Kansallisteatteri, Kansallisooppera ja -baletti sekä Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoista koostuva Kansallisgalleria ovat kansallisia taidelaitoksia, jotka ovat kuluvalla hallituskaudella toistaiseksi säästyneet kulttuurin leikkauksilta.
Perjantaina tehtävään nimitettävä tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.) ei lupaa, että näin olisi jatkossakin.
– En lähde näin ensimmäisenä päivänä mitään lupaamaan. Ne ovat päätöksiä, joita tehdään tulevan kevään ja viimeistään syksyn aikana, Talvitie sanoo Ylelle.
Talvitien mukaan kansallisten taidelaitosten rahoitus täsmentyy viimeistään ensi syksynä. Huhtikuussa Petteri Orpon (kok.) hallituksen ministerit kokoontuvat aluevaalien jälkeen puoliväliriiheen. Syksyllä pidetään budjettiriihi.
– Hallitusohjelmassa on kehyksissä tulevillekin vuosille kulttuurisäästöjä, ja näistä asioista tietenkin käydään tarkemmin keskustelut puoliväliriihessä ja viimeistään syksyn riihessä.
Talvitie: Kieli ja ruoka ovat osa kulttuuria
Talvitie pitää kevään kulttuuripoliittista selontekoa tärkeänä suomalaisen kulttuurin vaalimisen työkaluna. Hän esittelee sen eduskunnalle helmikuussa.
– Itse asiassa moneen vuosikymmeneen ei kulttuuripoliittista selontekoa ole tehty, ja sitä kautta eduskunnan suuressa salissa käyty keskustelua.
Talvitie haluaa Suomeen laajaa keskustelua taiteen ja suomalaisen kulttuurin olemuksesta ja merkityksestä. Hän toivoo jopa, että luonnon ymmärtäminen osana suomalaista kulttuuri-identiteettiä olisi asia, josta hänen ministerikautensa tullaan muistamaan.
– Minkälainen merkitys on laajemmin kulttuurilla: luonto, ruoka, meidän tapakulttuuri ovat myös yksi osa meidän kulttuuria, ja suomen kieli ja kirjallisuus monipuolisesti.
Talvitien mukaan kulttuurikeskusteluilla voi olla yhteys kulttuurin arvostuksen vahvistumiseen.
– Valtion eurot ovat toki tärkeitä, mutta suomalaisen kulttuurin tukemisessa kansalaisilla on tosi iso merkitys.
– Se, minkä merkityksen ihminen yleensäkin ymmärtää, niin sitä haluamme vaalia ja kehittää, Talvitie sanoo.
Kulttuuria Talvitie itse kuluttaa muun muassa lukemalla paljon runoista dekkareihin ja romaaneista tietokirjoihin. Talvitie kertoo lukevansa tällä hetkellä entisen Suomen Yhdysvaltain-suurlähettilään Mikko Hautalan kirjaa Sotaa ja rauhaa. Joulun alla Talvitie luki Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Donald Trumpille hävinneen Kamala Harrisin kirjan.
Muista viimeaikaisista kulttuurikokemuksista Talvitie mainitsee käyneensä Kansallisoopperassa katsomassa Pohjalaisia-oopperan ennen joulua.
Yksityinen tuki miljardeja euroja
Yksityisten lahjoitusten sekä yksittäisten kuluttajien painoarvo on Talvitien mukaan merkittävä osa kulttuurin rahallista pottia.
– Muistutan, että suomalaiset kansalaiset on suurin kulttuurin tukija. Karkeasti arvioituna suomalaisten yksityisten henkilöiden osuus on useampi miljardi euroa.
Kevään aikana tullaan ministerin mukaan arvioimaan, millä tavoin voidaan edistää yksityisten lahjoittajien mahdollisuuksia tukea kulttuuria.
– Siihen on mahdollisesti erilaisia muotoja, näitä tullaan sitten kevään mittaan arvioimaan.
Tieteen vapaus on ”ykkösasia”
Tammikuussa tutkijat ja tieteilijät säikähtivät hallituksen lakiesitystä, jossa Suomen Akatemian tehtävien hoitamiseen lisättäisiin linjaus siitä ettei sen tehtävien hoitaminen ”saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, Suomen kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa”.
Lakiesityksen arvioitiin vaarantavan tieteen ja tutkimuksen vapauden.
Esimerkiksi kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, akateemikko Martti Koskenniemen mukaan esitys vaikuttaa mielivaltaiselta ja totalitaristiselta.
Talvitie vakuuttaa, että tieteen vapaus on ykkösasia.
– Se taataan Suomessa jo perustuslaissa. Perustuslaki antaa tieteen vapaudelle pohjan, ja se menee sitä kautta tietyllä tavalla yli kaiken muun.
– Tutkimusturvallisuuteen on kuitenkin tärkeää pystyä luomaan rakenteita, jotta me pystymme oikeasti takaamaan luotettavan tutkimuksen tulevaisuudessakin.
Talvitien mukaan keskustelu osoittaa, kuinka tärkeitä pienetkin sanamuodot ja painotukset lakitekstissä ovat.
– On tosi hyvä, että siitä on käyty keskustelua. Se kuuluu demokratiaan, samoin se, että keskustelun eri näkökulmia arvostetaan.
Jos tarvetta on, eduskunnassa esitystä on mahdollista viilata.
– Se tulee sitten sivistysvaliokunnan tehtäväksi.