Yhdysvallat vetäytyy sopimuksesta, jolla estetään suuryritysten veronkiertoa.
Päätös on yksi niistä kymmenistä asetuksista, jotka Donald Trump allekirjoitti ensimmäisenä päivänä presidentin virassaan maanantaina.
Päätös on yllättävä, sillä Yhdysvallat on ollut hyvin aktiivisesti mukana sopimuksen valmistelussa.
Niin sanotulla minimiverosopimuksella pyritään takaamaan, että monikansalliset yritykset maksavat voitostaan veroa aina vähintään 15 prosenttia.
Jos yhtiö maksaa omaan kotimaahansa veroa alle 15 prosenttia, sopimuksen piirissä olevat muut maat voivat periä yhtiöltä veroa niin, että todelliseksi veroprosentiksi tulee lopulta vähintään viisitoista prosenttia.
Sopimuksen perustana on ajatus siitä, että minkään maan ei kannata verottaa maassaan toimivia yhtiöitä liian kevyesti, koska silloin verotuottoa menee muihin maihin.
Sopimuksen on sitoutunut ottamaan käyttöön 139 maata. Suomessa ja muissa EU-maissa laki on tullut voimaan viime vuoden alussa. Sopimus on pitkän kiistelyn tulos ja sen valmistelu OECD-maiden kesken kesti yli kymmenen vuotta.
Sen tarve on voimistunut digitaalisten palveluiden merkityksen myötä.
Digitaalisia palveluita voidaan tarjota kaikkialle maailmaan, ilman yrityksen varsinaista läsnäoloa markkina-alueella. Se on antanut digijäteille mahdollisuuden päästä verotuksessa lähellä nollaa, kun pääkonttori tai aineettomia oikeuksia, esimerkiksi patentteja, on voitu sijoittaa lähes mihin tahansa maailmassa.
Suomi voisi verottaa vaikka USA:n digijättejä
Minimiverosopimuksen piirissä olevat maat voivat verottaa myös niitä yhtiöitä, joiden kotimaa ei ole sopimuksen piirissä.
Esimerkiksi Suomi voisi verottaa vaikkapa yhdysvaltalaista yritystä, jos sen maksama todellinen veroprosentti jäisi alle sovitun rajan.
Käytännössä asia ei ole kuitenkaan aivan näin yksinkertainen Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala huomauttaa.
– Yksittäiset valtiot, EU ja OECD joutuvat miettimään, onko poliittisesti mahdollista lähteä ihan oikeasti verottamaan yhdysvaltalaisten emoyhtiöiden voittoja.
Sopimuksen tiukka noudattaminen saattaisi lisätä kauppasodan riskiä.
Minimiverosopimuksesta irtisanoutumisen yhteydessä Trump määräsi Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön valmistelemaan vastatoimia siltä varalta, että verotusoikeutta aletaan käytännössä toteuttaa muissa maissa.
Euroopan parlamentin verokomitean puheenjohtaja Pasquale Tridico kehottaa kuitenkin olemaan säikähtämättä Trumpin uhkailua.
– Trumpin päätös hyödyttää monikansallisia suuryhtiöitä ja Trumpia tukeneita ultrarikkaita miljardöörejä, Tridico sanoo tiedotteessaan.
Hän korostaa, että suuryritysten verovälttely lisää pienyritysten ja kansalaisten verotaakkaa suhteettomasti.
Elon Musk ja useat muut ultrarikkaat ovat tukeneet näkyvästi Donald Trumpin presidenttikampanjaa.
Poikkeussäännölle jatkoaikaa
Vaikka sopimus on tullut jo voimaan, siinä olevan poikkeussäännön perusteella muut maat voivat alkaa verottaa toisen maan yhtiöitä vasta ensi vuoden alusta lähtien.
Tomi Viitala kuitenkin arvioi, että sopimusmaat tulevat venyttämään poikkeussääntöä Trumpin presidenttikauden yli.
Yhdysvalloissa yritysverotus on ainakin teoriassa kireämpää kuin esimerkiksi Suomessa. Täällä yhteisöveroprosentti on 20, Yhdysvalloissa 21.
Suomessa veroprosentti kuvaa käytännössäkin voitosta maksettavaa veroa, mutta Yhdysvalloissa erilaiset verovähennykset tarkoittavat sitä, että voitosta maksettava vero voi Viitalan mukaan painua huomattavasti alle viidentoista prosentin rajan.
– Tässä on tietyllä tavalla kyse verokilpailusta. Trump on kutsunut yrityksiä tulemaan Yhdysvaltoihin valmistamaan tuotteitaan ja sen vastapainoksi hän on luvannut entistäkin alhaisempaa verotusta.
Myös Viitalan mukaan päätöksen taustalla näkyy Trumpin läheinen suhde suuryrityksiin.
– Varmasti suuryritykset ovat kannustaneet Trumpia siihen, että näistä järjestelmistä pitää ehdottomasti irtautua, ja ainakaan ei saa lähteä edistämään niitä, Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Tomi Viitala arvioi.