Tilastojen perusteella mielen häiriöiden hoidon tilanne Suomessa on hieman aiempaa valoisampi, mutta mikä muutoksen taustalla on – sitä on vaikeampi sanoa.
Ylen kesäkuussa tekemän selvityksen perusteella valtaosa alueista käyttää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissä kehitettyä Terapiat etulinjaan -toimintamallia, joka siirtää mielenterveysongelmien hoidon painopistettä omahoitoon ja lyhyisiin terapiamuotoihin.
Malli on otettu vaihtelevin tavoin käyttöön melkein koko maassa.
Alueet arvioivat alkukesästä, että uuden toimintamallin konkreettisia hyötyjä voidaan arvioida syksyllä, kun mallin käytännöt vakiintuvat osaksi hoitotyötä.
Selvitimme, miltä tilanne näyttää nyt kolmen mittarin valossa.
Tavoite 1: Vähentää sairauspoissaoloja miljoona päivää vuodessa
Tavoitteesta ollaan vielä kaukana, mutta pitkien sairauspoissaolojen määrä ei enää kasva. Mielen häiriöiden vuoksi korvattujen sairaspäivien määrä on jopa hienoisessa laskussa.
Vuoden 2024 lokakuun loppuun mennessä Kelan korvaamaa sairauspäivärahaa oli saanut 92 000 henkilöä. Kaikkiaan Kela korvasi 5,40 miljoonaa sairaus- tai osasairauspäivää, joiden syynä ovat mielen häiriöt.
Kela korvaa työntekijälle sairauspäivärahaa yli 10 päivää kestävistä sairauspoissaoloista.
Viime vuonna vastaavana aikana luvut olivat 91 000 henkilöä ja 5,43 miljoonaa päivää. 30 000 päivän ero on pieni, mutta kertoo ainakin aiempien vuosien kasvun pysähtyneen.
Poissaolojen väheneminen ei välttämättä ole pelkästään Terapiat etulinjaan -mallin ansiota, sillä suuri osa sairauspoissaoloista tulee työterveydenhuollosta, jossa malli ei ole käytössä.
Lisäksi monilla työpaikoilla tarjotaan tukea ja ratkaisuja mielen ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Myös mielenterveydestä puhuminen vaikuttaa.
Tavoite 2: Puolittaa kuntoutuspsykoterapioiden määrä
Kelan tilastoissa tavoite ei näy. Kuntoutuspsykoterapiaa tuettiin tammi-syyskuussa 2024 yhä yli 60 000 suomalaiselle.
Terapia-asiakkaiden määrän kasvu on hidastunut vuodesta 2021 alkaen, mutta kasvu ei ole vielä tasaantunut.
Kelan erikoistutkija Miika Vuori kertoo, että tänä vuonna asiakkaita on jälleen viime vuotta enemmän. Hän arvioi, että luku asettuu tänä vuonna noin 66 000:een. Viime vuonna se oli noin 64 500.
Kuntoutuspsykoterapian kustannusten kasvu on sen sijaan taittunut jo joitain vuosia sitten. Tämän vuoden osalta ollaan suunnilleen samoissa lukemissa kuin viime vuonna.
Mieli ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck huomauttaa, että taloudellisesti tiukkoina aikoina ihmisillä ei ole välttämättä kykyä tai halua maksaa Kelan psykoterapiaan liittyvää omarahoitusosuutta. Tämä voi vaikuttaa tilastoihin.
Tavoite 3: Psykiatrian erikoissairaanhoidon jonojen lyheneminen
Valtakunnan tasolla jonotilanne on parantunut, mutta hyvinvointialueilla on isoja eroja ja osassa hyvinvointialueita jonot ovat jopa pidentyneet.
Ennen hyvinvointialueita psykiatrian erikoissairaanhoidon jonossa oli pahimpana vuonna 2021 yli 6 000 henkilöä koko maassa.
Hyvinvointialueiden välillä on kehityksessä merkittäviä eroja. Valtakunnallisesti aikuisten psykiatrian hoitojonon pituus on kuitenkin lyhentynyt noin 3 500 henkilöön vuoden 2024 syksyllä.
Valtaosan koko maan muutoksesta toteuttaa Pirkanmaan hyvinvointialue.
Yksi merkittävimmistä asioista on ollut Pirkanmaalla systemaattisesti käyttöön otettu uusi digitaalinen palvelu, eli Terapianavigaattori. Se on Terapiat etulinjaan -hankkeessa kehitetty sovellus.
– Sen avulla asiakas saadaan jo ensimmäisen yhteydenoton perusteella ohjattua oikeaan hoitopaikkaan, eikä hänen tarvitse tulla vastaanotolle käymään taustatietoja läpi, vastaava johtajaylilääkäri Sirpa Rainesalo kertoo.
Vertailu hankalaa
Mieli ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck pitää tärkeänä, että uuden mallin vaikuttavuutta seurataan. Valtakunnallisten lukujen vertailu on kuitenkin hankalaa, sillä Terapiat etulinjaan -malli ei ole vielä käytössä kaikilla hyvinvointialueilla tai ne käyttävät vain osia mallista.
– Mallissa on paljon sitä, mitä Suomesta on puuttunut, eli varhainen hoito. Erikoissairaanhoitoa ei ehkä tarvita ollenkaan, jos hoitoa saadaan ensivaiheessa jo omassa terveyskeskuksessa, ennen kuin ongelmat ovat monimutkaistuneet.
Malli sai kesällä kritiikkiä osalta asiantuntijoista sen painotusten ja tutkimusnäytön puutteesta. Vaikutuksista on aloitettu vuonna 2024 erillinen tutkimushanke.
Juttua varten on haastateltu myös HUSin nuorisopsykiatrian linjajohtajaa, ylilääkäri Elina Santtia.
Voit keskustella aiheesta 15.11. kello 23:een asti.