Suomalaisten kahvikaapit ovat nyt aiempaa täydemmät.
Yle keräsi verkossa kokemuksia siitä, hamstraavatko ihmiset kahvia ja paljonko sitä kotoa löytyy. Vastauksia tuli satoja. Moni kertoo, että kaapissa voi olla nyt jopa kymmeniä paketteja, kun aiemmin niitä oli pari.
Kahvitarjouksia seurataan silmä kovana, ja osa ei ole joutunut ostamaan normaalihintaista kahvia vuosiin. Vain harva kertoo silti ajavansa pitkiä matkoja tarjousten takia.
Tutkija vahvistaa, että kahvi on taas houkutteleva tarjoustuote, kun kaupat ovat alkaneet uudestaan käyttää sitä sisäänvetotuotteena.
Normaalihintaista kahvia olen joutunut ostamaan kymmenen viime vuoden aikana kerran
Otto Tapaninen
Karjaalaisen, kuljetusalalla työskentelevän Otto Tapanisen kaapissa on aina vähintään 10 pakettia kahvia, yleensä selvästi enemmän.
Liikkuvasta työstä on apua.
– Kuljen tarjousten perässä, jos vaan mahdollista. Normaalihintaista kahvia olen joutunut ostamaan kymmenen viime vuoden aikana kerran.
Tarjouksiin tarttuminen tulee kodin perintönä
Tapanisen voisi kuvitella olevan kahvin suurkuluttaja. Näin ei kuitenkaan ole.
Takavuosina hän korvensi kahvilla vatsansa huonoon kuntoon ja tyytyy nyt muutamaan mukiin päivässä. Kohtuullinen määrä kahvia on kuitenkin välttämättömyys.
Tarjousten hyödyntäminen on kodin perintöä monelle vastaajalle, niin myös Tapaniselle.
– Yksinhuoltajaäidin poika oppii seuraamaan hintoja.
Myös kajaanilainen Pirjo Aunesluoma nappaa tarjouskahvit koriin aina kun mahdollista, mutta ei aja tarjousten perässä. Kaapissa on keskimäärin 8-12 kahvipakettia.
– Sillä tavalla kahvipaketin keskihinta pysyy vuoden kuluessa kohtuullisena.
Sama taktiikka on kouvolalaisella Teuvo Suomisella. Kahvin säilyvyys on hyvä, eikä varastointi ole ongelma, kertoo Suominen, joka myös juo paljon kahvia.
– Yksi paketti ei riitä kuin viisi päivää.
Kahvi kuuluu suomalaisten kohtaamisiin
Suomessa kahvia kuluu asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muussa maassa: vuosittain henkeä kohden noin 9 kiloa eli 18 puolen kilon pakettia.
Suomalaisessa kahvikulttuurissa on monia erityispiirteitä, sanoo aiheesta kirjan kirjoittanut tietokirjailija ja tutkija Tuija Saarinen-Härkönen.
Yksi niistä on vaaleapaahtoinen kahvi. Jo Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä kahvi on selvästi tummempaa paahtoa.
Yksi paketti ei riitä kuin viisi päivää
Teuvo Suominen
Toinen on kahvin runsas juominen.
– Me juomme suuria annoksia, ja tuntuu, että ne vaan suurenevat koko ajan. Meiltähän on poistuneet kokonaan käytöstä perinteiset kahvikalustot. Olen jo muutaman kerran ollut juhlatilaisuudessa, missä kahvi tarjotaan mukista.
Suomessa kahvi liittyy vahvasti sosiaalisiin hetkiin.
– Perinteisesti esimerkiksi sukujuhlat ovat rakentuneet kahvinjuonnin ympärille ja virallisiin kokouksiin liittyy kahviseremonia. Monissa muissa maissa tärkeämpää on yhteinen ateria, sanoo Saarinen-Härkönen.
Vuonna 2022 tehdyn kahvinkäyttötutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa 18–30-vuotiaista nuorista juo kahvia päivittäin.
Yli puolet kertoo juovansa useamman mukillisen päivässä. Vain joka kymmenes ei juo kahvia lainkaan.
Suomalainen kahvikulttuuri ja siihen liittyvät tavat siirtyvät Saarinen-Härkösen mukaan sukupolvelta toiselle.
– Nuoretkin ovat esimerkiksi mummolassa nähneet kahvijuontirituaalin. Toki jokainen sukupolvi räätälöi perinteitä vähän omanlaisekseen.
Kohdalle sattuva kahvitarjous on ohittamaton
Arkiaamuna Päivölän Citymarketin kahvihyllyllä Seinäjoella on rauhallista. Kahvi ei ole nyt tarjouksessa, eikä paikalle osuvista asiakkaista kukaan tunnustaudu kahvin varastoijaksi.
Riitta Rauhala nappaa paketin tuliaisiksi. Kotoa ei kahvivarastoa löydy.
– Ostan kahvia kun tarvitsen, turha sitä on hillota.
Eija Kankaanpää ei hänkään juokse tarjousten perässä.
– Jos hyvä tarjous sattuu kohdalle, niin ei sitä voi vastustaa, mutta ei sen takia lähdetä tiettyyn kauppaan.
Niina Luhtala ei myöskään ryntää tarjouksen perään, mutta tarttuu siihen, kun se osuu kohdalle.
Kotona on tällä hetkellä neljä pakettia.
– Ei mahdu kaappiin, voisi olla muuten enemmänkin, nauraa Luhtala.
Kotivara pitää kuitenkin olla.
– Se liittyy ystävien tapaamiseen. Kun joku tulee kylään, niin kyllä aina kahvit keitetään.
Tutkijan mukaan kahvi on taas houkutteleva tarjoustuote
Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Päivi Timonen sanoo, että kuluttajan ostokäyttäytymiseen hintojen noustessa vaikuttaa muun muassa se, kuinka arkisesta tuotteesta on kysymys.
– Maidon, kahvin ja leivän hinnoista voimme keskustella tosi paljon. Näissä me reagoimme nopeasti hintojen nousuun.
Kovan inflaation aiheuttama raju nousupiikki on tehnyt ihmisistä aiempaa tarkkaavaisempia.
– Tiedostamme hinnat paremmin. Ne ovat nyt julkinen keskustelunaihe, ja se on saanut monet seuraamaan tuotteiden hintoja entistä tarkemmin.
Parin vuoden takainen raju maailmanmarkkinahinnan nousu lopetti kahvitarjoukset kuin seinään. Kaupoilla ei ollut varaa pitää kahvia sisäänvetotuotteena.
Hintojen alenemisen myötä tilanne on muuttunut.
– Kahvitarjouksia on taas kaikilla kaupoilla. Kun kuluttaja on oppinut, että kahvin hinta voi heilahdella eikä olekaan vakaa, kahvista on tullut kiinnostava tarjoustuote, sanoo Timonen.