Ero sivun ”Einar Björnström” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
kh
 
(26 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:Einar jarl bjornstrom.jpg|thumb|Einar Jarl Björnström|200px150px]]
'''Einar Jarl Björnström''' ([[6. helmikuuta]] [[1892]] [[Rovaniemi]] – [[11. joulukuuta]] [[1943]]) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Johan Oskar Björnström ja Selma Maria Hising. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 avioliittoon Bertha Elvira Björkmanin kanssa. Ennen Saksaan lähtöään hän toimi rautatievirkamiehenä.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>
 
==Opinnot==
HänBjörnström opiskelikävi kahdeksan luokkaa Oulun ruotsalaista reaalilyseota, mukaan lukien [[Lukio|jatkoluokat]]. KadettikoulunHän kuunteluoppilaanaoli hän[[kadettikoulu]]n toimikuunteluoppilaana vuosina 19231923–1924, - 1924,ja hyökkäysvaunukurssin hän suoritti Hämeenlinnassa[[Hämeenlinna]]ssa vuonna 1923,. Taistelukoulun[[Taistelukoulu]]n komppanianpäällikkökurssin hän suoritti vuosina 1927 - 19281927–1928, Sotilashallinnollisen koulun ensimmäisen jakson hän suoritti vuonna 1933 ja toisen jakson vuonna 1934.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Jääkäriaika==
[[KuvaTiedosto:Pataljoonan tiedonanto.jpg|thumb|300px|Jääkäripataljoona 27:n tiedonanto-osasto,. kuvaanKuvaan merkitty osaston johtajat [[LarsBirger Homén]] ja [[Eric Heimbürger]].]]
Björnström liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:n 4. komppaniaan 10. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin myöhemmin53 muun miehen kera 2. lokakuuta 1917 perustettuun pataljoonan tiedonanto-osastoon.<ref>Suomen jääkärit II 1933: 1161.</ref> Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse]]-joella, [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]].<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Suomen sisällissota==
{{Pääartikkeli|[[Suomen sisällissota]]}}
HänBjörnström saapui vänrikiksi ylennettynä takaisin Suomeen, Vaasaan, jääkärien etujoukon mukana 18. helmikuuta 1918 ja määränpää oli Vaasa. Hänet sijoitettiin päälliköksi Valkoisen armeijan [[1. Krenatöörirykmentinkrenatöörirykmentti|1. krenatöörirykmentin]] [[Oulun krenatööripataljoona (valkoiset)|3. Oulun pataljoonan]] 1. komppaniaan, jonka johtajana ottihän osaaosallistui taisteluihin Luhalahdella, Viljakkalassa, Mannanmäen – KyröskoskenMannanmäen–Kyröskosken akselilla, Epilän – TampereenEpilän–Tampereen akselilla, Lempäälässä ja Karkussa sekä etenemiseen Valkeakosken, Laitikkalan ja Lammin kautta Hämeen läänin Koskelle.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Sisällissodan jälkeinen aika==
HänetBjörnström siirrettiin 1. krenatöörirykmentin hajottamisen johdostajälkeen 8. heinäkuuta 1918 komppanianpäälliköksi Meripataljoonaan[[Meripataljoona]]an. Hän sai komennuksen 7. elokuuta [[Terijoen rajavartiopataljoonaan,rajavartiopataljoona]]an mutta tuli siirretyksi sinne vasta 14, tammikuuta 1920, jostaja sieltä hänet siirrettiin 5. helmikuuta 1920 Käkisalmenläänin[[Käkisalmen läänin rykmenttiinrykmentti]]in ja edelleen [[Tampereen rykmenttiinrykmentti]]in 20. huhtikuuta 1921. [[Viipurin rykmentti|Viipurin rykmentin]] 3.III pataljoonan komentajaksi hänet komennettiin 16. toukokuuta 1924, ja seuraavan vuoden syyskuussa hänet määrättiin rykmentin talouspäälliköksi ja edelleen rahastonhoitajaksi ja talouspäällikönapulaiseksi. Näissä tehtävissä hän toimi aina vuoteen 1933 asti. Reserviupseerikoulun[[Reserviupseerikoulu]]n talouspäälliköksi hänet nimitettiin 1. heinäkuuta 1933 alkaen, jostaja siitä tehtävästä hänet siirrettiin [[Keski-Suomen rykmenttiinrykmentti]]in talouspäälliköksi 13. marraskuuta 1936 alkaen.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
==Talvi- ja jatkosota==
Björnström osallistui [[Talvisotatalvisota]]an hän osallistui [[7. Divisioonadivisioona (talvisota)|7. D:ndivisioonan]] intendenttinä ja talouspäällikkönä. [[Välirauha]]n aikana hän toimi 7. prikaatin huoltopäällikkönä, ja [[Jatkosotajatkosota]]an hän osallistui [[2. Divisioonadivisioona (jatkosota)|2. D:ndivisioonan]] Osasto 3:n päällikkönä aina kuolemaansa asti. Hän osallistui vuonna 1941 Osasto 3:n päällikkönä taisteluihin Laatokan luoteisrannikolla ja KarjalanKarjalankannaksella.<ref kannaksella vuonna 1941.name="SJE1975"/>
 
