Somefiltterit ovat uusi ilmiö kauneusklinikoilla. Ihmiset näyttävät filttereiden kautta, millaisia muutoksia he toivovat.
Ilmiö on tällä hetkellä iso erityisesti Yhdysvalloissa, mutta Suomessakin tätä jo esiintyy. Aihe on pinnalla myös plastiikkakirurgian konferensseissa, sanoo KC Clinicin plastiikkakirurgi Heikki Kupi.
Kun somefilttereiden ihannointi menee liian pitkälle, puhutaan Snapchat dysmorphiasta.
Se tarkoittaa filttereiden aiheuttamaa kehonkuvahäiriötä ja voi johtaa siihen, että plastiikkakirurgiaa tai esteettisiä hoitoja liikakäytetään, jotta omakuva muuttuisi filtteröidyn kuvan mukaiseksi.
– Olemme usein näissä asioissa realistisempia kuin jenkit. Mutta kyllä tällainen Suomessakin yleistyy, se on ihan selvä asia, Kupi sanoo.
Sosiaalisen median ja erityisesti Tiktokin vaikutus on selkeä, uskoo Oulun ihonhoitokeskuksen esteettinen sairaanhoitaja Sini Kangaskorte.
Somekuvien kautta moni alkaa pohtia myös omia kasvojen piirteitä. Hän nostaa esimerkiksi terävän leukalinjan, jota erityisesti nuoret asiakkaat nyt toivovat. Vaikka Kangaskortelle ei suoraan ole näytetty filtteröityjä omakuvia, mallikuvien näyttäminen somesta on tyypillistä.
– Asiakkaat tuovat ilmi, että ovat nähneet somessa tällaista. Ehkä niitä filttereitä on käytetty, ja he kaipaavat ääripiirteiden muokkaamista.
Kysyimme oululaisnuorilta somefilttereiden käytöstä ja niiden aiheuttamista ulkonäköpaineista:
Vaikka moni Ylen tapaamista nuorista kertoi filttereiden aiheuttavan ulkonäköpaineita, kukaan ei ollut harkinnut itsensä muokkaamista filtterin mukaisesti.
Ennen näytettiin nuoruuskuvia, nyt somefiltteriselfieitä
Plastiikkakirurgi Heikki Kupin mielestä kehityskulku on looginen. Aiemmin asiakkaat ovat näyttäneet klinikoilla omia nuoruuskuviaan tai julkkisten kuvia. Nyt kuvioihin ovat tulleet filtteröidyt kuvat.
– Sosiaalisessa mediassa ihmiset ovat jatkuvasti tekemisissä oman kuvansa kanssa. Teknologian kehittyessä filtteritkin ovat tulleet mukaan.
Filtterit ovat uudenlainen tapa kommunikoida kauneusalan asiantuntijoiden kanssa, eikä Kupi pidä sitä pelkästään pahana asiana. Hänellekin on esitelty muutamia filtteröityjä kuvia.
– Kuvat tuovat lisämahdollisuuden keskusteluun eli niiden avulla asiakas voi näyttää, millaista tulosta toivoo. Mutta kuinka paljon me voimme mennä mukaan tällaiseen kuvamaailmaan? Filtteröidyt kuvat ovat kuvanmuokkausta ja ihmisen todellinen muokkaus on ihan eri juttu. Realistinen pitää olla.
Itseä verrataan muiden somekuviin, ja se luo harhakäsityksiä
Sosiaalinen media on pullollaan muokattuja kuvia, ja Oulun ihonhoitokeskuksen esteettinen sairaanhoitaja Sini Kangaskorte toteaa sen olevan hyvin harhaanjohtavaa nuorille.
Filttereiden lisäksi somessa trendaavat kauneusihanteetkin voivat saada nuoren kiinnostumaan esimerkiksi kasvoihin laitettavista täyteaineista.
– Filtterit vaikuttavat erittäin paljon ihoon. Nuoret herkästi vertaavat omaa ihoa filtteröityihin kuviin, ja siitä tulee harhakäsitys, että ihossa ei saisi olla epäpuhtauksia tai ihohuokoset eivät saisi näkyä.
Hän joutuukin käymään nuorten kanssa usein keskustelua siitä, mitä kaikkea toimenpiteet vaativat. Hoidot eivät ole riskittömiä ja niitä on uusittava. Halvalla niistä ei myöskään selviä.
– Osa nuorista on kiitellyt rehellisyydestä, ja he ovat pohtineet uudelleen, haluavatko sittenkään ottaa täyteaineita juuri nyt.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.