Hauska paljastus kulisseista: Tiukka Whatsapp-viesti kertoo paljon Suomen ampumahiihtomenestyksen taustoista

Suomalaiset ovat yltäneet eniten kymppisakkiin sitten Kaisa Mäkäräisen huippukauden. Näin ruusuinen tilanne ei ollut vielä vuosi sitten, kun kohistiin Tero Seppälän kohtelusta.

Erik Kulstad.
Erik Torneus-Kulstad valmentaa nyt kolmatta kauttaan suomalaisia ampumahiihtäjiä. Nyt menestystä on alkanut myös tulla. Kuva: Janne Isaksson / Yle
Roope Visuri,
Petra Manner

– Hän on aika tiukka. Häneltä tulee aika usein Whatsapp-ryhmään, että ”Be on time! Be on time!”. Ole ajoissa on ehkä hänen lempilausahduksensa, Suomen ampumahiihtomaajoukkueen konkareihin kuuluva Olli Hiidensalo kuvailee.

Puhe on kolmatta kautta Suomen maajoukkueen päävalmentajana työskentelevästä Erik Torneus-Kulstadista.

30-vuotiaana vetovastuun Suomesta ottanut norjalainen työskenteli aiemmin Kiinan ampumahiihtomaajoukkueen valmentajana sekä Norjassa Tromssan huippu-urheilulukion päävalmentajana maasto- ja ampumahiihdossa.

Torneus-Kulstad on tuonut Hiidensalolle pedanttiutta tekemiseen. Kaikki tähtää kilpailemiseen. Esimerkiksi ammuntasuorituksen pitäisi olla samanlainen harjoituksissa ja kilpailuissa.

– Olen aina itse tiedostanut sen, mutta hän on aina olkapäillä naputtamassa. Kaikki treenit kuvataan. Hän purkaa ne ja sanoo, että esimerkiksi tämä toinen makuuammunta ei mennyt niin kuin sovittiin. Tulee aina välitön palaute, Hiidensalo sanoo.

Olli Hiidensalo ampumahiihdon maailmancupissa alkuvuodesta 2024.
Olli Hidensalo ja Erik Torneus-Kulstad ovat suurin piirtein samanikäisiä. Kuva: IMAGO/CEPix/ All Over Press

Seppälä: Kielimuuri vaikutti luottamuspulaan

Vuosi sitten MM-kisoissa puhutti paljon Suomen ykkösnimen Tero Seppälän ja Torneus-Kulstadin vaikea suhde.

Seppälä jäi viime kaudella ulos A-maajoukkueesta harjoituskauden ajaksi ja treenasi Kontiolahdella oman valmentajansa Anatoli Hovantsevin ryhmässä.

MM-kisoissa Torneus-Kulstad sijoitti Seppälän normaalimatkalle yllättäen viimeiseen lähtöryhmään, joka oli silloisissa Nove Meston oloissa kaikista heikoin lähtöryhmä.

Torneus-Kulstad kertoi kauden päätyttyä Yle Urheilulle saaneensa kiinni Seppälän kritiikistä liittyen siihen, että A-maajoukkueen toiminta on arvokisojen arvontaryhmiä myöten liian ennalta lukittua ja joustamatonta, eikä siinä eletä hetkessä, mikä usein huippu-urheilussa olisi tärkeää.

Seppälä kertoo, että hänellä on nyt löytynyt yhteinen sävel Torneus-Kulstadin kanssa. Esimerkiksi ammuntaa on hiottu Hovantsevin ja Torneus-Kulstadin johdolla paremmin yhteistyössä.

– Ainahan menee aikaa ennen kuin kaikki hitsaantuu kuntoon. Erik on nyt löytänyt varmaan oikean tavan toimia Suomen joukkueessa, Seppälä arvioi.

Tero Seppälältä nähtiin perjantaina hyvä pikakisa Anterselvassa ja kauden paras henkilökohtainen tulos (13:s) – katso kooste.

Seppälä kuvailee olevansa tällä hetkellä tyytyväinen.

– On hyvä luottamus. Ollaan rehellisiä, eikä piilotella tunteita. Tässä mennään täysillä. Välillä harmittaa ja välillä ollaan todella tyytyväisiä. Osataan käsitellä paremmin tunteita. Ehkä sen takia homma on lähtenyt kulkemaan, Seppälä sanoo.

Nyt siis Suomen miesten ykkösnimi ja päävalmentaja ymmärtävät Seppälän mukaan paremmin toisiaan.

– Kommunikointikielenä on kuitenkin englanti. Siinä menee aina hetki, että opitaan ymmärtämään, mitä toinen tarkoittaa. Vähän eri sanoja kuitenkin, vaikka kaikilla on varmaan ammattisanasto hallussa, Seppälä kuvailee.

Kovimpia tuloksia sitten Kaisa Mäkäräisen huippuvuoden

Tällä kaudella suomalainen ampumahiihto on ollut nousukiidossa. Kymppisakkiin on yltänyt vähintään kerran maailmancupissa neljä eri suomalaista.

Suomalaiset ovat olleet yhteensä 11 kertaa henkilökohtaisissa kilpailuissa kymmenen parhaan joukossa tällä kaudella.

Viimeksi vastaavia lukemia saa hakea kaudelta 2017–2018, kun Kaisa Mäkäräinen voitti maailmancupin kokonaiskilpailun ja oli yksinään 16 kertaa kymmenen parhaan joukossa maailmancupin kisoissa.

