Suomen rikoshistorian laajimman metsästysrikoskokonaisuuden oikeudenkäynti alkaa Pohjois-Savon käräjäoikeudessa Kuopiossa maanantaina.
Syytettynä on 31 miestä. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet pääosin Lapinlahdella vuosina 2019–2023.
Salametsästäjien epäillään kaataneen kolme sutta, kuusi ilvestä ja ahman. Saaliiden joukossa on ollut myös rauhoitettuja lintuja, muun muassa joutsenia.
Poliisi nimesi tutkinnan operaatio Savukukoksi. Tässä jutussa kerromme, mitä vyyhdistä tiedetään ennen oikeuskäsittelyä.
Yle seuraa maanantaina oikeudenkäyntiä erillisessä päivittyvässä jutussa.
Mitä käräjäoikeudessa käsitellään?
Syyttäjät nostivat tapauksessa syytteet 14 törkeästä metsästysrikoksesta, kolmesta törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä, kolmesta metsästysrikoksesta, kuudesta luonnonsuojelurikoksesta, kolmesta ampuma-aserikoksesta ja yhdestä ampuma-aserikkomuksesta.
Syytetyistä suurin osa on kotoisin Lapinlahdelta. Vastaajista jokainen on saanut syytteen vähintään yhdestä törkeästä metsästysrikoksesta.
Eniten syytteitä nostettiin 60-vuotiasta miestä vastaan. Häntä syytetään yhdeksästä törkeästä metsästysrikoksesta, kahdesta törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä sekä ampuma-aserikoksesta.
Kun poliisin esitutkinta valmistui, epäiltyjä oli yhteensä 34. Heistä syytteessä on nyt 31.
Mikä tekee rikoskokonaisuudesta poikkeuksellisen?
Epäillyissä rikoksissa poikkeuksellista on vuosia jatkunut tekoaika, tapettujen suurpetojen määrä sekä ympäristö, jossa laitonta metsästystä tehtiin.
Esimerkiksi saman päivän aikana Lapinlahdella vilkkaan Viitostien molemmin puolin oli poliisin mukaan järjestetty kaksi erillistä suteen kohdistuvaa metsästystä, joihin osallistui kymmeniä metsästäjiä.
Mitä tutkinnassa paljastui?
Suurpetoja on metsästetty lupailvesten ja ketunmetsästyksen varjolla. Eläimiä on myös kätketty tappamisen jälkeen. Poliisi takavarikoi useita suurpetojen ruhoja, kalloja, nahkoja. Kaikkien alkuperää ei ole pystytty selvittämään.
Poliisin mukaan salametsästys on ollut johdettua. Toimintaan osallistuneilla on ollut omat roolinsa. Saaliin käsittelystä ovat vastanneet tietyt toimijat. Pohjolaisen mukaan syytetyistä vain muutama on itse tappanut vyyhdissä suurpedon laittomasti.
Poliisin mukaan osa epäillyistä metsästi luvattomasti myös karhua huhtikuussa 2021 siinä kuitenkaan onnistumatta.
Osa epäillyistä on myöntänyt tekonsa esitutkinnassa, osa kiistänyt.
Ketä syytetyt ovat?
Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan vastaajat ovat tavallisia miehiä.
– Innokkaita suurriistan metsästäjiä, joilla on kyky metsästää monipuolisesti, tiivistää rikosylikomisario Pohjolainen.
Syytetyistä jotkut ovat toimineet myös metsästykseen liittyvissä luottamustehtävissä. Yksi syytetyistä on entinen Lapinlahden kunnanvaltuutettu Jorma Ruotsalainen. Hän erosi tehtävästä, kun rikosepäilyt tulivat julkisuuteen.
Ruotsalainen on kiistänyt törkeät tekomuodot. Yle on julkaissut hänen nimensä, koska kyseessä on vakava rikosepäily poikkeuksellisen laajassa tapauksessa ja henkilö toimi yhteiskunnallisena vaikuttajana kunnanvaltuutettuna.
Vastaajat ovat iältään 24–75-vuotiaita.
Ensimmäiset törkeästä metsästysrikoksesta epäillyt otettiin kiinni maaliskuun lopulla 2023.
Kahdeksan miestä oli lyhyen aikaa tutkintavankeudessa samana keväänä.
Mitä syytetyt ovat kertoneet motiiveistaan?
Epäillyt ovat kertoneet kuulusteluissa muun muassa pettymyksestä suurpetopolitiikkaa kohtaan. Kaatolupia on monien epäiltyjen mielestä liian vähän, ja osa heistä on huolissaan metsästyskoirien tulevaisuudesta.
Ainakin yksi epäilty kertoi, että suden laiton metsästys tuottaa myös jännitystä.
Rauhoitettujen lintujen osalta epäillyt eivät Pohjolaisen mukaan ole pystyneet kertomaan järkevää selitystä tappamisille. Esimerkiksi kesällä 2019 jotkut syytetyistä tappoivat seitsemän joutsenta ”hetken mielijohteesta” autoajelun päätteeksi.
Rikoksilla ei esitutkinnan perusteella tavoiteltu taloudellista hyötyä.
Minkälaisia rangaistuksia on odotettavissa?
Poliisin tietojen mukaan Suomessa ei ole koskaan tuomittu ehdotonta vankeusrangaistusta törkeistä metsästysrikoksista. Rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvasella on sama käsitys.
Tolvanen pitää mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että nyt tuo kynnys saattaa ylittyä osalla syytetyistä. Jos rangaistus on yli kahden vuoden pituinen, se tuomitaan ehdottomana.
Lain mukaan törkeään metsästysrikokseen syyllistynyt on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Jos törkeitä metsästysrikoksia on useampia, enimmäisrangaistus on seitsemän vuotta.
Syytettyjen kannalta olennaista ovat myös mahdolliset korvaukset, joita he joutuvat maksamaan rauhoitettujen eläinten tappamisesta.
Aikuisen ahman osalta korvaussumma ohjeellinen arvo on enimmillään yli 16 000 euroa, suden yli 9 000 euroa, ilveksen ja laulujoutsenen yli 2 000 euroa.
Myös oikeuden mahdollisesti määräämillä metsästyskielloilla ja aseiden menettämisellä valtiolle on iso merkitys.
Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittu on lain mukaan määrättävä metsästyskieltoon vähintään kolmeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Tästä voi poiketa vain erityisen painavista syistä.
Uutista korjattu kello 15.18: Muutettu ilmaisu ”Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet Lapinlahdella” muotoon ”Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet pääosin Lapinlahdella”. Jutun haastehakemuksesta kävi ilmi, että käsittelyssä olevien epäiltyjen rikosten tekopaikkoja on muidenkin kuntien alueilla. Korjattu 12.2. kello 12:59: Epäiltyjen luonnonsuojelurikosten määrä korjattu haastehakemusten tiedoilla viidestä kuuteen.