskentelivät nimenomaan kaivoksissa sekä metsä- ja rakennustyömailla. Hyvin monet hankkivat vaurastuttuaan omaa maata: keskilännen ja lännen osavaltioissa raivaamatonta metsämaata, itäisillä seuduilla taas autioituneita ja rappeutuneita maatiloja. Ensimmäisiä amerikansuomalaisia sanomalehtiä perustettiin jo 1870-luvulla, ja vuosikymmenien aikana ilmestyi kymmeniä lehtiä, joista useimmat jäivät kuitenkin lyhytikäisiksi. Erityisesti 1900-luvun alkupuolella suomalaissiirtolaisten keskuudessa oli hyvin vireää yhdistystoimintaa, ja yhdistysten kokouksissa musiikki ja tanssi olivat keskeisellä sijalla.<ref name="kero"> Reino Kero: ''Amerikansuomalainen siirtolaiskulttuuri.'' Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1975, s. 139–144. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01580-X.</ref>
 
Muuttoliike Suomesta Pohjois-Amerikkaan vilkastui jälleen toisenToisen maailmansodan jälkeen, mutta pääasiallisena kohdemaana Pohjois-Amerikassa oli nyt Yhdysvaltain sijasta Kanada. Vuosien 1940 ja 1960 välisenä aikana Kanadaan muutti noin 15&nbsp;200 suomalaista, mutta Yhdysvaltoihin enää alle puolet tästä eli noin 6&nbsp;300 henkilöä.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 7, palsta 1395. Helsinki: Otava, 1964.</ref> Siirtolaisuuden huippukautta olivat nyt 1950-luvun alkuvuodet. Vuonna 1951 Suomesta muutti Kanadaan 5&nbsp;210 henkilöä, kun vastaava luku Yhdysvaltain osalta oli vain 289 henkilöä.<ref>''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1953'', s. 114. Helsinki: Otava, 1952.</ref>
 
Siirtolaisuutta muihin [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]] on Suomen alueelta ja Suomesta ollut pitkään. Suuri muuttoliike Ruotsiin Suomesta tapahtui 1960-luvulla, jolloin työn ja paremman elintason toivossa Suomesta tehtiin noin 198&nbsp;000 muuttoa (vuodet 1961–1970)<ref>[https://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201961-1970.pdff Beflknings förändringar 1961–1970, Historisk statistik] {{sv}}</ref>. Siirtolaisuus kohdistui Ruotsin suuriin teollisuuskeskuksiin, eritoten autoteollisuudesta eläville paikkakunnille.
Suomalaisilla siirtolaisilla on ollut Yhdysvalloissa vilkasta omaa järjestötoimintaa. Suomalaissiirtolaisten yhdistyksiä ovat muun muassa [[Kalevan Ritarit]], [[Kalevan Naiset]] ja [[Yhdistyneet Kalevan Veljet ja Sisaret]]. Ensimmäinen [[suomi-koulu]], jossa opetettiin suomen kieltä ja kulttuuria perustettiin Kanadaan 1960-luvulla. 1970-luvulla Yhdysvalloissa ilmestyi viisi suomenkielistä sanomalehteä, Kanadassa kolme. Sanomalehtien ohella on julkaistu useita aikakauslehtiä ja laajalti kirjallisuutta.<ref name="kero"/>
 
