vaatoittaa

Ingrian

Etymology

From vaate (“clothing”) +‎ -oittaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑːtoi̯tːɑː/, [ˈʋɑːtəi̯tːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑːtoi̯tːɑː/, [ˈʋɑːd̥o̞i̯tːɑː]
• Rhymes: -ɑːtoi̯tːɑː
• Hyphenation: vaa‧toit‧taa

Verb

vaatoittaa

1. (transitive) to clothe
   • 1916, Volmari Porkka, “1576. [Soikkola]. III443b”, in Väinö Salminen, V. Alava, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[1], volume III2, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 29-30:

     Milläpä vaatoitan issoin? // Senen paan palttinaa.

     With what shall I clothe my father? // I will put him in a linen cloth.

Conjugation

Conjugation of vaatoittaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vaatoitan	en vaatoita	1st singular	oon vaatoittant, oon vaatoittanut	en oo vaatoittant, en oo vaatoittanut
2nd singular	vaatoitat	et vaatoita	2nd singular	oot vaatoittant, oot vaatoittanut	et oo vaatoittant, et oo vaatoittanut
3rd singular	vaatoittaa	ei vaatoita	3rd singular	ono vaatoittant, ono vaatoittanut	ei oo vaatoittant, ei oo vaatoittanut
1st plural	vaatoitamma	emmä vaatoita	1st plural	oomma vaatoittanneet	emmä oo vaatoittanneet
2nd plural	vaatoitatta	että vaatoita	2nd plural	ootta vaatoittanneet	että oo vaatoittanneet
3rd plural	vaatoittaat1), vaatoittavat2), vaatoitettaa	evät vaatoita, ei vaatoiteta	3rd plural	ovat vaatoittanneet	evät oo vaatoittanneet, ei oo vaatoitettu
impersonal	vaatoitettaa	ei vaatoiteta	impersonal	ono vaatoitettu	ei oo vaatoitettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vaatoitin	en vaatoittant, en vaatoittanut	1st singular	olin vaatoittant, olin vaatoittanut	en olt vaatoittant, en olt vaatoittanut
2nd singular	vaatoitit	et vaatoittant, et vaatoittanut	2nd singular	olit vaatoittant, olit vaatoittanut	et olt vaatoittant, et olt vaatoittanut
3rd singular	vaatoitti	ei vaatoittant, ei vaatoittanut	3rd singular	oli vaatoittant, oli vaatoittanut	ei olt vaatoittant, ei olt vaatoittanut
1st plural	vaatoitimma	emmä vaatoittanneet	1st plural	olimma vaatoittanneet	emmä olleet vaatoittanneet
2nd plural	vaatoititta	että vaatoittanneet	2nd plural	olitta vaatoittanneet	että olleet vaatoittanneet
3rd plural	vaatoittiit1), vaatoittivat2), vaatoitettii	evät vaatoittanneet, ei vaatoitettu	3rd plural	olivat vaatoittanneet	evät olleet vaatoittanneet, ei olt vaatoitettu
impersonal	vaatoitettii	ei vaatoitettu	impersonal	oli vaatoitettu	ei olt vaatoitettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vaatoittaisin	en vaatoittais	1st singular	olisin vaatoittant, olisin vaatoittanut	en olis vaatoittant, en olis vaatoittanut
2nd singular	vaatoittaisit, vaatoittaist1)	et vaatoittais	2nd singular	olisit vaatoittant, olisit vaatoittanut	et olis vaatoittant, et olis vaatoittanut
3rd singular	vaatoittais	ei vaatoittais	3rd singular	olis vaatoittant, olis vaatoittanut	ei olis vaatoittant, ei olis vaatoittanut
1st plural	vaatoittaisimma	emmä vaatoittais	1st plural	olisimma vaatoittanneet	emmä olis vaatoittanneet
2nd plural	vaatoittaisitta	että vaatoittais	2nd plural	olisitta vaatoittanneet	että olis vaatoittanneet
3rd plural	vaatoittaisiit1), vaatoittaisivat2), vaatoitettais	evät vaatoittais, ei vaatoitettais	3rd plural	olisivat vaatoittanneet	evät olis vaatoittanneet, ei olis vaatoitettu
impersonal	vaatoitettais	ei vaatoitettais	impersonal	olis vaatoitettu	ei olis vaatoitettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vaatoita	elä vaatoita	2nd singular	oo vaatoittant, oo vaatoittanut	elä oo vaatoittant, elä oo vaatoittanut
3rd singular	vaatoittakkoo	elköö vaatoittako	3rd singular	olkoo vaatoittant, olkoo vaatoittanut	elköö olko vaatoittant, elköö olko vaatoittanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vaatoittakkaa	elkää vaatoittako	2nd plural	olkaa vaatoittanneet	elkää olko vaatoittanneet
3rd plural	vaatoittakkoot	elkööt vaatoittako, elköö vaatoitettako	3rd plural	olkoot vaatoittanneet	elkööt olko vaatoittanneet, elköö olko vaatoitettu
impersonal	vaatoitettakoo	elköö vaatoitettako	impersonal	olkoo vaatoitettu	elköö olko vaatoitettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vaatoittanen	en vaatoittane
2nd singular	vaatoittanet	et vaatoittane
3rd singular	vaatoittannoo	ei vaatoittane
1st plural	vaatoittanemma	emmä vaatoittane
2nd plural	vaatoittanetta	että vaatoittane
3rd plural	vaatoittannoot	evät vaatoittane, ei vaatoitettane
impersonal	vaatoitettanoo	ei vaatoitettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vaatoittaa	present	vaatoittava	vaatoitettava
2nd	inessive	vaatoittaes	past	vaatoittant, vaatoittanut	vaatoitettu
	instructive	vaatoittaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (vaatoittakkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vaatoittammaa
	inessive	vaatoittamas
	elative	vaatoittamast
	abessive	vaatoittamata
4th	nominative	vaatoittamiin
	partitive	vaatoittamista, vaatoittamist