hellitä

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhelːitæˣ/, [ˈhe̞lːit̪æ(ʔ)]
• Rhymes: -elːitæ
• Hyphenation^(key): hel‧li‧tä

Etymology 1

hellä +‎ -itä. The gradation is probably analogous.

Verb

hellitä

1. (intransitive) to make it (in time), arrive (in time), reach (in time) [with illative or allative ‘to/at/in’]
2. (intransitive) to come loose/free/off
3. (impersonal + ablative) to consent to give, have the generosity to give

   Häneltä ei hellinnyt penniäkään.

   S/he didn't have the generosity to give a red cent.

Conjugation

Inflection of hellitä (Kotus type 75*I/selvitä, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		heltiän	en heltiä	1st sing.	olen hellinnyt	en ole hellinnyt
2nd sing.		heltiät	et heltiä	2nd sing.	olet hellinnyt	et ole hellinnyt
3rd sing.		heltiää	ei heltiä	3rd sing.	on hellinnyt	ei ole hellinnyt
1st plur.		heltiämme	emme heltiä	1st plur.	olemme hellinneet	emme ole hellinneet
2nd plur.		heltiätte	ette heltiä	2nd plur.	olette hellinneet	ette ole hellinneet
3rd plur.		heltiävät	eivät heltiä	3rd plur.	ovat hellinneet	eivät ole hellinneet
passive		hellitään	ei hellitä	passive	on hellitty	ei ole hellitty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		heltisin	en hellinnyt	1st sing.	olin hellinnyt	en ollut hellinnyt
2nd sing.		heltisit	et hellinnyt	2nd sing.	olit hellinnyt	et ollut hellinnyt
3rd sing.		heltisi	ei hellinnyt	3rd sing.	oli hellinnyt	ei ollut hellinnyt
1st plur.		heltisimme	emme hellinneet	1st plur.	olimme hellinneet	emme olleet hellinneet
2nd plur.		heltisitte	ette hellinneet	2nd plur.	olitte hellinneet	ette olleet hellinneet
3rd plur.		heltisivät	eivät hellinneet	3rd plur.	olivat hellinneet	eivät olleet hellinneet
passive		hellittiin	ei hellitty	passive	oli hellitty	ei ollut hellitty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		heltiäisin	en heltiäisi	1st sing.	olisin hellinnyt	en olisi hellinnyt
2nd sing.		heltiäisit	et heltiäisi	2nd sing.	olisit hellinnyt	et olisi hellinnyt
3rd sing.		heltiäisi	ei heltiäisi	3rd sing.	olisi hellinnyt	ei olisi hellinnyt
1st plur.		heltiäisimme	emme heltiäisi	1st plur.	olisimme hellinneet	emme olisi hellinneet
2nd plur.		heltiäisitte	ette heltiäisi	2nd plur.	olisitte hellinneet	ette olisi hellinneet
3rd plur.		heltiäisivät	eivät heltiäisi	3rd plur.	olisivat hellinneet	eivät olisi hellinneet
passive		hellittäisiin	ei hellittäisi	passive	olisi hellitty	ei olisi hellitty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		heltiä	älä heltiä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hellitköön	älköön hellitkö	3rd sing.	olkoon hellinnyt	älköön olko hellinnyt
1st plur.		hellitkäämme	älkäämme hellitkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		hellitkää	älkää hellitkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hellitkööt	älkööt hellitkö	3rd plur.	olkoot hellinneet	älkööt olko hellinneet
passive		hellittäköön	älköön hellittäkö	passive	olkoon hellitty	älköön olko hellitty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hellinnen	en hellinne	1st sing.	lienen hellinnyt	en liene hellinnyt
2nd sing.		hellinnet	et hellinne	2nd sing.	lienet hellinnyt	et liene hellinnyt
3rd sing.		hellinnee	ei hellinne	3rd sing.	lienee hellinnyt	ei liene hellinnyt
1st plur.		hellinnemme	emme hellinne	1st plur.	lienemme hellinneet	emme liene hellinneet
2nd plur.		hellinnette	ette hellinne	2nd plur.	lienette hellinneet	ette liene hellinneet
3rd plur.		hellinnevät	eivät hellinne	3rd plur.	lienevät hellinneet	eivät liene hellinneet
passive		hellittäneen	ei hellittäne	passive	lienee hellitty	ei liene hellitty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hellitä		present	heltiävä	hellittävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hellitäkseni hellitäksemme 2nd hellitäksesi hellitäksenne 3rd hellitäkseen hellitäksensä		past	hellinnyt	hellitty
2nd	inessive2	hellitessä	hellittäessä	agent4	heltiämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hellitessäni hellitessämme 2nd hellitessäsi hellitessänne 3rd hellitessään hellitessänsä		negative	heltiämätön
	instructive	helliten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	heltiämässä	—
	elative	heltiämästä	—
	illative	heltiämään	—
	adessive	heltiämällä	—
	abessive	heltiämättä	—
	instructive	heltiämän	hellittämän
4th3	verbal noun	heltiäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st heltiämäisilläni heltiämäisillämme 2nd heltiämäisilläsi heltiämäisillänne 3rd heltiämäisillään heltiämäisillänsä

Synonyms

• (to arrive in time): löystyä, höltyä
• (to come loose/free/off): irrota, vapautua

Derived terms

nouns

• heltiäminen

 

verbs

• hellittää

 

Further reading

• “hellitä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

hellitä

1. inflection of hellittää:
   1. present active indicative connegative
   2. second-person singular present imperative
   3. second-person singular present active imperative connegative

Etymology 3

Verb

hellitä

1. present passive indicative connegative of helliä