Suomesta 1800-luvulla Ruotsiin vietyjen pääkallojen uudelleen hautaaminen jatkuu ensi keväänä Pohjois-Karjalassa.
Joensuun ortodoksinen seurakunta on saanut haltuunsa pääkallot, jotka antropologi Gustaf Retzius retkikuntineen otti mukaansa Enosta. Kalloja on kaksi ja ne on määrä haudata alkuperäiselle paikalleen Nesterinsaareen.
– Siellä on vanha ortodoksikalmisto, joka on poistettu käytöstä kenties jo 1600-luvun lopulla. Pääkallot kaivettiin haudoistaan siltä paikalta vuonna 1873, pastori Marko Mäkinen kertoo.
Ruotsin valtio palautti Retziuksen retkikunnan viemät 82 pääkalloa Suomelle elokuussa. Kalloja oli kerätty aikoinaan rotuopillisiin tutkimuksiin.
Toistaiseksi pääkalloja on haudattu uudelleen Pälkäneellä, Rautalammilla ja Paltamossa. Näillä paikkakunnilla kalloja ei haudattu alkuperäisille paikoilleen, vaan nykyisinkin käytössä oleville hautausmaille.
– Suunnitelmamme vaatii luvan Museovirastolta. Haemme sitä talven aikana, Mäkinen kertoo.
Ainoat ortodoksikallot
Toistaiseksi Enon pääkallot ovat säilytyksessä Pohjois-Karjalan museolla. Niitä ei ole tarkoitus laittaa näytille, vaan saattaa arvokkaasti hautaan.
Nesterinsaareen palautettavat kallot ovat tiettävästi ainoita ortodoksien jäänteitä, joita Retziuksen retkikunnan kokoelmassa oli. Juuri muuta pääkalloista ei tiedetä.
– Luultavasti tutkija oli kiinnostunut tästä alueesta siksi, että täällä oli paljon ortodokseja. En tiedä, kenen luvalla siellä saaressa on sitten käyty maata kaivamassa, pastori Mäkinen sanoo.
Mäkisen mielestä on hienoa, että pääkallot voidaan palauttaa haudan lepoon. Hän näkee uudelleen hautaamisen tärkeänä askeleena kohti historian oikeudenmukaista käsittelyä.
– On hyvä, että ymmärrämme, ettei rotututkimukseen tai kallojen keräämiseen ole nykymaailmassa sijaa. On vain yksi ihmisrotu, riippumatta väreistä tai uskontokunnista, Mäkinen painottaa.