Mutta-sana mitätöi aiemmin sanottua, usein tahattomasti ja tarpeettomasti.
Tällainen huomio putkahti Helsingin kaupunginorkesterin intendentin Aleksi Malmbergin mieleen. Hänen mukaansa ajatus on peräisin jostain oppaasta tai kirjasta.
– Sana ikään kuin heittää kuraa edeltävän lauseen päälle, puhelimitse tavoitettu Malmberg luonnehtii.
Työkseen yli sadan hengen organisaatiota johtava intendentti pohti, voisiko mutta-sanasta luopua kokonaan niin puheessa, tekstissä kuin ajattelussa. Se saattaisi olla avartavaa, sillä ristiriitaisetkin asiat voivat olla totta yhtä aikaa. Syyt ja seuraukset ovat usein ainakin osittain tulkinnanvaraisia.
Malmberg päätti kokeilla ajatusleikkiä käytännössä. Hän vältteli mutta-sanaa koko viime viikon ajan. Yleensä sanan korvaaminen todellakin oli mahdollista esimerkiksi ja-sanalla.
Vaikkapa näin:
Soitit hyvin, mutta voisit kiinnittää huomiota sävelpuhtauteen.
Soitit hyvin, ja voisit kiinnittää huomiota sävelpuhtauteen.
Tai näin:
Olen väsynyt mutta onnellinen.
Olen väsynyt ja onnellinen.
– Kokeilu on vähän avannut omaa ajatteluani, Malmberg iloitsee.
Malmberg kertoi asiasta Facebookissa. Yksittäisestä sanasta syntyi kavereiden kesken vilkasta keskustelua. Aivojumppa kiehtoo.
Malmberg uskoo, että mutta-sanaa välttelemällä voi oppia hyväksymään paradokseja ja tunnistamaan mahdollisuuksia.
– Aion jatkaa kokeilua, hän kertoo.
Pilkunviilaaja: ”Parhaimmillaan mutta-sana voi edustaa myös hyviä asioita”
Armoitettu pilkunviilaaja, Aristoteleen kantapää -radio-ohjelman toimittaja Pasi Heikura on vaikuttunut kuullessaan Malmbergin projektista.
– On suunnattoman mahtavaa, että on ihmisiä, jotka pystyvät hallitsemaan sitä, mitä puhuvat. Olen erittäin kiinnostunut tuloksista!
– Olisi aivan upea juttu, jos yhtä sanaa välttelemällä todella voisi oppia hyväksymään paradokseja ja näkemään uusia mahdollisuuksia.
Mutta miten Heikura itse analysoisi tuon vastakohtaa tai rajoitusta ilmaisevan konjunktion olemusta?
– Näkisin, että sanalla on kaikesta huolimatta mahdollisuutensa.
Heikuran mukaan myös mutta-sana voi avata portteja uuteen. Hän antaa esimerkin:
Tässä maailmassa asiat ovat näin, mutta ideaalimaailmassa ne ovat paremmin.
– Parhaimmillaan mutta voi edustaa myös hyviä asioita.
Ratkaisevaa taitaa olla se, mihin järjestykseen asiat asetetaan mutta-sanan ympärille.
Heikura keksii toisen esimerkin:
Haluamme pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta, mutta meillä on tosi vähän rahaa.
Meillä on tosi vähän rahaa, mutta haluamme pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta.
– Mutta on merkki siitä, että osaamme kuvitella toisenlaisen olotilan. Siinä mielessä veikkaan, että mutta-sanan välttely on ohimenevä ilmiö.