Oululaistutkija selvitti: nämä autismin piirteet lisäävät koulukiusatuksi joutumisen riskiä

Tutkija kannustaa seuraamaan lapsia, joilla on autismin piirteitä, ei ainoastaan diagnoosin saaneita. Vuorovaikutuksen tukeminen voi estää kiusaamista.

Väitöskirjatutkija Maria Junttilan mukaan tutkimus tunnisti useita esimerkiksi vuorovaikutustaitoihin liittyviä asioita, jotka johtivat kiusatuksi tulemiseen. Video: Janne Körkkö / Yle, Timo Sihvonen / Yle
Juha Virranniemi

Yli puolet autismin kirjon lapsista joutuu koulussa kiusatuksi.

Opettajat arvioivat, että 54 prosenttia näistä lapsista kokee koulukiusaamista. Vanhempien arvio on, että jopa 69 prosenttia kiusataan.

Asia käy ilmi perjantaina Oulun yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Vastaavasti niistä lapsista, joilla ei ole autismin piirteitä, tulee opettajien arvion mukaan kiusatuksi noin neljä prosenttia. Vanhempien mielestä luku on yli yhdeksän prosenttia.

– Vanhemmat saavat sekä tietoa koulussa tapahtuvasta kiusaamisesta että näkevät sitä myös vapaa-ajalla, väitöskirjatutkija Maria Junttila selittää näkemyseroa.

Väitöstutkimuksen pohjana on vuonna 2000 kerätty aineisto. Silloin 80 prosenttia nykyisen Pohteen alueen kakkosluokkalaisista, yli 4 400 lasta, osallistui tutkimukseen. Samalla kerättiin tietoa myös vanhemmilta ja opettajilta.

Vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu

Tutkimuksessa tunnistettiin useita toistuvia piirteitä, jotka johtivat kiusatuksi tulemiseen. Vuorovaikutustaidoilla on iso rooli.

– Saatiin selville se, että lapsella on hankaluuksia joukkuepeleissä, hänellä ei ole läheisiä ystävyyssuhteita ja hän on eristynyt ikätovereistaan. Hän voi olla kömpelö tietyissä tilanteissa ja hänellä saattaa olla aistiyliherkkyyksiä, Junttila listaa.

Nämä ovat tyypillisiä asioita lapsille, joilla on autismin piirteitä.

Maria Junttila työskentelee luokanopettajana Oulussa Myllyojan koululla. Hän on ollut pitkään mukana Oulun yliopistolla autismikirjon monitieteellisessä työryhmässä ja havainnut, että asioiden laajalle ymmärtämiselle on tarvetta.

Integraation kautta erityislapset ovat normaaliluokissa. Junttila toivoo, että hänen väitöstutkimuksensa tulokset tarjoavat apua yleisopetuksessa tukea tarvitsevien ja neurokirjolla olevien lasten kanssa.

Junttila toivoo, että kasvattajat seuraisivat arjessa lapsia, joilla on autismin piirteitä, ei vain diagnoosin saaneiden ryhmää.

– Neuroepätyypillisten diagnoosien määrä lisääntyy, mutta piirteiden määrä ei lisäänny. Nämä lapset vain tunnistetaan nyt paremmin kuin ennen, Junttila sanoo.