Inarilainen Irma Turunen halusi kokeilla, miten omenapuu kasvaisi pohjoisessa. Tästä syystä hän istutti tänä kesänä omenapuun taimen takapihalleen.
Turunen ei pahastu, jos puu ei talven jälkeen olekaan enää pystyssä.
– Jos menee mönkään, niin ei se haittaa. Ei se maksanut kuin kuutisenkymmentä euroa.
Turusen piha-alue on täynnä istutuksia ja monia eri kukkapensaita. Hyötykasveja hän ei juuri kasvata. Turunen kertoo saaneensa idean omenapuukokeiluun ystävältään, jonka pihalla sellainen kasvaa. Ystävän puut eivät ole kuitenkaan tuottaneet hedelmää.
– Näin kaverillani omenapuun. Ajattelin, että sellaisen minäkin tahdon ja kokeilen, miten siinä käy.
Jo vuosikymmen omenoiden kasvatusta Akujärvellä
Jarmo Ruuskasen pihassa Inarin Akujärvellä on kasvanut omenoita jo kymmenisen vuotta.
Ruuskanen on ehtinyt kokeilla useiden eri omenalajikkeiden kasvatusta. Erityisen hyvin hänen mukaansa lajikkeet rescue ja dolgo ovat kestäneet Pohjois-Lapin hyiset oltavat.
– Ne ovat siitä hyviä, että niissä on marjaomenapuun perimä, ja ne näkyvät kestävän pohjoisen talvet ja lyhyen kesän.
Oikean lajikkeen valinnan lisäksi hän arvioi, että omenoiden menestymiseen on vaikuttanut puiden sopiva kasvupaikka. Ne ovat loivassa etelärinteessä, johon aurinko paistaa runsaasti.
– Yleensä puiden ja pensaiden kestävyydessä ei pohjoisessa ole ongelmana talvi, vaan kesän lyhyys.
Puut ovat olleet helppohoitoisia. Ruuskanen istutti ne aikoinaan kuulemiensa suositusten perusteella pienen kumpareen päälle, jottei vesi jäisi seisomaan juuristolle.
Myyrä- ja jänissuojauksen tekemistä hän suosittelee etenkin puun ensimmäisinä vuosina, koska eläimet saattavat helposti kaluta nuoren taimen paljaaksi. Alkukesäisin Ruuskanen laittaa puille hieman lannoitetta.
”Jos edes yhden omenan saisin”
Omenasato vaihtelee vuosittain. Viime syksyn sato oli oikein hyvä, mutta tänä vuonna se näyttää jäävän pienemmäksi, kertoo Jarmo Ruuskanen.
– Sitten taas ehkä ensi vuosi on parempi.
Ruuskasen pihalla kasvaa monenlaisia marjoja, puita ja pensaita. Hän suosittelee muitakin pohjoisessa asuvia kokeilemaan puutarhassa rohkeasti kaikenlaista.
– Aikoinaan omenapuita hankkiessani minä ajattelin, että jos edes yhden omenan saisin, niin olisin tyytyväinen, hän naurahtaa.
Angelin perälläkin omenapuita
Reino Iisakki Saijets istutti koristeomenapuina pidettyjä siperianomenapuita Angeliin 14 vuotta sitten. Puut ovat menestyneet hyvin ja kukkivat joka neljäs vuosi valkoisia kukkia.
– Luonto on hoitanut hyvin omenapuita. Aurinko paistaa eteläpuolelle taloa, ja sade niitä kastelee, kertoo Reino Iisakki Saijets.
Saijetsin kasvattamien omenapuiden omenat ovat pieniä ja hapokkaita, mutta niille löytyy syöjät.
– Jänistä happamuus ja pieni koko eivät haittaa, vaan ne käyvät niille ja poikasille ravinnosta, sanoo Saijets.
Maan pohjoisin omenapuu lienee Inarissa
Kyselyjen perusteella Yle Saamen toimitus päätyi siihen, että maan pohjoisin omenatarha sijaitsee Ivalossa ja Inarin kirkonkylässä kasvava omenapuu lienee maan pohjoisin omenapuu. Angelin kylä sijaitsee suunnilleen samoilla korkeuksilla kuin Inarin kirkonkylä, mutta siellä kasvava siperianomenapuu on koristeomenapuu.
Omenapuun luontainen kasvuraja menee suunnilleen Oulun korkeudella, joten omenapuiden kasvattaminen sitä pohjoisempana on harvinaista.