Kahvin hinta on ottanut vain kuukaudessa tuntuvan harppauksen. Toukokuusta kesäkuuhun hinta nousi lähes 13 prosenttia. Taustalla on nyt Brasilian heikko sato, joka vaikuttaa välittömästi.
– Kyse on siitä, että globaali tarjonta on heikentynyt. Kahvin kysyntä ei tietenkään ole heikentynyt. Kahvi on raaka-aineena erittäin herkkä hinnannousupaineille, kuten nyt on nähty, sanoo Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail.
Brasilian pavun heikolla sadolla on hänen mukaansa valtava vaikutus globaaliin hintatasoon.
Ratkaisu ei ole se, että ostettaisiin alle nykyisten laatuvaatimuksen olevia papuja. Laatuvaatimukset tulevat EU:sta, ja lisäksi paahtimoilla on vielä omat laatuvaatimukset.
– Jos papu ei täytä Suomen paahtimoiden laatuvaatimuksia, niin papu ei yksinkertaisesti pääse maahan, toteaa Ismail.
Ilmastonmuutos uhkaa kahvisatoja
Aalto-yliopiston globaalien vesi- ja ruoka-asioiden professori Matti Kummu pitää ilmastonmuutosta yhtenä suurimmista uhista kahvin viljelylle. Kahvipensas tarvitsee erityiset kasvuolosuhteet, jotta se voi tuottaa laadukkaita papuja. Se on myös herkkä erilaisille ääri-ilmiöille.
– Pensas kasvaa parhaiten tropiikin vuoristoissa, missä sadetta on tarpeeksi, mutta ei kuitenkaan liikaa. Myös lämpötilan pitäisi olla suhteellisen tasainen, liian kuumaa ja kylmääkin kahvi sietää huonosti. Jos ilmasto näissä vuoristoissa lämpenee liikaa, olosuhteet voivat muuttua huonoiksi kahvipensaille ja samalla otollisiksi erilaisille tuholaisille ja taudeille, sanoo Kummu.
Kahvia on haastava siirtää uusille alueille kasvamaan, joten viljelijöiden on täytynyt miettiä muita keinoja.
Kummu sanoo, että yksi hyväksi todettu keino on kahvin kasvattaminen muiden puiden varjossa. Esimerkiksi banaani ja mango sopivat kahvipensaiden varjostuskasveiksi. Puut tekevät mikroilmastosta vähän viileämpää ja ehkäisevät eroosiota.
– Tietysti voidaan myös etsiä ja kehittää sellaisia kahvilajikkeita, joiden sietokyky on parempi erilaisille muuttuville olosuhteille, kuten kuivien sekä kuumien kausien pitenemiselle tai rankkasateiden yleistymiselle. Kuivia kausia vastaan pystyy myös varautumaan keinokastelulla, jos siihen on riittävästi vesivaroja, pohtii Kummu.
Kahvin viljely vaatii paljon työvoimaa ja on monelle tärkeä elinkeino. Ilmaston muuttumisen lisäksi haasteita viljelijöille on Kummun mukaan tuonut myös nopea tuotantokustannusten nousu viimeisten vuosien aikana ympäri maailmaa.
– Jos halutaan, että ihmisillä on elinkeino ja he saavat toimeentulonsa kahvin viljelystä, heidän pitää saada kahvista parempi hinta, toteaa Kummu.
Kahvi on suomalaisille tärkeä tuote
Suomalaiset juovat kahvia noin 9–10 kiloa henkeä kohden vuodessa. Kulutus on pysynyt hyvin tasaisena vuodesta toiseen, vaikka kahvin hintataso on vaihdellut.
Kahvin hintaan kaupassa vaikuttaa raaka-aineen lisäksi kauppiaiden päättämät kuluttajahinnat. Kahvi on myös hyvä sisäänheittotuote asiakkaiden houkuttelemiseen, vaikka kate juuri kahvista ei olisi kummoinen.
S-marketkaupan myyntipäällikkö Juhani Haara toteaa, että suomalaiset ovat kahvikansaa. S-ryhmässä kahvin kuluttajahinta on noin yhdeksän prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeampi.
– Kahvi on tuote, jonka hinnan kuluttajat tietävät tarkasti. Tällä hetkellä vallitseva taloustilanne on vaikuttanut moneen talouteen ja kuluttajat etsivät edullisia vaihtoehtoja muun muassa kahvikampanjoista, sanoo Haara.
K-ryhmän osto- ja myyntijohtaja Aki Erkkilä kertoo heidän kampanjoivan erilaisilla kahveilla läpi vuoden.
– Kampanjoissamme on vuoden aikana vaihdellen erityyppisiä kahveja edullisimmista suodatinkahvista erikoiskahveihin. Kampanjat näkyvät yleensä kahvin myynnissä riippumatta siitä, mikä on sillä hetkellä kahvin yleinen hintataso.
Mahdollisiin tuleviin hintamuutoksiin kauppiaat eivät ota kantaa kilpailuoikeudellisista syistä.
Kahvia riittää, mutta laatu on kysymysmerkki
Kummun mukaan kahvi ei tule loppumaan, mutta ilmastonmuutos on vakava uhka – eikä vain kahville.
– Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen sekä lämpötilan nousu tulevat vaikuttamaan kahvin määrään ja laatuun ja sitä kautta myös kahvin hintaan sekä kahvinviljelijöiden elinkeinoihin. Jos ilmastonmuutosta ei saada kuriin, niin koko ruoantuotanto on aikamoisten muutospaineiden alla, Kummu sanoo.
Oman kahvibudjetin voi pitää samana vuodesta toiseen Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismailin vinkillä.
– Kun menee kaupan hyllyjä katsomaan, niin valikoima on iso. Vaihtoehtoina on ostaa edullisempaa, kuluttaa vähemmän vai onko vaihtoehtona sittenkin tämä perinteinen hamstraus, summaa Ismail.
Professori Kummu sanoo olevansa optimisti pohtiessaan kahvin riittävyyttä tulevaisuudessa.
– Seuraavien vuosikymmenien aikana kahvi ei tule loppumaan.