OmanVenäjä mielenkiintonsaon muodostavataina siirtokohteinaollut esimerkiksiyksi siirtolaisuuden kohdemaa. [[Etelä-Amerikka]], minnean perustettiin usein hyvin idealistisin aattein siirtokuntia, joiden piti olemanolla onneloita, missä ihmiset saattoivat toteuttaa vapaasti omia toiveitaan ja omistaa maata ja tehdä työtä vapaana yhteiskunnan painolastista. Usein ehkäpä juuri melko [[Anarkismi|anarkistinen]] yhteiskuntamalli ei luonut näistä siirtokunnista erityisen elinvoimaisia, joskin jotkut niistä ovat yhä elossa ja toimivat tavalla tai toisella.▼
Pohjois-Amerikkaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina muuttaneista suomalaisista vain osa oppi kunnolla puhumaan englantia. Heidän lapsensa oppivat kotonaan puhumaan suomea, mutta koulussa he oppivat myös englantia. Näin toinen siirtolaispolvi oli kaksikielistä. Sen sijaan kolmannen polven siirtolaiset ja edelleen näiden jälkeläiset ovat osanneet vain englantia. Yhdysvalloissa vuonna 1960 tehdyn väestönlaskennan mukaan Suomessa syntyneitä siirtolaisia oli vielä runsaat 67 600 henkilöä ja heidän Yhdysvalloissa syntyneitä lapsiaan runsaat 173 200 henkilöä.<ref name="kero"/>
 
=== Pohjoismaihin ===
Siirtolaisuutta muihin [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]] on Suomen alueelta ja Suomesta ollut pitkään. Ruotsin vallan aikana muutettiin vallankäytön keskukseen [[Tukholma]]an, joka veti puoleensa myös liikemiehiä. Myös suomalaisten, lähinnä savolaisten, asuttaminen Ruotsin [[Värmlanti]]in ja [[Jämtland]]iin sekä [[Norja]]an oli tällaista siirtolaisuutta. 1800-luvun alussa näiden muuttajien jälkeläisiä arveltiin olevan noin 40&nbsp;000 henkeä. Heti sotien jälkeen Ruotsiin muutettiin etenkin [[Pohjanmaa]]n rannikon ruotsinkielisistä kunnista: esimerkiksi [[Korsnäs]]in asukkaista yli 7 prosenttia muutti Ruotsiin vuosina 1949–1950.<ref name="HäggmanAnttila2010">Hanna Snellman: ''Suuri muutto Ruotsin lähiöihin'', s. 84–101 teoksessa Kai Häggman; Anu-Hanna Anttila. ''[http://books.google.com/books?id=PZOhXwAACAAJ Suomalaisen arjen suuri tarina]''. Werner Söderström; 2010. ISBN 978-951-0-36732-2.</ref> Kaikesta huolimatta tämä muuttoliike oli kuitenkin marginaalista. Suuri muuttoliike [[Ruotsi]]in Suomesta tapahtui 1960-luvulla, jolloin työn ja paremman elintason toivossa Suomesta tehtiin noin 198&nbsp;000 muuttoa (vuodet 1961-1970)<ref>http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201961-1970.pdf</ref>. Siirtolaisuus kohdistui Ruotsin suuriin teollisuuskeskuksiin, eritoten autoteollisuudesta eläville paikkakunnille. Useat ”liukuhihnat” olivat suomalaisten miehittämiä ja useissa yhteisöissä tuli suomen kielellä toimeen sekä töissä että vapaa-aikana.
 
Suomen suurimman siirtolaisaallon syyt olivat moninaiset. Ensinnäkin sodan jälkeisen jälleenrakennuksen kriittisimmät vuodet olivat takana. Ei tarvittu enää suurta uhrausta yhteisen hyvän puolesta. Lisäksi koko maassa elettiin voimakasta rakennemuutosta. Maalainen Suomi kaupunkilaistui rytinällä, ja maan sisällä muuttoliike oli voimakkaampaa kuin koskaan aiemmin. Lähtijöitä luovuttavilla alueilla kokonaiset kylät autioituivat. Samaan aikaa kuitenkin kova työttömyys koetteli autioituvia alueita ja sosiaaliturva oli erittäin heikko vielä tuolloin. Kun naapurissa Ruotsissa oli meneillään valtava teollinen ekspansio, joka työllisti kaikki halukkaat, niin muutaman rohkean ensilähtijän lähettämien tietojen perusteella kokonaiset perheet ja lähes kyläkunnat seurasivat paremman elämän kutsua.
 
