avioitua

Finnish

Etymology

avio +‎ -oitua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑʋioi̯tuɑˣ/, [ˈɑ̝ʋiˌo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): a‧vi‧oi‧tu‧a

Verb

avioitua

1. (intransitive) to get married, marry [reciprocal or with kanssa ‘with’]

Conjugation

Inflection of avioitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avioidun	en avioidu	1st sing.	olen avioitunut	en ole avioitunut
2nd sing.		avioidut	et avioidu	2nd sing.	olet avioitunut	et ole avioitunut
3rd sing.		avioituu	ei avioidu	3rd sing.	on avioitunut	ei ole avioitunut
1st plur.		avioidumme	emme avioidu	1st plur.	olemme avioituneet	emme ole avioituneet
2nd plur.		avioidutte	ette avioidu	2nd plur.	olette avioituneet	ette ole avioituneet
3rd plur.		avioituvat	eivät avioidu	3rd plur.	ovat avioituneet	eivät ole avioituneet
passive		avioidutaan	ei avioiduta	passive	on avioiduttu	ei ole avioiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avioiduin	en avioitunut	1st sing.	olin avioitunut	en ollut avioitunut
2nd sing.		avioiduit	et avioitunut	2nd sing.	olit avioitunut	et ollut avioitunut
3rd sing.		avioitui	ei avioitunut	3rd sing.	oli avioitunut	ei ollut avioitunut
1st plur.		avioiduimme	emme avioituneet	1st plur.	olimme avioituneet	emme olleet avioituneet
2nd plur.		avioiduitte	ette avioituneet	2nd plur.	olitte avioituneet	ette olleet avioituneet
3rd plur.		avioituivat	eivät avioituneet	3rd plur.	olivat avioituneet	eivät olleet avioituneet
passive		avioiduttiin	ei avioiduttu	passive	oli avioiduttu	ei ollut avioiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avioituisin	en avioituisi	1st sing.	olisin avioitunut	en olisi avioitunut
2nd sing.		avioituisit	et avioituisi	2nd sing.	olisit avioitunut	et olisi avioitunut
3rd sing.		avioituisi	ei avioituisi	3rd sing.	olisi avioitunut	ei olisi avioitunut
1st plur.		avioituisimme	emme avioituisi	1st plur.	olisimme avioituneet	emme olisi avioituneet
2nd plur.		avioituisitte	ette avioituisi	2nd plur.	olisitte avioituneet	ette olisi avioituneet
3rd plur.		avioituisivat	eivät avioituisi	3rd plur.	olisivat avioituneet	eivät olisi avioituneet
passive		avioiduttaisiin	ei avioiduttaisi	passive	olisi avioiduttu	ei olisi avioiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		avioidu	älä avioidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		avioitukoon	älköön avioituko	3rd sing.	olkoon avioitunut	älköön olko avioitunut
1st plur.		avioitukaamme	älkäämme avioituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		avioitukaa	älkää avioituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		avioitukoot	älkööt avioituko	3rd plur.	olkoot avioituneet	älkööt olko avioituneet
passive		avioiduttakoon	älköön avioiduttako	passive	olkoon avioiduttu	älköön olko avioiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avioitunen	en avioitune	1st sing.	lienen avioitunut	en liene avioitunut
2nd sing.		avioitunet	et avioitune	2nd sing.	lienet avioitunut	et liene avioitunut
3rd sing.		avioitunee	ei avioitune	3rd sing.	lienee avioitunut	ei liene avioitunut
1st plur.		avioitunemme	emme avioitune	1st plur.	lienemme avioituneet	emme liene avioituneet
2nd plur.		avioitunette	ette avioitune	2nd plur.	lienette avioituneet	ette liene avioituneet
3rd plur.		avioitunevat	eivät avioitune	3rd plur.	lienevät avioituneet	eivät liene avioituneet
passive		avioiduttaneen	ei avioiduttane	passive	lienee avioiduttu	ei liene avioiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		avioitua		present	avioituva	avioiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st avioituakseni avioituaksemme 2nd avioituaksesi avioituaksenne 3rd avioituakseen avioituaksensa		past	avioitunut	avioiduttu
2nd	inessive2	avioituessa	avioiduttaessa	agent4	avioituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st avioituessani avioituessamme 2nd avioituessasi avioituessanne 3rd avioituessaan avioituessansa		negative	avioitumaton
	instructive	avioituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	avioitumassa	—
	elative	avioitumasta	—
	illative	avioitumaan	—
	adessive	avioitumalla	—
	abessive	avioitumatta	—
	instructive	avioituman	avioiduttaman
4th3	verbal noun	avioituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st avioitumaisillani avioitumaisillamme 2nd avioitumaisillasi avioitumaisillanne 3rd avioitumaisillaan avioitumaisillansa

Derived terms

• avioituminen
• avioituvuus

 

Further reading

• “avioitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02