Kuinka paljon menestyksestä on kiittäminen norjalaispäävalmentajaa?

Ensinnäkin täytyy huomauttaa, että tämän kauden top10-sijoituksista suurin osa on Suvi Minkkiseltä eli yhteensä kahdeksan kappaletta. Minkkinen on harjoitellut paljon henkilökohtaisen valmentajansa Mikko Viitasen kanssa.

Hän oli myös Minkkisen mukana käänteentekevänä pidetyllä Keski-Euroopan leirillä kesällä.

Torneus-Kulstad on tämän kauden kymppisakkiin yltäneistä Venla Lehtosen ja Otto Inveniuksen henkilökohtainen valmentaja.

Lehtonen kertoo, että hän on kahtena vuotena norjalaisen alaisuudessa mennyt eteenpäin.

– Hän on saanut luotua minuun uskoa pitkästä aikaa enemmän kuin kukaan muu. Olen todella iloinen, että Erik on päätynyt Suomeen, Lehtonen kuvailee.

Venla Lehtonen oli aivan ihmeissään, kun hän paransi Annecyssa huimasti toisena päivänä peräkkäin uransa parasta. Nyt se on seitsemäs. Vielä ennen tuota kilpailuviikonloppua paras sijoitus maailmancupissa oli 36:s. Lauantain takaa-ajossa Lehtonen paransi pikakisan 13. sijasta seitsemänneksi.

Hiidensalo kertoo, että Suomen joukkue ei ole vielä varsinaisesti antanut tunnustusta päävalmentajalle. Konkari muistuttaa helmikuussa häämöttävästä kauden päätavoitteesta.

– Katsotaan nuo MM-kisat ja mitä sieltä tulee, mutta kyllä hänen pedanttiutensa alkaa näkyä. Hän on vaativa valmentaja. Se alkaa maksaa pikkuhiljaa takaisin, että kaikki treenit on tehty todella tarkasti.

Seppälän mukaan Torneus-Kulstad saattaa välillä yötkin pohtia, miten Suomen maajoukkue pärjäisi paremmin.

Ei Suomi vastaan Suomi, vaan Suomi vastaan muut

Yle Urheilu kysyi Torneus-Kulstadilta, kuinka paljon menestys johtuu hänestä. Hän vastaa, että ei tykkää kehua itseään.

Päävalmentaja kuitenkin kokee, että nyt on pystytty tekemään paremmin yhteistyötä henkilökohtaisten valmentajien kanssa.

– Saamme molemmin puolin enemmän irti tekemästämme työstä. Uskon, että henkilökohtaiset valmentajat luottavat minuun enemmän kuin muutama vuosi sitten.

– Minä luotan heihin myös enemmän. Silloin yhteistyö toimii erittäin hyvin.

Kun puhutaan Torneus-Kulstadin tekemistä muutoksista maajoukkueessa, hän muistuttaa, että ei ole tietoinen siitä, mitä on aiemmin tehty.

– Ensimmäisenä kokosin ryhmän yhdeksi joukkueeksi. On selvää, että kun olemme harjoitusleireillä ja kilpailumatkoilla, työskentelemme joukkueena. Kyse on kilpailusta Suomen ja muiden välillä. Suomen sisäinen kilpailu ei ole tärkeintä, norjalainen alleviivaa.

Torneus-Kulstadin mukaan tässä asiassa on parannettu vähitellen. Hän kertoo, ettei tälle kaudelle ole muutettu juurikaan asioita, joita on lähdetty kehittämään.

Valmennusjohto on muuttanut tosin sitä, miten joitain asioita selitetään urheilijoille.

Torneus-Kulstad puhuu esimerkiksi välinekehityksestä, ammunnasta tai harjoitusmäärästä ylipäätänsä.

– Uskon, että kehittymisessä kyse on monista pienistä asioista, jotka ovat parantuneet vähitellen. Uskoimme näkevämme kehityksen viime vuonna, mutta emme nähneet ihan sitä, mitä olimme toivoneet, Torneus-Kulstad arvioi.

Erik Bartlett Kulstad på skidskyttelandslagets träning.
Erik Torneus-Kulstadia kuvaillaan todella tarkaksi ja tiukaksi valmentajaksi. Kuva: Janne Isaksson / Yle

Palataan vielä siihen, mistä aloitettiin eli Torneus-Kulstadin tiukkuuteen.

Urheilijat totesivat myös Yle Urheilulle, että päävalmentaja on tullut kolmen vuoden aikana rennommaksi. Esimerkiksi Olli Hiidensalo kertoi, että Torneus-Kulstad ei ole enää niin ehdoton kuin pestinsä alussa.

Norjalaisvalmentaja näkee asian niin, että hän on voinut rentoutua, kun urheilijat ovat alkaneet ymmärtää häntä.

Hänellä on päävalmentajasopimusta jäljellä tuleva olympiakausi. Norjalainen kertoo tykänneensä työstään.

Kun puhutaan jatkosta, hänen täytyy silti miettiä perheasioita. Oslossa asuvassa perheessä on 2,5-vuotias lapsi. Jatkoa Suomessa pitäisi miettiä siltäkin kantilta.

Kolmessa kaudessa on kuitenkin ehtinyt tarttua päävalmentajalle muutama sana suomeakin.

– Kippis! Hyvä Suomi! Tsemppiä! Tervetuloa, Torneus-Kulstad luettelee naureskellen haastattelun lopuksi.

Erik Torneus-Kulstad esittelee suomen kielen taitojaan.