Orimattilassa kytee kaavakapina – tuulimyllyt hirvittävät yrittäjää, jolle metsäteillä ravaaminen on osa elantoa

Tuulivoimayhtiö haluaisi Orimattilan Kuivannolle kolme massiivista tuulimyllyä. Valiokunta näytti jo vihreää valoa, kyläläiset eivät.

Ravitalliyrittäjä Ville Tonttila arvioi, että tuulivoimalat toisivat tullessaan lisää liikennettä, mikä vaikeuttaisi hevosten valmentamista.
Sini Ojanperä

Orimattilan Kuivannolle suunniteltavien tuulivoimaloiden kaava etenee päätöksenteossa, mutta osa kyläläisistä ei edelleenkään sulata suunnitelmia.

ABO Energy Suomi (entinen ABO Wind) haluaisi lähellä Lahden rajaa sijaitsevalle Kuivannolle kolme tuulivoimalaa eli kolme tuulimyllyä. Ne olisivat enimmillään 270 metrin korkuisia. Myllyt yltäisivät siis lähes Eiffel-tornin (312 metriä) mittoihin.

Orimattilan kaupunkikehitys- ja tekninen valiokunta hyväksyi tiistaina äänestyksen jälkeen Kuivannon tuulivoimapuiston osayleiskaavan, joka on avain hankkeen etenemiseen.

Tuulivoimayhtiön vuonna 2022 tekemässä asukaskyselyssä 85 prosenttia vastanneista suhtautui tuulivoimahankkeeseen kielteisesti.

Karttakuva, johon on merkitty tuulivoimalat, Kuivanto, Nastola, Lahti ja valtatiet 4 sekä 12.
Tuulivoimalat tulisivat vajaan 10 kilometrin päähän Lahden ja Kouvolan välisestä valtatiestä. Ne voisivat olla jopa 270-metrisiä, kun esimerkiksi Tampereen Näsinneulan korkeus on 168 metriä. Kuva: Sini Ojanperä/Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Ravitalliyrittäjä Ville Tonttila ja hänen avopuolisonsa Kaisa Tommola asuvat parin kilometrin päässä suunnitelluista tuulivoimaloista. Ravitallin hevosten valmennusmaastot ovat juuri tulevalla tuulivoima-alueella.

Teitä myllerrettäisiin ennen tuulivoimaloiden tuloa, ja niiden valmistuttua autoliikenne alueella todennäköisesti lisääntyisi.

– Siellä ajetaan välillä vähän reipasta tahtia. Kun tällä hetkellä siellä on vähän liikennettä, se on ollut aika helppoa. Se varmaan vaikeutuu aika lailla, jos tätä tuulivoimaa tulee, Tonttila pohtii.

Jos hevosten ajaminen käy liian vaikeaksi, voi se pahimmillaan tarkoittaa loppua ravitallille.

Pariskuntaa mietityttää myös, miten jättimäisten tuulimyllyjen alla uskaltaisi liikkua talvella. Vaarana on, että lähes 300 metrin korkeudesta putoaa jäätä.

Mustiin vaatteisiin pukeutuneet nainen ja mies ovat hiekkatiellä, jolla on lunta. Taustalla on metsää.
Ville Tonttilalle ja Kaisa Tommolalle lähiseudun luonto on tärkeää muutoinkin kuin elinkeinon vuoksi. Kuva on otettu tuulivoimalalle kaavaillun paikan vieressä parin kilometrin päässä pariskunnan kotoa. Kuva: Sini Ojanperä / Yle

Kaisa Tommola pelkää, että alueen luonto muuttuu pysyvästi. Hän pohtii, miten käy esimerkiksi maakotkan, josta on tehty lähistöllä havaintoja.

– Sinne, minne voimala tulisi, valetaan betonia ja hakataan puut. Mielestäni hienosta metsäalueesta tulee vähän niin kuin teollisuusalue. Onko täällä turvallista sitten liikkuakaan.

Tonttiloiden mukaan samoilla metsäteillä ajaa hevosilla viisi muutakin lähialueen asukasta.

Luontokato huolestuttaa kesäasukasta

Tarja-Liisa Laaksonen on erityisen huolestunut tuulivoimaloiden vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. Hän on kesäasukkaana Kuivannon tuulivoima-alueen lähistöllä sijaitsevalla entisellä Montarin koululla.

Hän muistuttaa, että luontokato on kasvava ongelma.

Laaksonen on tehnyt kaavasta muistutuksen, jossa hän muun muassa huomauttaa luontoselvitysten puutteista. Hänen mielestään tuulivoimayhtiön vastineet huomioihin ovat ylimalkaisia tai vähätteleviä.

