Hyvinvointialueiden talouden arvioidaan kääntyvän tulevina vuosina ylijäämäiseksi. Yhteensä alueet ennustavat tekevänsä tänä ja ensi vuonna noin 1,65 miljardia euroa ylijäämää.
Alueilla on tehty viime aikoina kipeitä leikkauksia karsimalla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä irtisanomalla henkilökuntaa.
Yli puolet alueista ei leikkauksista ja sopeuttamisesta huolimatta tule kuitenkaan onnistumaan alijäämiensä kattamisessa laissa säädettyyn määräaikaan mennessä.
Näin arvioi valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Antti Väisänen.
Hyvinvointialueiden tulisi lain mukaan kattaa vuoden 2023 jälkeen syntynyt alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä.
Tätä alijäämää on syksyllä tehdyn arvion mukaan kertynyt yhteensä 2,7 miljardia euroa.
Alueiden tuoreiden talousarvioiden ja -suunnitelmien perusteella tämän ja ensi vuoden ylijäämä ei kuitenkaan riitä kattamaan edellisvuosien tappiollisia budjetteja.
– Jos taloussuunnitelmatiedot osuvat kohdilleen, niin alijäämä olisi koko maan tasolla 2026 lopussa noin miljardin verran, Väisänen sanoo.
”Useita satoja euroja alijäämää per asukas”
Taloussuunnitelmien perusteella kaikkiaan yhdellätoista alueella olisi alijäämää vielä selvästi jäljellä vuonna 2026.
– Lisäksi ainakin kolmella alueella näkymä on huomattavan epävarma ja edellyttäisi menojen poikkeuksellisen voimakasta leikkaamista, Väisänen sanoo.
Alueiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja.
– Joillakin alueilla talous kääntyy huomattavasti parempaan suuntaan ja alijäämät tulevat katetuksi. Toisilla alueilla puhumme useista sadoista euroista alijäämää per asukas.
Väisänen huomauttaa, että vuoteen 2026 liittyy silti edelleen paljon epävarmuuksia ja luvut voivat vielä muuttua huomattavasti.
| milj. € (luvut pyöristetty lähimpään puoleen miljoonaan) | tilikauden 2025 arvioitu yli-/alijäämä | tilikauden 2026 suunniteltu yli-/alijäämä |
| Etelä-Karjala | -14 | 13 |
| Etelä-Pohjanmaa | -27 | 84 |
| Etelä-Savo | 0,5 | 18 |
| Helsinki | 42 | 29 |
| Itä-Uusimaa | 8 | 20 |
| Kainuu | 5 | 3 |
| Kanta-Häme | 28,5 | 98 |
| Keski-Pohjanmaa | -13,5 | 56 |
| Keski-Suomi | -43 | 2,5 |
| Keski-Uusimaa | 0 | 53 |
| Kymenlaakso | 0,5 | 3 |
| Lappi | 0 | 9,5 |
| Länsi-Uusimaa | 76 | 105,5 |
| Pirkanmaa | 92 | 124 |
| Pohjanmaa | 32,5 | 53,5 |
| Pohjois-Karjala | 20 | 50,5 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 9,5 | 126 |
| Pohjois-Savo | -47 | 12,5 |
| Päijät-Häme | 1,5 | 19 |
| Satakunta | -0,5 | 131 |
| Vantaa-Kerava | 16,5 | 193 |
| Varsinais-Suomi | 55 | 236 |
Lähde: Valtiokonttorin tutkihallintoa.fi-palvelu. Palveluun viitattu 24.1.2025.
Tuoreiden talousarvioiden ja -suunnitelmien perusteella alueet tekisivät tänä vuonna noin 250 miljoonaa ylijäämää, mutta ensi vuoden ylijäämän ennakoidaan kasvavan jo 1,4 miljardiin euroon.
Talousarvion perusteella alijäämäänsä kasvattavat vielä tänä vuonna Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueet.
Myös näiden alueiden talous kääntyy ylijäämäiseksi vuoteen 2026 mennessä.
Arviointimenettely uhkaa
Hyvinvointialueiden johtajat kertoivat tänään perjantaina, että tuoreiden ennusteiden perusteella alueiden viime vuoden alijäämä olisi jäämässä 200 miljoonaa euroa ennustettua pienemmäksi.
Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024 olisi tällöin yhteensä 1,2 miljardia euroa, kun vielä syksyllä puhuttiin 1,42 miljardin alijäämästä.
Väisäsen mukaan kuva tarkentuu ensi viikolla, kun hyvinvointialueilta saadaan vuoden 2024 tilinpäätösarviot.
– Odotamme vielä virallisia tietoja ja tarkennamme laskelmia.
Mikäli hyvinvointialue ei onnistu kattamaan alijäämäänsä määräaikaan mennessä, voi se joutua järeään arviointimenettelyyn.
Siinä alueiden itsehallintoa rajataan ja niitä voidaan velvoittaa säästötoimiin. Viimeisenä vaihtoehtona voisi olla alueiden yhdistäminen.
Uhkaako osa alueista sitten arviointimenettely?
– Se on kyllä mahdollista. Kevään kuluessa teemme tarkempaa arviota, analysoimme alueiden tilannetta ja harkitsemme eri ohjausmenettelyiden käyttöönottoa, Väisänen sanoo.
Hänen mukaansa päätöksiä arviointimenettelyn aloittamisesta ei kuitenkaan ole vielä tehty.
Jos menettelyyn päädyttäisiin alijäämien kattamistavoitteen epäonnistuttua, olisi tarkasteluajankohta keväällä 2027, kun vuoden 2026 tilinpäätökset valmistuvat.
Väisänen muistuttaa, että menettely on mahdollista aloittaa myös muiden kriteerien perusteella.
– Tämän vuoden alusta käytössä on myös uusi ohjauskeino, ennakollinen talouden ohjauksen menettely. Näiden eri ohjauskeinojen tarvetta ja käyttöä harkitaan kokonaisuutena sitten, kun alueiden taloustilanteesta on tehty uusiin tietoihin pohjautuva kattava analyysi.