==Luottamustoimet==
Viipurin rykmentin kunnianeuvoston puheenjohtajana hänBjörnström toimi vuosina 1927 - 19281927–1928 ja varapuheenjohtajana vuonna 1932., Reserviupseerikoulun kunnianeuvoston varapuheenjohtajana hän toimi vuonna 1934 ja Keski-Suomen rykmentin kunnianeuvoston puheenjohtajana vuonna 1938.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>
 
=={{Ylennykset ja kunniamerkit==
* |Ylennykset=Hilfgruppenführer 25. joulukuuta 1917
 
{| cellpadding="2" cellspacing="0" width="100%" style="clear:both;"
|- style="background-color:#c0c0c0;"
| '''Ylennykset'''
| '''Jääkärimerkki'''
| '''Kunniamerkit'''
|- style="background-color: #eDf4ff; text-align: left; vertical-align: top;"
|
* Hilfgruppenführer 25. joulukuuta 1917
* Vänrikki 7. helmikuuta 1918
* Luutnantti 1. huhtikuuta 1918
Rivi 36 ⟶ 29:
* Majuri 16. toukokuuta 1924
* Everstiluutnantti 1941
|Kunniamerkkinauhat=[[File:VR3 tammenlehvien kera.png|50px|Vapaudenristi 3. lk. tammenlehvien kera kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha VR3 miekkojen kera.png|50px|3. lk. Vapaudenristi miekkojen kera kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|50px|4. luokan Vapaudenristi miekkojen kera kunniamerkkinuha]]<br />[[Kuva:RSVR1 ritarimerkki.png|50px|Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarimerkkin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|50px|Vapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|50px|Talvisodan muistomitalin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|50px|Saksan maailmaansotaan osallistuneiden kunniaristin kunniamerkkinauha]]<br />[[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|70px|Jääkärimerkki]]
|
* |Kunniamerkit=Vapaudenristi 43. lk. miekkojentammenlehvien kera
[[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.gif]]
* Vapaudenristi 3. lk.
|
* [[File:VR3 tammenlehvien kera.png|35px]] Vapaudenristi 34. lk. tammenlehvienmiekkojen kera
* Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1 lk. ritari
* Vapaudenristi 3. lk.
* Vapaussodan muistomitali soljen kera
* Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
* Talvisodan muistomitali, Jääkärimerkki
* Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1 lk. ritari
| '''*Jääkärimerkki'''
* Vapaussodan muistomitali soljen kera
* [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
* Talvisodan muistomitali, Jääkärimerkki
|}}
* [[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|35px]] Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
|}
 
== Lähteet ==
* Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
* Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
* {{Kirjaviite | Tekijä= Suomalainen, Jaakko, Sundvall, Johannes, Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.)| Nimeke= Suomen jääkärit: toiminta sanoin ja kuvin II, 2. painos| Julkaisija= Kuopio: Osakeyhtiö Sotakuvia| Vuosi=1933}}
 
=== Viitteet ===
{{DEFAULTSORT:Björnström, Einar Jarl}}
{{viitteet}}
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Björnström, Einar Jarl}}
[[Luokka:Jääkärieverstit]]
[[Luokka:Vuonna 1892 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1943 kuolleet]]