Mona Bling, 30, mokasi somessa ja pyysi anteeksi: “Ota vastuu mokastasi ja jatka eteenpäin” – keskustelukulttuuri muuttuu vain, jos jokainen oppii virheistään
Mokan vaiheisiin kuuluu Mona Blingin mukaan kieltäminen, itsesääli, hyväksyminen ja muutos. Hän, Antti Kurhinen, Katri Norrlin ja Petra Olli jakavat tarinansa siitä, miten ja milloin on paikka katsoa peiliin.
Mona Bling on saanut oppia kantapään kautta, millaista on mokata somessa. Hän on suomalainen toimittaja, sisällöntuottaja ja LGBTQ+-vaikuttaja.
– Olen itse aika intohimoinen ihmisoikeus- ja tasa-arvoasioissa. Minulla on aina ollut voimakas pyrkimys oikeudenmukaisuuteen.
Itselle tärkeät asiat menevät tunteisiin. Siksi voi joskus sanoa asioita tavalla, jota myöhemmin katuu. Sanansa voi muotoilla liian hyökkäävästi tai ne voi suunnata väärään kohteeseen.
En voinut aluksi uskoa sitä. Minähän olin hyvällä asialla.
Mona Bling, vaikuttaja-aktiivi
Antti Kurhinen, Katri Norrlin, Petra Olli ja Mona Bling kertovat, miten he ovat muuttaneet omaa käyttäytymistään somessa ja oikeassa elämässä.
He ovat mukana Hyvin sanottu -kampanjassa huhtikuun 7.-9. päivä. Kampanjan aikana he kertovat omilla Instagram-tileillään, miten ovat havahtuneet siihen, ettei se, miten itse on tottunut puhumaan tai sanomaan, olekaan välttämättä ollut aina niin fiksua. Vaikuttajien tavoitteena on saada jokainen pysähtymään ja tarkastelemaan omaa tapaansa puhua ja oppimaan vanhoista virheistä.
Aina ei tarvitse saada omaa tahtoaan läpi
Petra Olli on entinen painija ja nykyinen urheiluvalmentaja sekä somevaikuttaja. Hänestä periksiantamattomuus on hyvä piirre urheilukilpailuissa ja harjoittelussa, mutta kilpailujen ulkopuolella hän on joutunut opettelemaan myös toisenlaista asennoitumista.
– Olen pohjalainen jääräpää ja perusänkyrä. Pinna on välillä kireällä ja menen läheisten kanssa tunteissani nollasta sataan.
Olli on huonojen kokemusten kautta opetellut kuuntelemista sekä ystävyyssuhteissa että työelämässä. Hänelle on ollut tärkeää saada kantaa vastuu kaikesta uraansa koskevasta, mutta sittemmin hän on opetellut jättäytymään myös taka-alalle.
– Olen huomannut, että välillä on parempi olla hiljaa kuin aiheuttaa ylimääräistä draamaa.
Kaikki tekevät virheitä. Kunhan vain tajuaa sen, minkä takia mokasi, ottaa siitä vastuun ja jatkaa eteenpäin.
Mona Bling
Tosi-tv-ohjelmista tunnetuksi tullut yrittäjä Antti Kurhinen on sekä Suomen että Venäjän kansalainen. Siksi hänen lähipiiriinsä kuuluu tällä hetkellä myös Venäjän sotaa puolustavia ihmisiä. Aluksi eri mieltä olevien läheisten kanssa aiheesta puhuminen johti lähinnä välirikkoon.
– Olen aika tunteellinen ja sota sekä sitä puolustavat mielipiteet ovat saaneet sisimpäni kiehumaan. Olen suuttunut ihmisille ja jopa blokannut jonkun. Vasta jälkikäteen olen alkanut miettiä, olisinko voinut hoitaa tilanteen eri tavalla.
Kurhinen on huomannut lähipiirissään, kuinka Venäjän taitava propaganda ja tunteiden kuumeneminen ovat katkaisseet perheiden välisiä suhteita. Osa Suomessakin asuvista venäläistaustaisista ihmisistä seuraa vain Venäjän uutisia eivätkä he siksi saa oikeaa tietoa sotatilanteesta. Kurhinen on havainnut, että hiiltyminen ei kuitenkaan vie omaa asiaa eteenpäin.
– Kun syytän ja haukun toista ihmistä, hän alkaa vain puolustautua. Se sanoma, minkä oikeasti olisin halunnut välittää toiselle, jääkin kuulematta.
Menen tunteissani nollasta sataan.
Petra Olli
Antti Kurhinen on kokeillut keskustelevampaa lähestymistapaa. Hän kertoo tuntevansa Venäjällä asuvan pienen lapsen äidin, joka seuraa paljon venäläistä televisiota ja on siksi siinä uskossa, että Venäjä on hyvällä asialla Ukrainassa. Kurhinen kokeili puhua tilanteesta rauhallisesti, kuunteli ystäväänsä ja onnistui esittämään vastakysymyksen, joka toivottavasti kylvi uuden ajatuksen siemenen.
– Kysyin häneltä, kuinka paljon hänen mielestä pitää ihmisiä vielä tappaa kostona. Hän meni aivan hiljaiseksi.
Hyvät aikeet eivät takaa hyvää lopputulosta
Mona Bling tekee vaikuttajatyötä Instagramissa. Hän on feministi, joka puhuu julkisuudessa aktiivisesti transasioista. Muutama kuukausi sitten hän kuvitteli tekevänsä hyvää yhdenvertaisuustyötä kirjoittamalla toisen vaikuttajan tyttöjen silpomisesta kertovan kirjoituksen alla siitä, miksi tämä ei nosta esiin myös poikien sukuelimiin kajoamista.