Eittämättä [[1955]] tapahtunut Suomen liittyminen [[Pohjoismaiden neuvosto]]on, ja sen myötä yhteisiin työmarkkinoihin ja passivapaaseen alueeseen, edisti omalta osaltaan siirtolaisuutta. Enää ei tarvittu suurta lähtöä ja siihen liittyviä papereita; vain meneminen riitti ja yleensä löytyi aina tuttu tai tutun tuttu, joka saattoi auttaa töiden ja asunnon löytämisessä. Näin lähtemisen helppous muodostaa ainakin yhden osasyyn siirtolaisuudelle Ruotsiin [[1960-luku|1960-luvulla]]. Suuren siirtolaisuuden aallon mukana muuttaneista osa on palannut takaisin joko eläkeläisenä tai muista syistä. Huomattava osa siirtolaisista sai hankituksi ”oman Volvon” ja jäi jatkamaan elämäänsä uudessa kotimaassa. Tämän siirtolaisryhmän kohtelu Ruotsissa on ajoittain herättänyt voimakasta keskustelua. Alkuaikojen kritiikki ja suomalaisiin kohdistuneet ennakkoluulot ovat vähitellen kadonneet, ja heistä on tullut oleellinen osa Ruotsin monikulttuurillista yhteiskuntaa.
 
=== Muualle maailmaan ===
[[Tiedosto:Delaware-Colonization-1938.jpg|thumb|400px| Suomalainen siirtolaisuus Pohjois-Amerikassa, [[Delaware]]ssa, 300 vuotta Suomen vuoden 1938 postimerkissä]][[Tiedosto:Finn-Americans-1988.jpg|thumb|400px|Suomalainen siirtolaisuus Pohjois-Amerikassa Delawaren osavaltiossa, 350 vuotta Suomen vuoden 1988 postimerkissä]]
Suomesta on vuosisatoja menty siirtolaisiksi myös muualle. [[Venäjä]] on aina ollut yksi siirtolaisuuden kohdemaa.[[ Ruotsi]]n suurvalta-ajan tuoksinassa [[1600-luku|1600-luvulla]] kaikkiaan 30&nbsp;000-40&nbsp;000 uskonnoltaan ortodoksista karjalaista [[Karjalan väestömuutos 1600-luvulla|pakeni Venäjälle]], esimerkiksi [[Tver]]iin syntyi omaleimainen siirtokunta näistä lähtijöistä. Lisäksi [[Inkerinmaa]]n asuttaminen oli suurvallan mahtipolitiikkaa, ja eritoten näiden siirtolaisten jälkeläisiä on saapunut [[paluumuuttaja|paluumuuttajina]] takaisin Suomeen. [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] suurine mahdollisuuksineen ja työtilaisuuksineen houkutteli Suomen asukkaita. Pietari olikin sata vuotta sitten yksi suurimmista kaupungeista, joissa puhuttiin suomea. Eritoten Pietari houkutteli [[Karjala]]n ja osittain [[Savo]]nkin väestöä. Pietarin lisäksi Venäjän kaukaisimmat kolkat houkuttelivat uskaliaimpia suomalaisia, mutta heidän määränsä oli kovin vähäinen. Myöhemmin vastaavaa, mutta voimakkaan poliittisesti orientoitunutta siirtolaisuutta tapahtui vähäisessä määrin 1920- ja 1930-luvuilla.
 
▲Oman mielenkiintonsa muodostavat siirtokohteina esimerkiksi [[Etelä-Amerikka]], minne perustettiin usein hyvin idealistisin aattein siirtokuntia, joiden piti oleman onneloita, missä ihmiset saattoivat toteuttaa vapaasti omia toiveitaan ja omistaa maata ja tehdä työtä vapaana yhteiskunnan painolastista. Usein ehkäpä juuri melko [[Anarkismi|anarkistinen]] yhteiskuntamalli ei luonut näistä siirtokunnista erityisen elinvoimaisia, joskin jotkut niistä ovat yhä elossa ja toimivat tavalla tai toisella.
 
