Ero sivun ”Einar Björnström” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Einar jarl bjornstrom.jpg|thumb|Einar Jarl Björnström|150px]]

'''Einar Jarl Björnström''' ([[6. helmikuuta]] [[1892]] [[Rovaniemi]] – [[11. joulukuuta]] [[1943]]) oli suomalainen jääkärieverstiluutnantti. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Johan Oskar Björnström ja Selma Maria Hising. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 avioliittoon Bertha Elvira Björkmanin kanssa. Ennen Saksaan lähtöään hän toimi rautatievirkamiehenä.<ref name="SJE1939">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938</ref><ref name="SJE1975">Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975</ref>

Einar Jarl Björnström opiskelikävi kahdeksan luokkaa Oulun ruotsalaista reaalilyseota, mukaan lukien [[Lukio|jatkoluokat]]. Hän oli kadettikoulun[[kadettikoulu]]n kuunteluoppilaana vuosina 1923–1924, ja hyökkäysvaunukurssin hän suoritti Hämeenlinnassa[[Hämeenlinna]]ssa vuonna 1923. Taistelukoulun[[Taistelukoulu]]n komppanianpäällikkökurssin hän suoritti vuosina 1927–1928, Sotilashallinnollisen koulun ensimmäisen jakson vuonna 1933 ja toisen jakson vuonna 1934.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

[[KuvaTiedosto:Pataljoonan tiedonanto.jpg|thumb|300px|Jääkäripataljoona 27:n tiedonanto-osasto,. kuvaanKuvaan merkitty osaston johtajat [[LarsBirger Homén]] ja [[Eric Heimbürger]].]]

HänBjörnström liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan [[jääkäripataljoona 27]]:n 4. komppaniaan 10. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin 53 muun miehen kera 2. lokakuuta 1917 perustettuun pataljoonan tiedonanto-osastoon.<ref>Suomen jääkärit II 1933: 1161.</ref> Hän otti osaa taisteluihin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] Saksan itärintamalla [[Misse]]-joella, [[Riianlahti|Riianlahdella]] ja [[Aa-joki|Aa-joella]].<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

:''Katso myös: {{Pääartikkeli|[[Suomen sisällissota]]''}}

HänBjörnström saapui vänrikiksi ylennettynä takaisin Suomeen, Vaasaan, jääkärien etujoukon mukana 18. helmikuuta 1918. Hänet sijoitettiin päälliköksi Valkoisen armeijan [[1. Krenatöörirykmentinkrenatöörirykmentti|1. krenatöörirykmentin]] [[Oulun krenatööripataljoona (valkoiset)|3. Oulun pataljoonan]] 1. komppaniaan, jonka johtajana hän otti osaaosallistui taisteluihin Luhalahdella, Viljakkalassa, Mannanmäen–Kyröskosken akselilla, Epilän–Tampereen akselilla, Lempäälässä ja Karkussa sekä etenemiseen Valkeakosken, Laitikkalan ja Lammin kautta Hämeen läänin Koskelle.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Jarl Einar Björnström siirrettiin 1. krenatöörirykmentin hajottamisen johdostajälkeen 8. heinäkuuta 1918 komppanianpäälliköksi Meripataljoonaan[[Meripataljoona]]an. Hän sai komennuksen 7. elokuuta [[Terijoen rajavartiopataljoonaan,rajavartiopataljoona]]an mutta tuli siirretyksi sinne vasta 14, tammikuuta 1920, jostaja sieltä hänet siirrettiin 5. helmikuuta 1920 Käkisalmenläänin[[Käkisalmen rykmenttiinläänin rykmentti]]in ja edelleen [[Tampereen rykmenttiinrykmentti]]in 20. huhtikuuta 1921. [[Viipurin rykmentti|Viipurin rykmentin]] 3.III pataljoonan komentajaksi hänet komennettiin 16. toukokuuta 1924, ja seuraavan vuoden syyskuussa hänet määrättiin rykmentin talouspäälliköksi ja edelleen rahastonhoitajaksi ja talouspäällikönapulaiseksi. Näissä tehtävissä hän toimi aina vuoteen 1933 asti. Reserviupseerikoulun[[Reserviupseerikoulu]]n talouspäälliköksi hänet nimitettiin 1. heinäkuuta 1933 alkaen, jostaja siitä tehtävästä hänet siirrettiin [[Keski-Suomen rykmenttiinrykmentti]]in talouspäälliköksi 13. marraskuuta 1936 alkaen.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

Björnström osallistui [[Talvisotatalvisota]]an hän osallistui [[7. Divisioonadivisioona (talvisota)|7. D:ndivisioonan]] intendenttinä ja talouspäällikkönä. [[Välirauha]]n aikana hän toimi 7. prikaatin huoltopäällikkönä, ja [[Jatkosotajatkosota]]an hän osallistui [[2. Divisioonadivisioona (jatkosota)|2. D:ndivisioonan]] Osasto 3:n päällikkönä aina kuolemaansa asti. Hän osallistui vuonna 1941 Osasto 3:n päällikkönä taisteluihin Laatokan luoteisrannikolla ja Karjalan kannaksella vuonna 1941Karjalankannaksella.<ref name="SJE1975"/>

Viipurin rykmentin kunnianeuvoston puheenjohtajana hänBjörnström toimi vuosina 1927–1928 ja varapuheenjohtajana vuonna 1932, Reserviupseerikoulun kunnianeuvoston varapuheenjohtajana vuonna 1934 ja Keski-Suomen rykmentin kunnianeuvoston puheenjohtajana vuonna 1938.<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/>

|Kunniamerkkinauhat=[[File:VR3 tammenlehvien kera.png|50px|Vapaudenristi 3. lk. tammenlehvien kera kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha VR3 miekkojen kera.png|50px|3. lk. Vapaudenristi miekkojen kera kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha VR4 miekkojen kera.png|50px|4. luokan Vapaudenristi miekkojen kera kunniamerkkinuha]]</br />[[Kuva:RSVR1 ritarimerkki.png|50px|Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan 1. luokan ritarimerkkin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha Vapaussodan muistomitali.png|50px|Vapaussodan muistomitalin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha talvisodan muistomitali.png|50px|Talvisodan muistomitalin kunniamerkkinauha]][[Kuva:Nauha saksan maailmansodan kunniaristi.png|50px|Saksan maailmaansotaan osallistuneiden kunniaristin kunniamerkkinauha]]</br />[[Kuva:Jaakariristi slide0637 image002.png|70px|Jääkärimerkki]]

=== Viitteet ===

{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Björnström, Einar Jarl}}