– Siitä nousi pieni myrsky. Kommenttini näyttäytyi whataboutismina. Lisäksi, koska olen valkoinen vaikuttaja, ja tulin puhumaan Somaliassa syntyneelle vaikuttajalle asiasta, josta hän tietää paljon enemmän, kommentoinnissani oli myös rasistisia sävyjä.
Whataboutismilla tarkoitetaan sitä, kun yhden epäkohdan esille ottamisen yhteydessä aletaankin puhua toisesta asiasta. Sillä viedään huomiota alkuperäiseltä asialta ja pahimmillaan luodaan mielikuva, ettei alkuperäinen asia ole niin merkittävä.
– En voinut aluksi uskoa, että minua syytettiin keskustelun harhauttamisesta ja vaikuttajakollegan hiljentämisestä. Minähän olin hyvällä asialla. Kävin keskusteluja toisten vaikuttajaystävien kanssa ja tajusin mokanneeni.
Suoraselkäisyys on paras vaihtoehto
Oman virheensä Mona Bling myönsi julkisesti. Hänelläkin meni luonnollisesti hetki, ennen kuin hän kykeni ymmärtämään, missä kohtaa mokasi.
– Kaikki hyvät aikeet eivät ole sama asia kuin hyvä lopputulos. Olen ymmärtänyt sen, että vaikka tekee paljon hyvää, ei kuitenkaan ole kaikkien asioiden asiantuntija. Aina voi oppia vielä lisää.
Mona Blingin ohjeet mokatessa:
Koeta nähdä, miltä käytöksesi näyttää ulkopuolisen silmin
Keskustele asia läpi läheisesi kanssa, älä kuormita (toista) vähemmistöä
Pyydä anteeksi
Mene eteenpäin
Mona Bling nostaa omassa somessaan esiin muun muassa transihmisiä kohtaan tehtyjä vääryyksiä. Bling toivoo, että kun ihmiselle huomautetaan tekemästään virheestä, tämä käsittelisi asian itse tai ystävien kanssa ja pyytäisi julkisesti anteeksi.
– Saan välillä yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat sanoneet jotain transfobista ja tajutessaan tehneensä väärin, he haluavat sympatiaa minulta. On väärin kuormittaa vähemmistöjä odottamalla heiltä kerta toisensa jälkeen anteeksiantoa.
Vasta jälkikäteen olen alkanut miettiä, olisinko voinut hoitaa sen eri tavalla.
Antti Kurhinen
Mona Blingiä on syytetty myös siitä, että omissa ulostuloissaan hän haluaisi kokonaan hiljentää osan ihmisistä. Hän ei näe, että niin sanottu cancelointi olisi aito uhka kenellekään.
– Minä haluaisin ensisijaisesti, että ihmiset ymmärtäisivät, mitä he tekevät väärin ja miten se vaikuttaa oikeassa elämässä. Kaikki tekevät virheitä. Kunhan vain tajuaa sen, minkä takia mokasi, ottaa siitä vastuun ja jatkaa eteenpäin.
Hyvä keskustelu vaatii myös empatiaa ja rohkeutta
Katri Norrlin on YleX:n toimittaja, joka toimii somessa usealla alustalla. Hän on myös julkaissut kirjan sosiaalisen median vaikutuksista. Hänen reseptinsä hyvään keskustelukulttuuriin on tieto ja empatia. Tieto vähentää epäluuloja, jotka monesti ovat syy vihapuheelle. Hän kannustaa myös suhtautumaan myötätuntoisesti ihmisiin, jotka ovat mokanneet puheissaan. Silloin luo myös itselleen turvallisempaa maailmaa – paikkaa, missä uskaltaa sanoa asioita.
– Kun näet toisten laittavan kättä pystyyn virheen merkiksi, voit uskaltaa myös itse tehdä niin. Ymmärrän kyllä että se on pelottavaa, koska tuntuu että monien vaikuttajien sanomisia käsitellään tosi kärkkäästi.
Mona Bling uskoo että hänen oma kokemuksensa elämästä vähemmistöryhmässä on auttanut asettumaan toistenkin ihmisten kokemuksiin. Mokaamiskokemus ei hänellekään ole silti ollut lainkaan helppo. Hän kokee, että voisi olla vielä parempi myötätunnossa itseään kohtaan.
– Se piirre, mistä pidän itsessäni, on se että voin ymmärtää, milloin olen tehnyt väärin ja osaan pyytää anteeksi.
Katri Norrlinin check-up-lista keskusteluihin:
Odota puheenvuoroasi, se osoittaa kunnioitusta toista kohtaan
Hyväksy muiden eri näkemykset – ihmisarvoa loukkaavia näkemyksiä ei tietenkään tarvitse koskaan hyväksyä
Tietojaan ja empatiaa tulee kehittää jatkuvasti
Kampanja nähdään vaikuttajien omissa somekanavissa ja Hyvin sanotun Instagramissa
Kampanjassa on mukana useita muitakin tuttuja kasvoja: vaikuttaja-urheilija Pernilla Böckerman, Yle Kioskin toimittaja-juontaja Aleksi Rantamaa, artisti Yeboyah, Puoli Seitsemän juontaja Mikko Kekäläinen, Viimeinen sana -ohjelman juontaja Rosa Kettumäki, toimittaja-kirjailija Julia Thurén sekä Yle X3M:n juontaja Märta Westerlund.
Kampanja on osa Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotista Hyvin sanottu – Bra sagt -hanketta, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Kampanjaa voi seurata ja siihen voi osallistua vaikuttajien somekanavissa sekä Hyvin sanotun ja Ylen Instagramissa 7.–9.4.2022.