– Vastaus tuntuu olevan aina 'ei se haittaa' tai 'ei se mitään'.

Harmaakuorinen kelopuu, josta sojottaa säikeitä. Sen takana on metsää ja pieniä kuusia lumessa.
Kuva: Sini Ojanperä / Yle

Laaksonen katsoo, että esimerkiksi ilveksen, karhun ja muuttolintujen häiriintyminen on sivuutettu.

Hän nostaa esiin myös Etelä-Hämeen luonnonsuojeluliiton lausunnon, jonka mukaan tuulivoimaloille tulisi etsiä muu paikka, jotta vältyttäisiin yhtenäisen metsäalueen pirstomiselta ja luonnolle haitalliselta maankäytön muutokselta. Tuulivoimaloiden rakentaminen katkaisisi tärkeitä ekologisia yhteyksiä.

Laaksosesta tuulivoimalat tulevat myös liian lähelle asutusta. Hän huomauttaa, etteivät ne vaikuta vain kuivantolaisiin ja muihin orimattilalaisiin vaan myös lahtelaisiin.

Hän on vakuuttunut siitä, että kaavasta tullaan valittamaan.

Yhtiö: viranomaisten lausunnot painavat

Projektijohtaja Jenni Elonen ABO Energystä torjuu väitteen vähättelystä. Hän toteaa, että viranomaiset ovat antaneet lausuntonsa kaavoitusprosessin eri vaiheissa. Hänen mukaansa jokaiseen kaavasta laadittuun muistukseen laaditulla vastineella on pyritty aidosti vastaamaan esitettyihin huoliin ja huomioihin.

Hän kertoo, että yhtiö on keskustellut viranomaisten kanssa myös kaavan eri vaiheiden nähtävilläoloaikojen ulkopuolella.

– Kuivannon hankkeessa käytiin esimerkiksi valkolehdokkiin liittyen vuoropuhelua ely-keskuksen kanssa, minkä seurauksena alueella tehtiin kesällä lisäselvityksiä.

Lumista metsää, jossa kasvaa pieniä kuusia. Taustalla näkyy kalliota. Maasta kasvaa talventörröttäjiä.
Kuivannolta kaadetaan metsää arviolta 2-3 hehtaaria per tuulimylly. Kuva: Sini Ojanperä / Yle

Tuulivoimalalle ei tarvita ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, mutta Elonen toteaa, että viranomaisten lausunnoilla on iso painoarvo myös kaavoituksessa.

– Totta kai kaavasta päättää viime kädessä kaupunginvaltuusto. Mutta olisi vahva signaali päättäjillekin, jos esimerkiksi ely-keskus olisi jättänyt lausunnon, että hanketta ei voisi toteuttaa tällaisenaan.

Metsäalueen pirstomisen osalta ABO Energyn projektijohtaja Jenni Elonen vetoaa lukuihin. Kuivannon kaava-alue on noin 660 hehtaaria ja puustoa poistetaan voimalaa kohden keskimäärin 2–3 hehtaaria.

Hän huomauttaa, että kaavassa arvioidaan tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävät ympäristövaikutukset.

– Voidaan myös esimerkiksi miettiä, mikä on tuulivoimaloiden aiheuttama hyöty ilmastonmuutuksen torjumisen kannalta.

Tuulivoimalan lapa alhaalta kuvattuna.
Tuulivoimaloiden rakenteisiin voi joissakin olosuhteissa kertyä jäätä. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Elosen mukaan Kuivannon metsäteiden käyttö ravihevosten valmennuksessa on yhtiön tiedossa, ja hevosyrittäjät on pyritty huomioimaan suunnittelussa.

Heidän kanssaan on keskusteltu esimerkiksi rakennusaikaisten töiden aikatauluttamisesta niin, että teillä voisi ajaa hevosia normaalisti sovittuina aikoina päivästä.

Tiet voitaisiin päällystää voimaloiden valmistuttua hevosille sopivalla soralla.

Jäiden putoamisen hän myöntää olevan riski, joskin pieni. Jään kertyminen vaikuttaa myös tuulivoimaloiden tuotantoon. Tämän vuoksi tuulivoimayhtiö haluaa seurata voimaloiden jäätämistä etävalvonnalla ja etsiä tekniikkaa, joka estäisi jään muodostumista lapoihin.

– Tavalliselle kansalaisellekin voidaan jäätämisriskistä kertoa esimerkiksi alueelle sijoitetulla kylteillä ja varoitusvaloilla, hän sanoo.