Kaukosiirtolaisuus Yhdysvaltoihin väheni 1900-luvun edetessä johtuen maan tiukentuneesta siirtolaispolitiikasta. Nykyisin Suomesta Yhdysvaltoihin suuntautuu lähinnä korkeasti koulutettujen ihmisten vähäinen virta. Sodan jälkeen [[Australia]] on toiminut muuttokohteena Yhdysvaltojen korvaajana. Sodan jälkeen oman mielenkiintoisen muuttajaryhmänsä ovat muodostaneet ulkomaille avioituneet suomalaiset naiset. Heitä on merkittävässä määrin asettunut muun muassa Saksaan. Toinen erityisryhmä ovat ns. veropakolaiset. Nämä suuria tuloja saavat erityistapaukset ovat yleensä asettuneet erilaisiin veroparatiiseihin, jotka kohtelevat heitä verotuksessa hellemmin kuin kovan verotuksen kotimaa.
 
== Maahanmuutto ==▼
{{Pääartikkeli|[[Maahanmuutto]]}}
 
Sen maan kannalta, johon siirtolaiset muuttavat, siirtolaisuutta kutsutaan maahanmuutoksi eli immigraatioksi.
 
== Siirtolaisuuden tieteellinen tutkimus ==
▲Siirtolaisuutta on tutkittu muun muassa [[historia]]n ja [[sosiologia]]n piirissä. Suomessa alan tutkimus on keskittynyt erityisesti [[Turun yliopisto]]on, jonka yhteydessä toimii muun muassa [[Siirtolaisuusinstituutti]]. Historiantutkimuksessa siirtolaisuuteen ovat perehtyneet muun muassa [[Keijo Virtanen]] ja [[Reino Kero]]. Siirtolaistutkimus ei keskity pelkästään lähtemisen syihin ja taustoihin, vaan hyvin oleellista on siirtolaisten selviytyminen kohdemaassa, usein jopa monen sukupolven ajan.
 
==Kansainvälinen siirtolaisjärjestö==
▲[[Kansainvälinen siirtolaisjärjestö]] IOM (International Organization for Migration) työskentelee ihmisystävällisen ja järjestetyn siirtolaisuuden puolesta. Se avustaa toimillaan niin valtioita kuin siirtolaisiakin. Järjestö ei erottele siirtolaisia siirtolaisuuden syyn perusteella, vaan pyrkii auttamaan kaikkia olivat he sitten pakolaisia, tai minkä tahansa olosuhteiden vuoksi kotiseudultaan pois siirtyneitä ihmisiä. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö hyväksyy kaikki erilaiset siirtolaisuuden syyt oli kyseessä sitten taloudelliseen hyötyyn, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kehitykseen liittyvät vaikuttimet hyödyntää ja turvata ihmisen oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen.
 
==Katso myös==
*[[Maahanmuuttajat Suomessa]]
▲== *[[Maahanmuutto ==]]
*[[Suomen Siirtolaisuusmuseo]]
*[[Pakolainen]]
*[[Siirtotyö]]
*[[Ekspatriaatti]]
*[[Akkulturaatio]]
*[[Suomi-koulu]]t
*[[Siirtolaisuusinstituutti]]
* [[Kansainvaellus]]
* [[Maahanmuutto]]
* [[Maassamuutto]]
* [[Muuttoliike]]
* [[Laiton maastamuutto]]
* [[Suomalaiset ihannesiirtokunnat]]
Rivi 116 ⟶ 77:
==Lähteet==
{{viitteet|sarakkeet}}
 
==Kirjallisuutta==
*Martikainen & Pitkänen (toim., 2020) [https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/06/j37www.pdf Muuttoliikkeiden vuosisata]. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
* [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti]
* [http://www.yle.fi/news/background/id86682.html Special Report: Finland's Immigrant Community]
* [http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/organisaatio/Ulkosuomalaisen tarina Ylen Elävä arkisto: Ulkosuomalaisen tarina]
 
{{Metatieto}}
 
[[Luokka:Siirtolaisuus|*]]
[[Luokka:Suomalaisen siirtolaisuuden historia]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtolaisuus”